Tarkastelemme artikkelissa traumatietoisen lähestymistavan toteutumisen mahdollisuuksia lastensuojelun jälkihuollon suhdeperustaisessa työssä lastensuojelun asiakkaiden silmin.  Artikkeli on kirjoitettu yhdessä koulutetun lastensuojelun kokemusasiantuntijan ja hankkeen asiantuntijan kanssa ja on osa TraumaTaito (Trau­ma­tie­toi­nen toi­min­ta­mal­li las­ten­suo­je­lun jäl­ki­huol­toon) -hanketta. Hankkeessa yhteiskehitetään traumatietoista työotetta lastensuojelun jälkihuoltoon Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Asiakkaiden äänen esiin tuominen hankkeessa edistää asiakkaiden osallisuuden sekä asiakaslähtöisen kehittämistyön toteutumista. Lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat sekä selvitykset korostavat asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä.

Kuva: Freepik

Rohkean turvallista kohtaamista lastensuojelun jälkihuoltoon 

Yhdysvaltojen Substance Abuse and Mental Health Services Administration (SAMHSA) on laatinut vuonna 2014 ohjeistuksen traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotosta erilaisissa palveluissa. Traumainformoitu lähestymistapa kirjattiin Suomen Käypä hoitosuosituksiin vuonna 2025. Lähestymistavan toteuttamista ohjaavat kuusi keskeistä periaatetta: turvallisuus, luotettavuus ja avoimuus, vertaistuki, yhteistyö ja vastavuoroisuus, voimaantuminen sekä kulttuuriset, historialliset ja sukupuoleen liittyvät kysymykset (Käypä hoito 2025; SAMHSA 2014).

Kuvaamme seuraavaksi asiakasnäkökulmasta, miten periaatteita voidaan käytännössä toteuttaa lastensuojelun jälkihuollon palveluissa. Teksti on jäsennetty periaatteiden mukaisesti. Asiakasnäkökulmaa on tavoitettu yhteiskirjoittamisen sekä kehittämistyön aikana hankkeessa aktiivisesti toimivien nuorten ja Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohankkeen (SOILA) kehittäjäryhmän kautta. Tekstissä esiintyvät sitaatit ovat kehittämistyön yhteydessä heidän tuottamiaan, ja he ovat antaneet luvan niiden käyttöön. Nuorten äänen tavoittaminen edistää lainsäädännön ja kansallisten suositusten toteutumista (kts. esim. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015; L417/2007 §4, Pohjola ym. 2017; SHL1301/2014 §4)

Yhteistyö ja vastavuoroisuus eli yhteinen päätöksenteko ja vallan jakaminen palveluntarjoajien ja -käyttäjien välillä (SAMHSA 2014). Käytännössä tämä voi olla nuorten osallistamista päätöksiin ja nuoren itsensä näköisiä asiakassuunnitelmia tavoitteineen. Tavoitteiden tulisi olla nuorelle aidosti realistisia ja suuremmat tavoitteet tulisi pilkkoa pienemmiksi. Merkityksellistä on mahdollisuus lukea oma suunnitelma ennen kuin siitä tehdään virallinen asiakirja ja saada tieto siitä, että suunnitelmaan on mahdollista tehdä korjauksia. Jo istumapaikan valintamahdollisuus jakaa valtaa ja luo turvaa. Samoin asiakkaan kanssa käytävä avoin puhe vallan epätasapainosta asiakassuhteessa. Yhteistyötä lujittaa se, jos työntekijä jakaa jotain itsestään, esimerkiksi omista harrastuksista ja lemmikeistä tai sanoittaa samaistumista asiakkaan tunteisiin. Erityisen tärkeää turvallisessa kohtaamisessa on se, että työntekijä kuulee, mitä nuori kertoo.

”Sen aistii, että toinen kuulee ja ymmärtää, on kiinnostunut… esimerkiksi siitä, että työntekijä kyselee, jotta ymmärtää lisää. Myös se, että työntekijä jakaa jotain myös itsestä, edes jollain tasolla.”

Lastensuojelun kokemusasiantuntija

Luotettavuus ja avoimuus eli avoin viestintä ja selkeät odotukset (SAMHSA 2014). Luottamusta luodaan sillä, että käydään yhteistyön aluksi läpi, mitä jälkihuolto ja sieltä saatava tuki tarkoittaa. Mielellään keskustelu käydään jo ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Merkityksellistä on myös se, että työntekijä pitää kiinni lupauksista eikä lupaa nuorelle asioita, mitä ei voi taata tapahtuvan. Ennen kaikkea nuoret toivovat rohkeaa kohtaamista. Pohdimme, mitä rohkea kohtaaminen tarkoittaa ja tavoitimme sen tarkoittavan muun muassa suoraa ja avointa puhetta. Sitä, että kerrotaan nuorelle rehellisesti ja avoimesti tilanteen vaihtoehdot ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Jos esimerkiksi puhutaan päihteistä, käytetään päihteiden oikeita nimiä, eikä puhuta yleisesti päihteistä. Se on myös vaikeiden asioiden puheeksi ottoa. Se luo nuorelle turvaa ja luottamusta siihen, että työntekijä kestää puhua vaikeista asioista. On myös tärkeä ottaa asioita puheeksi useamman kerran, luoda maaperää turvalliselle ja luottamukselliselle keskustelulle.  

”Vaikeiden asioiden puheeksi otto voi muuttaa nuoren elämän suunnan ja sillä voi olla isot vaikutukset.”

Lastensuojelun kokemusasiantuntija

Turvallisuus eli fyysisesti ja emotionaalisesti turvallisen ympäristön varmistaminen palvelun käyttäjille ja palveluntarjoajille (SAMHSA 2014). Pohdimme artikkelia kirjoittaessa, millainen vaikeiden asioiden käsittelyn tapa olisi nuorten näkökulmasta turvallista jälkihuollossa. Jälkihuollossa erityisesti oleellista on tarkastella nuoren kanssa sitä, miten traumaattinen kokemus vaikuttaa nuoren elämään tässä hetkessä, ja miten nuorta voidaan tukea toimimaan arjessa ja voimaan mahdollisimman hyvin. Tarkoituksenmukaista ei ole sukeltaa traumatapahtumaan ja tutkia sitä yksityiskohtaisesti. Silloinkaan, jos nuori ottaa itse asioita puheeksi. Oleellista on antaa nuorelle tila kertoa kokemuksesta ja osoittaa työntekijänä myötätuntoa. Voidaan myös tarkastella yhdessä sitä, miten nuori on selvinnyt. Tässä on mahdollisuus lähteä keskustelemaan nuoren voimavaroista ja selviytymiskeinoista. 

Jälkihuollon aikana nuori voi kohdata traumaattisia tilanteita, kuten läheisen menehtyminen, asunnottomuus, rikoksen uhriksi joutuminen, rikoksen teko, abortti tai keskenmeno. Tällöin nuori kaipaa inhimillistä kohdatuksi tulemista ja sitä, että työntekijä osaisi ohjata nuoren sopivan avun äärelle nuoren omalla alueella. Joskus työntekijän mukaantulo voi olla nuorelle välttämätöntä avun äärelle pääsemiseksi. 

Lisäksi merkityksellistä turvan rakentumiselle jälkihuollossa on se, ettei syyllistetä nuorta ja uskotaan, mitä nuori sanoo. Myös yhteydenpito tapaamisten välissä ja asioiden ennakointi luovat turvaa. Turvallisten ihmissuhteiden vahvistaminen luovat turvaa nuoren elämään. On tärkeä puhua nuoren kanssa sopivista rajoista niin asiakassuhteessa kuin muissa ihmissuhteissa. Nuoren kanssa voi olla tarpeellista harjoitella rajaamistilanteita ja ylipäänsä sanoittaa nuorelle, ettei vahingollisia ihmissuhteita tarvitse ylläpitää. Rajaamisen ja uusien toimintatapojen harjoittelulla voidaan parhaimmillaan luoda mahdollisuus hyvälle ja turvalliselle ihmissuhteelle läheisten kanssa ja katkaista ylisukupolvisia vahingollisia toimintatapoja. Hyvin oleellinen tapa luoda turvaa, on tukea nuorta käytännön, kuten raha-asioiden hoidossa. Jälkihuollon päätösvaiheessa on tärkeä, että nuoren kanssa on jo hyvissä ajoin kartoitettu palvelut, jotka jatkuvat tai alkavat nuoren tukena.

Vertaistuki eli traumasta selviytyneiden kokemusten hyödyntäminen palvelujen tarjoamisessa (SAMHSA 2014). Vertaistuki voi mahdollistaa ratkaisujen ja toivon löytämisen. On merkityksellistä nähdä, että vastaavissa tilanteissa olleet ovat selvinneet ja elävät hyvää elämää. Vertaistoiminta voi olla ryhmätoimintaa jälkihuollossa oleville, esimerkiksi itsenäisten taitojen harjoittelua, yhteistä ajanviettoa ja keskustelua. Jälkihuoltoprosessin aikana olisi merkityksellistä tarjota nuorelle mahdollisuus siihen, että kokemusasiantuntija olisi mukana tapaamisissa, erityisesti aloituksessa ja lopetuksessa ja että tarjotaan mahdollisuutta tavata kokemusasiantuntijaa tai ohjataan vertaisryhmiin vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.

Kulttuuriset, historialliset ja sukupuoleen liittyvät kysymykset eli yksilöiden ja yhteisöjen erilaisten kokemusten ja tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen (SAMHSA 2014). Tätä voidaan vahvistaa jälkihuollossa sillä, että työntekijöillä on tietoisuutta sukupuolten ja kulttuurien moninaisuudesta. Nuoret toivovat työntekijältä uskallusta puhua näistä asioista ja kykyä osoittaa nuorelle tukea, jos hän kuuluu esimerkiksi sukupuolivähemmistöön. On tärkeää, että työntekijä tukee nuorta tutustumaan omaan kulttuuriin ja olemaan ylpeä siitä.  Työntekijä voi ottaa selvää asiakkaan kulttuurista, ja kysyä asiakkaalta, miten hän toivoo, että hänen kulttuurinsa huomioidaan yhteistyössä. Ellei nuoren äidinkieli ole suomi, se tulisi huomioida yhteistyössä.

Voimaantuminen, kuulluksi tuleminen ja valinnan mahdollisuudet eli palvelujen käyttäjien itsemääräämisoikeuden ja autonomian edistäminen (SAMHSA 2014). Nuoret toivovat, että kohtaamisessa tuetaan nuoria vaikuttamaan omiin ja yhteiskunnan asioihin. Tutkitaan yhdessä nuoren kanssa nuoren mahdollisuuksia toimia itse kokemusasiantuntijatoiminnassa, kehittäjäryhmissä ja muussa vaikuttamistyössä. On merkityksellistä, että kunnioitetaan nuoren itsemääräämisoikeutta ja että tuetaan nuoren elämänlaatua nuoren sen hetkisessä elämässä, ei työntekijän tai yhteiskunnan toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Oleellista on, että tuetaan nuorta hänen oman näköisensä elämän päätösten ja valintojen teossa ja että työntekijä on kiinnostunut siitä, millaista elämää nuori haluaa elää.

”Jos lähdetään tukemaan nuoren mielenterveyttä ja yleisestä hyvinvointia nuorta kunnioittavalla kohtaamisella, päihteet voivat pitkällä aikavälillä jäädä. Sama koskee kaikkea muuta oireilua, kuten itsensä satuttamista.”

Lastensuojelun kokemusasiantuntija

Vaikka nuoren elämässä voi olla paljon haasteita ja taustalla vaikeita kokemuksia, oleellista on keskittyä myös hyvän näkemiseen ja sanoittamiseen. Tarvitaan nuoren edistysaskelien äärelle pysähtymistä. Ihan pientenkin, koska muutoksia on joskus vaikea nähdä itse. Nuoret tarvitsevat erityisesti kannustavaa palautetta niistä asioista, jotka ovat nuorelle itselleen haastavia, esimerkiksi tapaamiseen ajoissa pääsemisestä. Ylipäänsä hyvän näkeminen nuoressa luo nuorelle luottamusta itseen, muihin ja elämään.

Lopuksi

Tässä artikkelissa olemme tuoneet esiin konkreettisia esimerkkejä ja asiakkaiden kokemuksia siitä, miten jälkihuollon aikaisesta yhteistyöstä voi luoda asiakkaalle turvallisen ja eteenpäin tukevan. Keskiöön nousee työntekijän rohkean turvallinen tapa kohdata asiakas. Kootut ajatukset saavat vahvistusta aiemmista selvityksistä ja tutkimuksista, joissa on tarkasteltu mm. vaikuttavuutta ja luottamuksen rakentumista lastensuojelun palveluissa asiakkaiden näkökulmasta (Hokkila ym. 2023; Inkinen & Lorenz 2022; Koskinen & Heino 2025; Salonen, Kaittila, Alin, Leinonen & Anis 2025).

Lähteet

• Hokkila, K. 2023. Lastensuojelu asiakkaiden silmin. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2023. Viitattu 15.10.2025.
• Inkinen, H. & Lorenz, R. 2022. Nuorten kokemuksesta nousevia kehittämistoiveita lastensuojelun jälkihuoltoon. Teoksessa Hirschovits-Gerz, T., Weckroth, N. & Heino, T. (toim.) Ikkuna aikuistumiseen. Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista. Raportti 002/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 32–39.
• Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Käypä hoito 2025. Traumainformoitu lähestymistapa. Viitattu 26.2.2026.
• Lastensuojelulaki 417/2007.
• Koskinen, T. ja Heino, E. 2025. Valta ja luottamus lastensuojelun sosiaalityössä kokemusasiantuntijanuorten näkökulmasta. Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan (LURA) -hanke 2025. Puheenvuoro 23.10.2025. Sosiaalipolitiikan päivät. Helsinki. 
• Pohjola, A., Kairala, M., Niskala, A. & Lyly, H. 2017. Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaan osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Helsinki: Vastapaino.
• Salonen, S., Kaittila, A., Alin, M., Leinonen, L., & Anis, M. 2025. Jälkihuolto mielenterveydellistä tukea tarvitsevien nuorten itsenäistymisen tukena. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 33(4), 409–430.
• Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
• Substance Abuse and Mental Health Services Administration (SAMHSA) 2014. SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Rockville, MD: Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Viitattu 15.10.2025.
• TraumaTaito: Traumatietoinen toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon -hanke nd. Viitattu 26.2.2026.