AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät järjestettiin tänä vuonna Lapin yliopistolla Rovaniemellä. Kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui tutkijoita, opettajia, koulutuksen kehittäjiä, esihenkilöitä ja TKI-asiantuntijoita ympäri Suomea eri koulutusasteilta. Tutkimuspäivien läpileikkaavina teemoina olivat tulevaisuuden ammatillinen osaaminen, työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen, ammatillisen toisen asteen koulutuksen houkuttelevuus sekä johtaminen ja uudistaminen. Konferenssissa kuultiin sekä kansainvälisiä että kotimaisia key note -puhujia sekä yhteensä 13 erilaista teemoitettua rinnakkaissessiota.

3AMK on pääkaupunkiseudun kolmen suurimman ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittouma. 3AMK:n yhteisen vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tavoitteena on yhdistää kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osaamiset ja erikoistumisalueet. Kolme ammattikorkeakoulua ovat luoneet yhteisen TKI-strategian, jolla on kolme kärkeä 1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, 2) Kestävä kaupunkikehitys ja 3) Tulevaisuuden tekijä. Teemakärki 1:n tavoitteena on koota ihmis- ja yhteisölähtöisiä asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä yhteen niin, että he löytäisivät sekä toisiaan että mielenkiintoisia uusia tutkimus- ja kehittämisavauksia. Ihminen ja hyvinvointi ovat kärjen keskiössä, mihin kuuluu myös tasa-arvon edistäminen ja erilaisten ihmisten ja yhteisöjen osallisuuden lisääminen. 3AMK:n teemakärki 1 osallistui konferenssiin tieteellisellä posteriesityksellä, jota olivat esittämässä Sari Heikkinen Laureasta ja Hanna Repo Jamal Metropoliasta.

Tulevaisuuden ammatillinen osaaminen

Professori Päivi Tynjälän kiinnostava esitys viisaudesta oli monien mielestä tutkimuspäivien parasta antia. Tynjälä painotti puheessaan, että” Tiedot ja taidot eivät riitä, tarvitaan viisautta.”  Hän muistutti, ettei viisaus ole vain yksilöllinen vaan kollektiivinen ominaisuus, koska todellista asiantuntijatyötä tehdään yhteisöissä.

Jos halutaan kehittää viisauden eri osa-alueita, tarvitaan siihen monipuolista pedagogiikkaa, ja sellaisia menetelmiä, jotka tukevat oppijan omaa aktiivisuutta, jolloin opettajan rooliksi jää ohjaus. Tällä tavoitellaan oppijan itseohjautuvuutta, jota voidaan kehittää tukemalla sitä ja antamalla palautetta. Juuri asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on oleellista saada palautetta. Tynjälä muistutti, ettei oppijaa tule jättää yksin reflektoimaan ja ratkomaan ongelmia.

Ammatillisen toisen asteen osaamista on arvioitu ja tulevaisuuden osaamistarpeita on määritelty. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta valmistuneille on luotu oma uraseurantamalli. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden osaaminen on hyvää (Kilpeläinen & Hakamäki-Stylman 2022). Tulevaisuudessa vaatimukset muun muassa digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaamisen, vuorovaikutustaitojen ja kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen suhteen tulevat lisääntymään (Opetushallitus 2019). Sata Uraa ammatillisessa -hankkeessa oli kehitetty ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuville oma uraseurantamalli, jonka ympärillä oli tehty laaja tutkimus, joka käsitteli muun muassa ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin (kts. Sata Uraa ammatillisesta -hanke). Uraseurantatutkimukseen osallistuneet opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat korostivat erityisesti sosiaalisten taitojen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämän murroksessa ja tulevaisuudessa (Rintala & Malmivuori 2022, kts. myös Sata Uraa ammatillisesta -hanke).

Työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen

Työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaopiskelijoiden työllistymistä sivuttiin useissa eri esityksissä. Maahanmuuttajien opintomenestystä ja työllistymistä oli tutkittu toisen asteen ja myös korkea-asteen näkökulmista. Suomalaisen tutkinnon suorittaneiden urapolkuja oli tutkittu ja havaittu, että alle puolet englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista työllistyy Suomeen (Juusola et al. 2021). Tukholman yliopiston professori Marianne Teräs kuvasi tilannetta Ruotsissa. Hän painotti maahanmuuttajien työllistymisprosessin olevan monipolkuinen, ei-lineaarinen prosessi, joka edellyttää vahvaa henkilökohtaista motivaatiota, sosiaalista tukea sekä yhteiskunnan mahdollistavia rakenteita. (Teräs 2022.) Konferenssissa kuultiin myös suomen kielen opettajien näkökulmia maahanmuuttajien opiskeluun ja työllistymiseen. Kielituetun työllistämisen mallilla, missä S2-opettajat jalkaantuvat työharjoittelupaikoille, on saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen suhteen Espoossa. (Heini & Lempinen 2022.)

Konferenssin päätti paneelikeskustelu, jossa pohdittiin Suomen veto- ja pitovoimaa ulkomaalaisten työllistäjänä. Monia keskeisiä vetovoimatekijöitä on tunnistettu ja hyödynnetty, mutta panelistien mielestä vielä lisää olisi tehtävä. Erityisesti tulisi panostaa Suomen pitovoimaan eli erilaisiin tunnistettuihin tekijöihin, joilla maahan muuttaneet kotoutuisivat ja jäisivät pysyvästi Suomeen.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksen houkuttelevuus

Professori Steven Billet Griffithin yliopistosta Australiasta käsitteli key note -luennossaan toisen asteen koulutuksen houkuttelevuutta. Ilmiö on kompleksinen ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät kuten yhteiskunnan rakenteet, media, oppilaitokset, yhteisö, kaverit ja perhe, opinto-ohjaajat sekä tietenkin nuoren omat toiveet ja mielikuvat. Nuoret tarvitsevat myös esikuvia, joihin samaistua. Billet antaa esimerkin australialaisesta tutkimuksesta, jossa haluttiin houkutella enemmän aboriginaalitaustaisia terveydenhuollon työntekijöitä alalle. ”If you don’t see one, you can’t be one”, Billet kiteyttää korostaen esikuvien merkitystä nuorille ammattia valitessa. Myös julkisuuden henkilöitä tai sosiaalisen median vaikuttajia voitaisiin hyödyntää ammatillisen toisen asteen koulutuksen houkuttelevuuden lisäämisessä. Australialaisten tutkimusten mukaan myös ammatillisen toisen asteen koulutuksen fyysisiin opetustiloihin tulisi panostaa ja kehittää niitä enemmän korkeakoulukampusmaisiksi. Viihtyisät opiskelutilat voivat lisätä ammatillisen toisen asteen koulutuksen houkuttelevuutta.

Ammatillisen koulutuksen johtaminen ja uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) toteuttajina -otsikolla, Mika Tammilehto (HAMK Edu) kertoi omasta tutkimuksestaan. Tammilehto painotti, kuinka muuttuva toimintaympäristö haastaa tämän päivän ammatillista koulutusta. Tämä vaatii entistä systemaattisempaa toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Tammilehdon tutkimuksen alustavien tulosten mukaan se, mitä pidetään TKI- toimintana vaihtelee koulutuksen järjestäjien välillä.  Koulutuksen järjestäjän koolla näyttäisi kuitenkin olevat jonkinlainen positiivinen yhteys TKI-toiminnan tasoon muiden tekijöiden ohella. TKI-rahoitus on sitä suurempaa, mitä suurempi kooltaan on koulutuksen järjestäjä. TKI-rahoituksen osuus on kuitenkin pienempi verrattuna muuhun koulutuksen rahoitukseen verrattuna. Tutkimus on vielä kesken ja jäämme odottamaan Tammilehdolta lisää tuloksia.

Päivi Haapakosken (OAMK) mukaan myös johtamisen haasteet liittyvät toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin, kuten digitalisaatio, kansainvälinen työvoima, kestävä kehitys, henkilöstön kehittäminen ja uusille markkinoille siirtyminen. Haapakoski esitteli perustettua PoJo, (positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia) -verkostoa. Verkoston tausta-ajatuksena on usko siihen, että positiivinen johtaminen on oppilaitosten vetovoimatekijä. Positiivisen johtamisen jäsennysmallina käytetään PRIDE-teoriaa (Wenström 2020).

3AMK esillä ja verkostoitumassa

3AMK:n teemakärki 1 osallistui tutkimuspäiviin tieteellisellä posteriesityksellä ”3AMK:n monialaisen yhteiskehittämisen onnistuminen – tuloksena HERE Ukraine!”. Esityksessä oli analysoitu teemakärkityöskentelyn onnistumisen elementtejä käyttäen yhteiskehittämisen toimintamallia teoreettisena viitekehyksenä. Analyysissä hyödynnettiin HERE Ukraine -hankevalmistelun aineistoa ja prosessia. Keskeisiksi onnistumisen elementeiksi tunnistettiin: 1) teemakärjen toimintasuunnitelma ja maahanmuuttajien tarpeiden nostaminen työskentelyn teemaksi, 2) monialaisen asiantuntijajoukon kokoaminen ja ideoiden kartoittaminen, 3) ProjektiBoosteri-konseptin hyödyntäminen, 4) asiantuntijoiden sitoutuminen ja joustavuus sekä 5) 3AMK:n taloudellinen tuki hankevalmistelussa. Konferenssi oli kokonaisuudessaan antoisa ja se mahdollisti verkostoitumisen eri toimijoiden kanssa ympäri Suomen.

Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä-teemakärjen keskiössä on ihminen. Samoin konferenssin keskiössä oli ihminen ja se, miten ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kautta voimme yhdessä rakentaa parempaa ja inklusiivisempaa yhteiskuntaa kaikille. Teemakärki 1 on parhaillaan laatimassa toimintasuunnitelmaa ensi vuodelle, ja tutkimuspäivät antoivat paljon eväitä ja verkostoja ensi vuoden suunnitteluun. Tutkimuspäivillä nousi esille monia teemoja, kuten tulevaisuuden osaaminen ja maahanmuuttajien työllisyys, joita teemakärki 1 jo käsittelee. Konferenssissa kuullut esitykset tarjosivat kuitenkin runsaasti uusia näkökulmia ammatillisen koulutuksen kautta. Ensi vuosi on myös Euroopan Union tasolla osaamisen teemavuosi, joka tulee näkymään isosti myös hanketoiminnassa ja teemakärki 1:n työskentelyssä.

Lähteet:

• Heini V. & Lempinen L. 2022. Työpaikoille jalkautuva kielituki maahanmuuttotaustaisen työntekijän tukena. Suullinen esitys. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät.
• Juusola H., Nori H., Lyytinen A., Kohtamäki V. & Kivistö J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163013/OKM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Kilpeläinen P. & Hakala-Stylman V. 2022. Ammattiin opiskelevien osaaminen viimeisimpien oppistulosarviointien valossa. Suullinen esitys. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät.
• Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
• Rintala H. & Malmivuori J. 2022. Ammatillisen koulutuksen uraseurannan satoa: Koulutuksen kehittämän osaamisen vastaavuus työssä tarvittavaan osaamiseen. Suullinen esitys. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät.
• Sata Uraa ammatillisesta -hanke 2022: https://drive.google.com/file/d/1TQikjEC99u6sG6gcS01Bjzaqw5UEKdPO/view
• Teräs M. 2022. Skilled Refugees’ and Migrants’ Pathway into Their Vocations in Sweden. Suullinen esitys. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät.
• Tammilehto, M. 2022. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI- toteuttajina. Suullinen esitys. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. (HAMK EDU). 10.11.2022.
• Tynjälä, P. 2022. Tulevaisuuden osaaminen- pedagogisia näkökulmia. Suullinen esitys, key note. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. Jyväskylän yliopisto. 10.11.2022.
• Wenström, S. 2020. Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. Defining positive organization and positive leadership in VET. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9