Yhteiskuntamme on ollut murroksessa monellakin alueella jo pidemmän aikaa. Yksi merkittävä muutosalue on palveluiden digitalisoituminen. Samaan aikaan väestön ikärakenteessa yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen (Tilastokeskus 2023). Olemme olleet jo jonkin aikaa suurten kysymysten äärellä ja pohdimme, miten tätä murrosta voitaisiin tukea entistä paremmin ja asiakaslähtöisemmin saavutettavampien palveluiden osalta.
Kuva: Pixabay
Vuosina 2021–2023 Dallaten-hankkeessa autettiin liikunta- ja hyvinvointialan mikro- ja pienyrittäjiä Uudellamaalla kehittämään senioreille suunnattuja palveluja Lean Startup – menetelmän avulla. Hankkeessa perehdyttiin senioriväestön tarpeisiin ja haasteisiin palveluiden osalta ja tarjottiin mahdollisuus uusimaalaisille mikro- ja pienyrityksille osaamisen kehittämiseen yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun parissa. Yrittäjät kehittivät palvelujaan Lean startup –prosessin mukaisesti ja osallistivat kehitystyössään palvelujen kohderyhmän edustajia eli senioreita. Dallaten oli Metropolian koordinoima ESR-hanke, jonka partnerit olivat Laurea ja Haaga-Helia.
Palvelujen saavutettavuus on merkittävä yhteiskunnallinen haaste
Dallaten -hankkeen aikana tuli selkeästi esiin erityinen haastealue: senioreille suunnatut palvelut ja niiden asiakkaat eivät kohtaa kovinkaan helposti. Hyvinvointipalveluja tarjoavat yrittäjät toivat esiin muun muassa markkinointiin liittyvän haasteen, joka varmasti koskettaa myös muita toimialoja: yrittäjillä ei ole pääsyä tai suoraa reittiä varsinaisen kohderyhmänsä tavoittamiseksi. Hyvin yleinen ja lähes ainoa tapa päästä viestimään oman yrityksen palveluista on ottaa yhteyttä paikalliseen eläkeläisyhdistykseen, jonka tapahtumaan voi mennä esittelemään tarjolla olevia palveluja. Tämä vaatii aikaa ja useimmiten tilaisuuteen käytetty aika on pois aktiivisesta palvelu- ja myyntiajasta, joka voisi tuoda kassavirtaa yritykselle. Osumisprosentti tällaisissa tilaisuuksissa on usein hyvin pieni, joten moni yrittäjä pohtiikin tarkkaan, mihin aikaa kannattaa käyttää.
Seniorit näkevät tämän ongelman toisesta näkökulmasta: he eivät aina löydä tarvitsemiaan palveluja. Tieto on pirstaloitunutta ja tiedon luotettavuudestakaan ei aina ole varmuutta, etenkään tänä aikana, jolloin tietosuojaa uhkaavat kalasteluviestit ja kopioidut verkkosivut ovat arkipäivää. Aito tarve esimerkiksi hyvinvointipalveluille on olemassa, mutta luotettava ja turvallinen palvelualusta ja -kanava puuttuu.
Vuonna 2022 tutkimme tätä haastetta yhdessä opiskelijakollegoideni kanssa Innovaatioprosessi-opintojaksollamme Savonia ammattikorkeakoulussa, jossa tavoitteenamme oli yhteiskunnallisen haasteen ratkaiseminen asiakaslähtöisellä innovaatiolla, joka vastaisi kohderyhmämme aitoihin tarpeisiin. Tutkimusvaiheen aikana kehitettävä haaste konkretisoitui senioreiden parempaan arkeen. Kehitystyötä ohjasivat kysymykset: Miten voisimme helpottaa senioreiden arkea? Miten voisimme ehkäistä syrjäytymistä? Miten voisimme tukea palveluiden saavutettavuutta? Kohderyhmämme rajattiin eläkkeelle siirtyviin henkilöihin, joiden arki eritysesti tulee muuttumaan aktiivisen työelämän päättymisen jälkeen. (Jolkkonen, Kotiniemi, Pennanen, Seppänen & Virtanen 2022.)
Palvelualustalla tukea senioreiden hyvinvointiin ja helpompaan arkeen
Ratkaisuksi syntyi Eläkepakkaus, joka on senioriväestölle suunnattu yhteisöllinen digitaalinen palvelualusta. Digitaalisen palvelun lisäksi palvelu sisältää fyysisen eläkepakkauksen, jonka jokainen eläkkeelle siirtyvä henkilö saa kotiinsa ennen eläkkeelle siirtymistä samaan tapaan kuin äitiyspakkaus toimitetaan perheenlisäystä saavien kotiin. Digitaalinen palvelualusta on kaikille kannettaville laitteille skaalautuva verkkopalvelu, jossa lähes kaikki elämän tärkeimmät tietopaketit ja palvelut ovat kootusti saman katon alla. Palvelun merkittävä etu on se, että saisimme vihdoin seniorit ja palveluntarjoajat kohtaamaan toisensa vaivattomasti yhden kanavan periaatteella. (Jolkkonen ym. 2022.)
Eläkepakkaus innovaationa ei sinänsä ole täysin uusi, koska osin samankaltainen palvelu on ollut käytössä jo aiemmin. Seniori365-palvelu kehitettiin ja avattiin vuonna 2014 osana InnoEspoo-hanketta ja myöhemmin se toimi Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden monialaisena digitaalisena oppimis- ja kehittämisympäristönä. Palvelun tavoitteena oli tukea senioreiden turvallista kotona selviytymistä, tuoda palveluja ja ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä aktiivisen elämisen tukemiseen. Harmillisesti tämäkin palvelu jouduttiin sulkemaan viiden vuoden jälkeen, koska sille ei löytynyt pysyvää omistajaa eikä ylläpitäjää. (Kiviharju 2019.)
Miksi tällaiseen palveluun ja -alustaan kannattaisi investoida? Vuosittain yli 60 tuhatta suomalaista siirtyy eläkkeelle (Eläketurvakeskus 2022). Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa yli 160 tuhannella vuoteen 2030 mennessä (Tilastokeskus 2023). Ikäihmisten yksinäisyys ja syrjäytyminen sekä arjen sujuminen on tärkeää elämänlaadun näkökulmasta, mutta myös yhteiskunnan kustannusten näkökulmista katsottuna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022). Ikääntyneiden palveluiden käyttömenot ovat noin 3,6 mrd. € vuodessa ja kustannukset kasvavat väestörakenteen muutoksen myötä (Pernu & Nemlander 2021). Pelkästään yhden prosentin säästö kokonaismenoissa voisi tuoda jopa 36 miljoonan euron säästön yhteiskunnalle. Puhumme siis merkittävistä julkisista säästöistä.
Aito tarve tällaiselle palvelulle on siis tunnistettu laajemminkin, mutta suurin haaste vaikuttaa kuitenkin olevan hallinnollisen kotipesän löytäminen. Ehkä vuoden 2023 alussa voimaan tullut hyvinvointialueuudistus voisi tuoda tähän ratkaisun, mutta toteutuakseen se tulee vaatimaan paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Senioriväestön aktivointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen voi säästää julkisia varoja merkittäviä summia vuositasolla, joka olisi merkittävä hyöty koko yhteiskunnalle.
Kuva: Visio tulevaisuuden lehtikannesta ”Finns – The Happiest Pensioners in the World”. (Johanna Kotiniemi 2022)
Haastankin julkisen alan toimijat pohtimaan, miten voisimme yhdessä löytää ratkaisun senioreiden arkea tukevalle ja aktivoivalle palvelualustan rakentamiselle ja ylläpitämiselle? Maailman onnellisimmalla kansalla voi tulevaisuudessa olla myös maailman onnellisimmat seniorit.
Kirjoittaja:
Miia Seppänen (MMM, palvelumuotoilija, lehtori) toimi Dallaten –hankkeessa palvelumuotoiluasiantuntijana. Lisäksi hän on mukana useissa TKI-hankkeissa yhteiskehittämisen, palvelumuotoilun ja digipedagogiikan parissa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Miia tekee väitöskirjaa palvelumuotoilusta ja empatiasta Helsingin yliopistossa ja opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Savoniassa.
Lähteet:
