IT-ala on keskellä nopeaa murrosta. Tekoälyn, datan, alustatalouden ja tietoturvan merkitys kasvaa samalla, kun korkeakoulutettujen IT-osaajien työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaista osaamista tulevaisuuden IT-ammattilaisilta edellytetään ja miten korkeakoulutus voi vastata muuttuviin osaamistarpeisiin.
Kuva: Freepik
Tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat nopeasti
Teknologian nopea kehittyminen muuttaa IT-osaamisen vaatimuksia. Generatiivinen tekoäly, pilvipalvelut, alustatalous, tietoturva ja vastuullinen digitalisaatio muovaavat työelämän osaamistarpeita. Samalla työn tekemisen tavat muuttuvat: monialainen tiimityö, etä- ja hybridityö sekä jatkuva oppiminen ovat arkea useimmille IT-ammattilaisille. (World Economic Forum 2023; LinkedIn Learning 2023; OECD 2023.) Korkeakoulujen tulee tunnistaa nämä kehityssuunnat ja sopeuttaa koulutussisältöjään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Huolestuttavana kehityksenä voidaan pitää sitä, että Suomessa korkeakoulutettujen, erityisesti IT-alan aloittavien ammattilaisten, työttömyys on kasvanut (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025). Suomen teknologiateollisuutta leimaa vuonna 2025 poikkeuksellinen epävarmuus. Vaikka vielä alkuvuodesta nähtiin merkkejä suhdanteen kohentumisesta, kansainvälisen kauppapolitiikan muutokset ja globaalin talouden kasvun hidastuminen ovat nopeasti muuttaneet näkymiä. Yritykset lykkäävät investointejaan, mikä vaikuttaa suoraan myös osaajatarpeisiin. (Teknologiateollisuus 2025.) Tämä korostaa tarvetta tarjota koulutuksessa relevanttia, ajankohtaista ja soveltamiskelpoista osaamista, joka parantaa valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.
Tekoälyn soveltaminen
Tekoälyn käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Generatiiviset tekoälytyökalut, kuten ChatGPT ja Copilot, muokkaavat ohjelmistokehitystä, sisällöntuotantoa, asiakaspalvelua ja hallintotehtäviä. Tekoälyn soveltaminen ei ole enää vain ohjelmoijien tehtävä, vaan jokaisessa organisaatiossa tarvitaan ymmärrystä sen mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää teknistä osaamista (prompt engineering, API-integraatiot, datan esikäsittely) sekä eettistä ja juridista osaamista (algoritmien läpinäkyvyys, yksityisyyden suoja, EU AI Act -sääntely). Korkeakoulutuksen tulee tarjota opiskelijoille sekä teknisiä että eettisiä valmiuksia tekoälyn soveltamiseen. (LinkedIn Learning 2023; Euroopan parlamentti 2025; OECD 2023.)
Korkeakoulut voivat tukea tekoälyn käytön omaksumista integroimalla tekoälytyökalujen hyödyntämisen osaksi eri oppiaineiden opetusta. Opiskelijoille voidaan tarjota käytännön harjoituksia generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä tiedonhakua, raportointia ja ohjelmointia tukevina apuvälineinä. Lisäksi tarvitaan ohjausta eettisesti kestävään ja kriittiseen tekoälyn käyttöön, jotta opiskelijat oppivat arvioimaan tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta ja rajoituksia.
Tekoälyn soveltamista voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden osaamisen sanoittamisessa ja urasuunnittelussa. Monosen (2025, 61–65) esittelemä ”ennakoitu osaajaprofiili” (forecasted self) -lähestymistapa tarjoaa mallin, jossa tekoäly tukee opiskelijaa hahmottamaan omia taitojaan suhteessa työelämän osaamistarpeisiin. Tekoälyn avulla opiskelijat voivat arvioida opintojen aikana kehittyvää osaajaprofiiliaan, tunnistaa kehitettäviä alueita ja muodostaa realistisia urasuunnitelmia. Tämä tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksia erityisesti tilanteissa, joissa työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja uusien osaamisyhdistelmien merkitys korostuu.
Data-analytiikka ja tietoturva
Data on keskeinen resurssi organisaatioissa. Tiedolla johtaminen vaatii osaajia, jotka pystyvät keräämään, käsittelemään, visualisoimaan ja tulkitsemaan dataa päätöksenteon tueksi (LinkedIn Learning 2023). Opetuksessa datan hyödyntämisen taitojen kehittämistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijoille aitoihin työelämätilanteisiin pohjautuvia harjoituksia, joissa yhdistyvät datan keruu, käsittely, analysointi ja liiketoiminnallinen tulkinta. Esimerkiksi projektikurssit, joissa opiskelijat analysoivat organisaatioiden omia aineistoja ja esittävät tulokset konkreettisina suosituksina, kehittävät samalla sekä teknisiä että viestinnällisiä taitoja. (Mononen 2025, 40–50.) Lisäksi opetuksessa voidaan hyödyntää ajankohtaisia työkaluja, kuten Power BI:tä ja muita analytiikka-alustoja, jotta opiskelijat tottuvat työelämässä käytettäviin välineisiin jo opiskeluaikana (OECD 2023).
Datan hyödyntämisen yleistyessä myös tietoturvariskit kasvavat. Zero trust eli ”Älä luota, varmista aina” -arkkitehtuuri, pilvipalveluiden turvallisuus ja tekoälyn riskienhallinta edellyttävät uutta osaamista. Tietoturvan opetuksessa on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa opiskelijat harjoittelevat sekä teknisiä ratkaisuja että niiden eettistä ja juridista arviointia. Simulaatiot, uhkien mallintaminen ja tapauspohjaiset harjoitukset auttavat opiskelijoita ymmärtämään tietoturvan monimuotoisuutta ja riskejä käytännössä. Näin opiskelijat kehittyvät osaajiksi, jotka pystyvät yhdistämään teknisen osaamisen liiketoiminnan tavoitteisiin ja vastuulliseen päätöksentekoon muuttuvassa toimintaympäristössä. (OECD 2023.)
API-talouden ja alustaratkaisujen merkitys
Digitalisaatio rakentuu yhä useammin rajapinnoille ja alustatalouden ekosysteemeille. API:t eli ohjelmointirajapinnat mahdollistavat integraatiot ja uusien palvelujen rakentamisen, samalla kun alustat luovat uusia liiketoimintamalleja (World Economic Forum 2023).
API-teknologiaan liittyvä osaaminen ei ole pelkkää teknologioiden tuntemista, vaan kattaa laajemmin myös ohjelmistoarkkitehtuurin suunnittelun, skaalautuvuuden hallinnan sekä rajapintojen elinkaaren hallinnan. Opiskelijoiden tulisi oppia suunnittelemaan hyvin dokumentoituja, turvallisia ja ylläpidettäviä rajapintoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation sekä oman organisaation sisällä, että ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. (World Economic Forum 2023; OECD 2023.) Opetuksessa rajapintojen ja alustatalouden osaamista voidaan kehittää tarjoamalla opiskelijoille käytännönläheisiä harjoituksia API-rajapintojen suunnittelusta, dokumentoinnista ja hyödyntämisestä erilaisissa integraatiotilanteissa (LinkedIn Learning 2023).
Alustatalouden kokonaisymmärrystä voidaan vahvistaa lisäämällä opetukseen sisältöjä, joissa käsitellään ekosysteemien johtamista, alustojen arvonluontilogiikkaa sekä verkostovaikutuksia. Näin opiskelijat oppivat näkemään rajapintojen teknisen toteutuksen lisäksi myös niiden roolin liiketoiminnan kasvun mahdollistajina. (World Economic Forum 2023.) Lisäksi on tärkeää kehittää opiskelijoiden kykyä arvioida alustaratkaisujen eettisiä, juridisia ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, koska rajapintojen kautta siirtyy usein suuria määriä arkaluonteista dataa (Euroopan Parlamentti 2025).
Pehmeät taidot ja jatkuva oppiminen
Tulevaisuuden IT-osaaminen ei rajoitu yksinomaan teknisiin taitoihin, vaan se sisältää laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia, joita voidaan kuvata ”21st-century digital skills” -käsitteellä. Monosen (2025, 2–5) mukaan nämä taidot koostuvat sekä teknisistä että pehmeistä taidoista. Tekniset taidot kattavat ohjelmoinnin, data-analytiikan ja teknologisen osaamisen, kun taas pehmeisiin taitoihin sisältyvät viestintä, kriittinen ajattelu, luovuus, ongelmanratkaisu, kulttuurinen ymmärrys ja yhteistyökyky. Tärkeitä pehmeitä taitoja ovat myös oppimiskyky, sopeutumiskyky sekä tiimityötaidot (OECD 2023).
Keskeinen viesti on, että työn murros ja globaalit häiriötilat ovat lisänneet tarvetta tällaiselle monipuoliselle osaamiselle. IT-ammattilaiset työskentelevät yhä enemmän monitieteellisissä tiimeissä, joissa korostuvat kokonaisuuksien ymmärtäminen, epävarmuuden sietäminen ja selkeä viestintä. (Mononen 2025, 2–5.)
Tämä osaamiskokonaisuus ei synny yksinomaan luokkahuoneopetuksessa, vaan se vaatii aidosti soveltavia oppimisympäristöjä. Työelämälähtöiset projektit, ongelmaperustainen oppiminen, harjoittelut ja monialaiset yhteistyöhankkeet antavat opiskelijoille mahdollisuuden kehittää näitä valmiuksia käytännön tilanteissa. Erityisesti monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen yhdessä eritaustaisten opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden kanssa vahvistaa kykyä soveltaa opittua osaamista reaalimaailman haasteisiin. (Mononen 2025, 5.)
Lopuksi
Tulevaisuuden IT-ammattilainen on yhä useammin soveltaja ja kehittäjä, joka yhdistää teknisen osaamisen, liiketoimintaymmärryksen, eettisen harkinnan ja vuorovaikutustaidot. Nopeasti muuttuva teknologia- ja työelämäympäristö edellyttää korkeakoulutukselta laaja-alaista, monipuolista ja käytännönläheistä opetusta.
Laureassa opiskelijat pääsevät jo opintojen aikana soveltamaan osaamistaan erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa, mikä tukee vahvasti niin teknisten taitojen kuin pehmeiden taitojen kehittymistä. Lisäksi Laureassa kurssitarjonta päivittyy säännöllisesti vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Näin valmistuvat opiskelijat voivat rakentaa monipuolisen ja ajankohtaisen osaajaprofiilin, joka tukee työllistymistä myös muuttuvilla työmarkkinoilla.
Lähteet
