Tulevaisuusajattelu on tullut tärkeäksi osaksi maailmankuvaa ja tietoisuutta erityisesti ilmastokriisin ja muiden epämiellyttävien tulevaisuuskuvien kautta. Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi se, että tulevaisuutta tulee ajatella ja ajatus siitä, että omalla käytöksellä voi vaikuttaa tulevaisuuteen on ollut oivalluttavaa. Tulevaisuusajattelussa on tärkeää huomioida se, että tulevaisuutta voi ennakoida. Se luo jollakin tavalla turvaa ja toivoa siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, yksilönä, kansakuntana ja ihmiskuntana.

3AMK – Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulut järjestivät marraskuussa 2021 huikean Tulevaisuusviikko 2021 – Tulevaisuuden osaajat intensiiviviikon. Viikon aikana saimme kuulla futuristeilta ja teknologian asiantuntijoilta ajatuksia ja visioita eri näkökulmista, mitä tulevaisuus voisi olla. Opin, että mahdollisia tulevaisuuksia on useita ja omalla toiminnallaan voi lähteä kulkemaan sitä omaa toivottua tulevaisuutta kohti.

Huomisen muutostekijät

Ilmastokriisi, teknologioiden kehitys ja pandemia ovat tämän päivän tulevaisuuden muutoksentekijöitä. Ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen hupeneminen ovat kestämätön polku kulkea. Yksi ratkaisu maapallon kärsimyksiin on kiertotalous. Yritykset ovat jo muuttaneet onneksi toimintaansa vastuullisempaan suuntaan ja kiertotalouden uudet liiketoimintamallit edistävät kiertotalousajattelun jalkautumista yhteiskuntaan. Tulevaisuuden talous on kiertotalous, sen mahdollisuudet liiketoiminnassa tulee tuoda vahvemmin korkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja opintojaksoille. (Jalava 2021.)

Teknologia sulautuu kaikkeen, julistaa Sitran megatrendi. Teknologioita tulee koko ajan lisää ja ne kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Pesonen listaa tulevaisuuden teknologioita: lohkoketjut, dronet, esineiden internet, robotit, 3D printtaus, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja tekoäly. Näitä pystytään jo yhdistelemään ja ne muuttavat liiketoimintamalleja. Kaikkien, meidän tavistenkin, tulisi ymmärtää mitä tekoäly on ja miten se toimii. Miten tätä ymmärrystä voisimme tarjota opiskelijoille eri koulutusaloilla? Toki tekoälyn asiantuntijoita tulisi kouluttaa enemmän, jotta osaajia olisi tulevaisuudessa riittävästi. (Pesonen, 2021.)

Datatalous jyllää jo mutta miten jyllää lainsäädäntö? Koska jätämme datajälkiä kaikkeen mitä teemme, kysymys onkin kuka datan omistaa? Mitä data maksaa? Kuka kerää voitot? Datatalouden kysymykset ja vastaukset löytyvät tulevaisuudessa. (Luoma-Kyyny, 2021.) Kuitenkin jollakin tapaa datatalouden tulemiseen tulisi valmistautua myös koulutuksessa. Data-analyytikkoja koulutetaan jo mutta missä luuraa dataliiketalouden koulutus ja miten määritellään dataliiketoimintamalli?

Ihminen ja inhimillisyys tulevaisuudessa

Toiveikkuutta herätti Perttu Pölösen tulevaisuuden lukujärjestys, jossa monet inhimilliset ja sosiaaliset taidot korostuivat myös tulevaisuudessa, eikä teknologia tulekaan ja valloita kaikkea mahdollista. Tarinankerronta ja kommunikaatio ovat sellaisia ihmisen ominaisuuksia, jotka erottavat meidät muista eliöistä ja koneista. Ihmiset ovat kertoneet tarinoita aina ja se onkin ollut yksi tärkeä oppimisen muoto sekä historiassa että myös nykypäivänä. Intohimot ja luonne ohjaavat ihmisen tekemisiä suuntaan, joka on hänelle luontaista ja johon hänellä riittää kiinnostusta myös oppia. Uteliaisuus ja kokeilu ovat kehittäneet maailmaa nopeasti eteenpäin sekä luomalla uusia innovaatioita, että kokeilemalla ja erehtymällä ja sitä kautta oppimalla toimivampia tapoja olla ja tehdä. (Pölönen, 2021.)

Yksi huolestuttava Ilkka Halavan pohdiskelema tulevaisuuden heikko signaali on mielenterveysongelmat. Miten niitä voitaisiin ennakoida ja ehkäistä? Olisiko Tarja Meristön mainitsema huolijohtaminen (=jos herää huoli niin siihen tulisi puuttua, jotta ongelma ei kasvaisi liian isoksi ja vaikuttavaksi) ratkaisu? Vai virtuaaliläsnäolo tai digiterapia? Kenen vastuulla on estää mielenterveysongelmien megatrendistyminen? Valtion vai yhteisön? Vai yksilön itsensä? (Halava, 2021.)

Yhteisöt ja verkostot

Verkostoituminen, parveutuminen, erilaiset yhteisöt ja ekosysteemit ovat tulevaisuuden toimintamalleja. Yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen välillä tehdään globaalisti ja blogaalisti (blogaalit eli epämuodolliset virtuaaliset yhteisöt) ja paikkakunta ja työn tekemisen sijainti menettää edelleen merkitystä työssä ja sen tekemisessä. Alustatalous jyllää ja omistaminen hiipuu ja vaihtuu palveluiksi. Hyvä niin, mutta toisaalta yksittäisen työntekijän tai itseyrittäjän kilpailualue on maailmanlaajuinen. Miten työ kohtaa tekijänsä? (Valtakari, 2021.)

Ennakointi ja tulevaisuusajattelu on ollut jollain tapaa oman tietoisuuden ulkopuolella. On tuntunut siltä, että tulevaisuutta voivat muuttaa lähinnä keksijät, yrittäjät ja erityisen luovat tyypit uusilla innovaatioilla. Tulevaisuusviikon aikana ajatteluni muuttui, aivot tekivät kuperkeikkaa ensin etuperin , sitten takaperin ja kääntyivät osoittamaan tulevaisuuden aikaa. Tulevaisuutta voi ennakoida, analysoida, siihen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja sitä voi tehdä näkyväksi tulevaisuustutkimuksen sekä ennakoinnin menetelmien ja työkalujen avulla.

Lähteet:

• Halava I. 2021. Se mitä et ole uskaltanut kysyä. Luento 9.11.2021.
• Jalava E. 2021. Tulevaisuuden kiertotalous. Luento 9.11.2021.
• Luoma-Kyyny, J. 2021. Tulevaisuuden datatalous. Luento 10.11.2021.
• Meristö T. 2021. Tulevaisuuden ennakointi ja arvot. Luento 11.11.2021.
• Pesonen K. 2021. Digitaalisten teknologioiden trendit ja kehittyminen. Luento 11.11.2021.
• Pölönen P. 2021. Tulevaisuuden taidot ja identiteetit. Luento 8.11.2021.
• Valkokari K. 2021. Ekosysteemit ja verkottunut liiketoiminta tulevaisuuden rakentajina. Luento 10.11.2021.