Vuodesta 2015 lähtien Vantaan kaupunki on kehittänyt tsempparimallia neljän maahanmuuttajien johtaman järjestön kanssa. Malli tuo yhteen kaupungin viranomaisia sekä kansalaisjärjestön työntekijöitä, jotka tarjoavat työelämävalmennusta työttömille maahan muuttaneille. Tässä tekstissä avataan tsempparimallia, tuotettavaa tsempparivalmennusta, eri osapuolten rooleja ja vastuita sekä avaimia valmennuksen onnistumiseen.

Vantaan kaupungin koordinoimassa SMILE-hankkeessa vahvistettiin maahan muuttaneiden perheiden kotoutumista, työllistymistä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Lähtökohtana oli perheen ja yhteisöjen merkitys kotoutumisessa. Hankkeessa pilotoitiin yhteisöllisiä menetelmiä sekä kehitettiin uutta dialogia yhteisöjen, koulujen ja palveluiden välille Vantaalla. Uudenlainen tsempparimalli oli yksi pilotoiduista kokeiluista.

Tsempparimallin ydin on kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä tuottama Tsemppari-työelämävalmennus, joka on suunnattu EU:n ulkopuolelta muuttaneille, muunkielisille nuorille ja aikuisille, työttömille sekä työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille (kuten kotivanhemmat ja puolisot) Vantaalla. Palvelun asiakkailla on työnhaun tai koulutuksen tarpeita, ja he tarvitsevat kokonaisvaltaista neuvontaa työllisyyteen tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Vieraskielisten työnhakijoiden taustat ovat hyvin erilaisia sekä koulutuksen, työkokemusten että maassaolon keston osalta. Useilla voi myös olla puutteita digitaidoissa, suomen kielessä sekä luku- ja kirjoitustaidossa.

Aiemmin kehitettyä tsempparimallia ja hyviä käytäntöjä kehitettiin SMILE-hankkeessa edelleen tuomalla mukaan uusia järjestökumppaneita sekä pilotoimalla mallin toteutus järjestöiltä hankittuna ostopalveluna. Palvelun tilaaja oli Vantaan kaupunki ja palveluntuottajina toimivat järjestöt. Käytännössä järjestöjen palkkaamat maahanmuuttajataustaiset tsempparit vastasivat palvelusta itsenäisesti tapaamalla maahanmuuttaja-asiakkaita ilman viranomaisten mukanaoloa. Aiemmin toteutettu yhteistyömalli muuttui siten, että TE-toimiston ja viranomaisen rooli pieneni ja palveluntuotannon päävastuu siirtyi järjestöille. Viranomaisyhteistyötä jatkettiin kaupungin verkostokoordinaattorin työn kautta.

Valmennus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi

Tsempparivalmennus huomioi perinteistä työnhakuvalmennusta laajemmin henkilön ja hänen perheensä kotoutumisen tilanteen. Työnhakuvalmennuksen lisäksi järjestö palveluntuottajana vastaa myös koko perheen kotoutumista tukevasta palveluohjauksesta.

Työnhakuvalmennuksen tavoitteena on antaa jokaiselle asiakkaalle mahdollisuus ymmärtää mahdollisuuksiaan suomalaisilla työmarkkinoilla ja saada näkyväksi omaa osaamistaan. Palvelussa tarjotaan kulttuuri- ja kielitietoista valmennusta, kannustusta ja rinnalla kulkemista työnhaun prosessissa. Lisäksi kannustetaan ihmisiä käyttämään olemassa olevia työllistymistä edistäviä palveluita ja madalletaan kynnystä viranomaispalvelujen käyttöön.

Tavoitteena on antaa asiakkaille lisäosaamista sekä konkreettista tukea työnhaun dokumenttien tekoon sekä kehittää työnhakemisen konkreettisia taitoja. Lisäksi valmennuksessa on saanut tarvittaessa apua yhteydenottamiseen työnantajiin sekä työhakemusten lähettämiseen.

Kotoutumista tukeva palveluohjaus on palvelussa toissijainen, mutta tärkeä tehtävä. Asiakkailla ja heidän perheenjäsenillään on mahdollisuus saada palveluneuvontaa ja -ohjausta liittyen kotoutumiseen, työllistymisen esteisiin ja palvelujärjestelmässä toimimiseen. Tarvittaessa tsemppari on ohjannut asiakkaan asianomaisten viranomaisten, hankkeiden, järjestö- tai seuratoimijan puoleen.
SMILE-hankkeessa palvelua toteutettiin yksilöohjauksena sekä ryhmätoimintana. Palvelua tarjottiin palveluntarjoajan omissa tiloissa Vantaan asuinalueilla.

Työnhakuvalmennus ja palveluohjaus räätälöitiin ja toteutettiin asiakkaan omalla kielellä, hyvin osaamalla kielellä tai selkeällä suomella. Tavoitteena oli, että jokainen asiakas saa vähintään kolme työnhakuun liittyvää yhden tunnin ohjauskertaa. Lisäksi asiakkaan tarpeiden mukaan hän sai työnhakuun sekä kotoutumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Asiakastyöprosessi on mallinnettu kuviossa 1.

Tsempparit motivoivat asiakkaita työn haussa ja oman työllistymisen polun löytämisessä. Käytännössä työnhakuvalmennuksessa laadittiin usein CV ja tarvittaessa vahvistettiin työnhakuun liittyviä digitaitoja. Yhdessä käytiin läpi eri kanavia etsiä työpaikkoja ja -ilmoituksia, tapoja ottaa yhteyttä työnantajiin, ja pohdittiin miten valmistautua työhaastatteluihin. Prosessin edetessä reflektoitiin toteutuneita hakuja ja haastatteluita.

Kotoutumista tukeva palveluohjaus toteutui palveluneuvontana. Asiakkaita ohjattiin järjestön muihin palveluihin syvällisemmän tuen pariin. Ohjausta annettiin muun muassa vuokra-asuntojen hakemisen tavoista ja etuuksiin liittyvistä asioista. Lisäksi asiakkaita tuettiin Kelan yhteydenotoissa ja heitä ohjattiin vapaa-ajan ja harrastusten pariin.

Asiakkaat ohjautuivat SMILE-hankkeen tsempparipalveluun monin eri tavoin, esimerkiksi työllisyyspalveluiden, Vantaa-infon tai monikielisen neuvonnan kautta. Omavalmentajat ja viranomaiset arvioivat asiakkaan tarpeen ja ohjaavat heitä tsempparipalveluihin antamalla tietoa ja yhteystietoja tai ottamalla suoraan yhteyttä tsemppariin asiakkaan kanssa. Erilaiset tapahtumat ja verkostoitumistilaisuudet toimivat kanavina uusien asiakkaiden tavoittamisessa.

Lisäksi asiakkaat ohjautuivat tsempparipalveluun koulujen, nuorisopalveluiden ja eri järjestöjen kautta. Nuoret tulivat usein palvelun piiriin perheen tai läheisten suosituksesta. Myös omakielisen yhteisön, kuten moskeijoiden sekä niin kutsutun puskaradion kautta leviävä tieto toi asiakkaita palveluun.

Kaupunki ja järjestöt tekevät mallissa ainutlaatuista yhteistyötä

Tsempparimallissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansalaisjärjestöjen kulttuurinen ja sosiaalinen osaaminen sekä viranomaisten tarjoamat työkalut ja palvelupolut. Tämä malli on osoittautunut paitsi tehokkaaksi välineeksi työllistymisen edistämisessä, myös vahvaksi keinoksi rakentaa kumppanuutta ja luottamusta kaupungin ja yhteisöjen välille.

SMILE-hankkeessa toteutetussa tsempparimallissa korostui selkeä roolijako. Vantaan kaupunki vastasi yhteistyön rakenteista ja seurannasta, järjestöt toimivat palveluntuottajina tarjoten yksilöllistä tukea asiakkaille, ja tsempparit kohtasivat asiakkaat arjen tasolla tukien heitä työllistymisen ja kotoutumisen polulla. SMILE-hanketyö sitoi järjestöjä myös mallin kehittämiseen ja arviointiin.

Vantaan kaupungin rooli. Vantaan kaupungin ja palveluntuottajina toimivien järjestöjen SMILE-hankeyhteistyö perustui aikaisemmalle yhteistyölle. Järjestöt olivat toisilleen ja Vantaan kaupungille tuttuja toimijoita, osa aiemmasta tsempparitoiminnasta ja loput muusta yhteistyöstä. Tämä toimi tärkeänä pohjana ostopalvelumalliin siirtymiselle ja aiemman tsemppariyhteistyön osalta mahdollisti osaamisen siirtymisen. Palveluntuotannon aikana hankkeessa järjestettiin säännöllisesti tapaamisia, seurantapalavereja ja työpajoja sekä tsemppareille että järjestöjen toiminnanjohtajille. Näillä toimenpiteillä rakennettiin ja ylläpidettiin tiivistä yhteistyötä, joka perustui avoimeen viestintään ja yhteiseen kehittämiseen.

Verkostokoordinaattorin rooli. Kaupungin verkostokoordinaattorin tehtävänä oli tiedon ja osaamisen jakaminen työllisyyspalveluiden palveluista ja työttömyyslainsäädännöstä tsemppareille ja toisaalta kentältä saadun tiedon jakaminen työllisyyspalveluissa. Verkostokoordinaattorin työpanos oli osapäiväinen (30 % työajasta).

Järjestön rooli palveluntuottajana. Järjestöt tekivät hankkeessa yhteistyötä työllisyyspalveluiden koordinaattorin sekä SMILE-hankejohdon kanssa. Järjestö sitoutui palkkaamaan vastuuvalmentajan ja nimeämään varavalmentajan, joilla oli kokemusta työelämään liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta ja valmennuksesta sekä riittävä kielitaito, erityisesti Vantaalla puhutuissa kielissä. Järjestö sitoutui tarjoamaan sovittua palvelua ja osallistumaan säännöllisiin seurantapalavereihin. Lisäksi järjestö sitoutui osallistumaan kaupungin järjestämään koulutukseen kunnan ja työllisyyspalveluiden palvelujärjestelmästä, työllistymistä koskevasta lainsäädännöstä ja yhteistyökanavien käytöstä.

Palvelun aikana järjestö raportoi toiminnastaan ja osallistui palvelun arviointiin. Palvelutuottajan tavoitteet kirjattiin hankintasopimukseen. Tavoitteena oli, että palvelutuottaja antaa työnhakuvalmennusta sopimusaikana vähintään 75 asiakkaalle (käytetyn neljän kuukauden jatkoaikaoption jälkeen 95 asiakkaalle) ja että 50 % asiakkaista (option jälkeen 42 %) etenee työllistymisen polullaan työhön, koulutukseen tai muuhun työllisyyttä edistävään toimenpiteeseen.

Järjestön tärkeä tehtävä oli luoda yhteys asiakkaisiin ja luottamusta palveluun. Järjestöt toimivat tärkeässä roolissa areenana dialogille kaupungin ja maahanmuuttajayhteisön kesken. Järjestöt välittivät tietoa asiakkaiden tarpeista palveluiden suunnittelijoille ja toisaalta asiakkaille tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut toimivat.

Tsempparin osaaminen ja rooli. Tsemppari vastasi itsenäisesti valmennuksesta ja asiakkaiden tapaamisista. Tsemppareina toimivat Suomessa pidempään asuneet maahan muuttaneet. He puhuvat vähintään yhtä muuta kieltä kuin valtakieliä. Tsemppareilla on korkeakoulutus kotimaasta tai Suomesta tai vaihtoehtoisesti pitkä työkokemus. Palvelusopimukseen kirjattuja tsempparin vaatimuksia olivat yli 12 kuukauden työkokemus esimerkiksi rekrytoinnista, uravalmennuksesta, työnhaun ohjauksesta, vieraskielisten asiakkaiden valmennuksesta tai palveluohjauksesta sekä vankka kotoutumisen ja maahanmuuton, suomalaisen palvelujärjestelmän ja työllisyyspalveluiden tuntemus. Tsemppari sitoutui koulutuksiin ja säännöllisiin tapaamisiin SMILE-hankkeen kesken.

Tsempparin osaaminen ja kokemus avaimina onnistuneeseen valmennukseen

SMILE-hankkeen tsempparit muotoilivat kuvausta omasta työstään fasilitoitussa työpajassa syyskuussa 2024. Tsemppareiden itsensä kuvaamana työnkuvassa korostuu laaja-alainen osaaminen sekä kyky toimia itsenäisesti. Tsempparilta odotetaan vahvaa ammattitaitoa ja kykyä mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Kuvio 2 kokoaa tsemppareiden tuottaman aineiston heidän työssään vaadittavasta osaamisesta.

Tsempparin tehtäväkenttä on laaja ja työ vaatii tekijältään paljon. SMILE-hankkeen kokemusten mukaan tsempparit tekevät usein enemmän kuin mitä heiltä vaaditaan. Tsempparin henkilökohtainen motivaatio ja inhimillinen halu auttaa ovat avainasemassa toiminnan onnistumisessa. Kokemusten perusteella tsempparivalmennuksen käytännön onnistumisessa avainasemaan nousevat asiakkaan tukemiseen ja luottamuksen rakentamiseen liittyvät tekijät.

Onnistunut valmennus edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja ajantasaista tietoa. Valmentajan on tunnettava työnhakuprosessit ja kotoutumisen käytännöt, jotta hän voi auttaa asiakkaitaan tehokkaasti. Ammattimaisuus tarkoittaa myös sitä, että neuvonta perustuu ajankohtaiseen ja viranomaisten vahvistamaan tietoon. Jatkuva ammattitaidon ja tiedon kehittäminen työmarkkinoista ja työelämän muutoksista on tärkeää.

Asiakaslähtöisyys on valmennuksen ydin. Matalan kynnyksen tuki, yksilöllinen lähestymistapa ja jatkuva vuorovaikutus vahvistavat asiakkaan luottamusta ja sitoutumista prosessiin. Kun valmentaja on helposti lähestyttävä ja ymmärtää kunkin asiakkaan tarpeet, syntyy aito luottamussuhde, joka edistää tavoitteiden saavuttamista.

Työelämävalmennus ei tapahdu tyhjiössä, vaan se vaatii tsempparilta vahvaa verkostoitumista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja työnantajien kanssa mahdollistaa monipuolisemman tuen tarjoamisen asiakkaille. On tärkeää, että asiakkaat tuntevat kuuluvansa osaksi laajempaa yhteisöä.  

Ammattimaisuuteen kuuluu myös kyky rajata vastuuta. Tsempparin rooli on keskittyä työhön ja koulutukseen ohjaukseen, ja hänen on tunnistettava tilanteet, joissa asiakas tarvitsee muuta asiantuntija-apua. Tällöin on tärkeää ohjata asiakas oikealle taholle, kuten viranomaiselle, jotta hän saa parhaan mahdollisen tuen.

Tsempparitoiminta tukee viranomaistyötä

SMILE-hanke tarjosi mahdollisuuden pilotoida uutta tsempparimallia ja kehittää ja parantaa palvelua sekä sen tuottamista. Järjestöt oppivat toimimaan palveluntuottajina. Samalla kokeilu juurrutti tsempparivalmennuksen paikkaa osana kaupungin palvelutuotantoa.

Tsemppari-työelämävalmennus on osoittautunut toimivaksi ja tärkeäksi osaksi kaupungin palvelutarjontaa. Tsempparipalvelu kattaa monia asiakkaan tarpeita ja tsempparilla on enemmän aikaa asiakkaille kuin viranomaisilla. Järjestöjen toiminta täydentää viranomaistyötä ja tarjoaa tukea alueilla, joihin viranomaisten resurssit eivät riitä. Palvelun jatkuminen SMILE-hankkeen jälkeenkin kaupungin palveluvalikoimassa on todiste sen tarpeesta ja vaikuttavuudesta.

Kiitos haastatelluille palveluntuottajina toimineiden järjestöjen toiminnanjohtajille sekä Vantaan kaupungin toimijoille arvokkaista näkemyksistä ja ajasta. Kiitokset kaikille työpajaan osallistuneille tsemppareille aktiivisesta mukanaolosta. Tekstin kieliasun muokkaamisessa on hyödynnetty ChatGPT:ta.

Info

SMILE-hanke (2023–2025) rahoitettiin osana Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) ja Euroopan komission välistä sopimusta, jonka tavoitteena on edistää maahan muuttaneiden inkluusioita EU jäsenvaltioissa kehittämällä uusia yhteistyön ja rahoituksen muotoja.