Nykyisellään vain harva yritys hyödyntää tulevaisuustietoa suunnitelmallisesti toiminnassaan. Tulevaisuustiedon hyödyntämisellä on yritykselle useita etuja ja sen avulla yritys voi merkittävästi paremmin valmistautua tulevaisuuden muutoksiin.

Tulevaisuustieto osana yrityksen suunnitelmallista toimintaa

Ennakointi on tulevaisuudentutkimuksen soveltamista tarkoituksena tuottaa tulevaisuustietoa, jota voi hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa (Schwarz 2023). Edelläkävijöinä useat korkeakoulut ovat jo tunnustaneet ennakointiosaamisen yhdeksi työelämän avainkyvykkyydeksi ja strategiseksi osaamiseksi (Arene 2022). Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että jokaiseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisällytetään ennakoinnin opintosisältöjä ja sen henkilöstö kykenee soveltamaan ennakoinnin menetelmiä. Osa Laurean yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä onkin levittää ennakointiosaamista ja tulevaisuustiedon hyödyntämistä tärkeimmän sidosryhmänsä eli valmistuvien opiskelijoiden sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemien kautta. (Laurea 2019; Laurea 2024.)

Tulevaisuustieto on ennakointiprosessissa luotua näkemyksellistä tietoa, eli yhdistelmä faktatietoa menneisyydestä ja nykyisyydestä sekä näkemyksiä tulevaisuudesta (Malaska 2013). Ennakointiin on olemassa erilaisia malleja. Kuvassa yksi on kuvattu Rohrbeckin ja Kumin (2018) 3P-malli, jonka mukaan ennakointiprosessi alkaa erilaisten muutosilmiöiden havaitsemisesta toimintaympäristössä. Havaintojen perusteella tehdään tulkinta nykytilanteesta ja muutosten merkityksistä tulevaisuudessa. Sen jälkeen yritys voi testata ideoitaan ja löytää uusia toimintatapoja sekä kilpailuetua tuovia ratkaisuja.

e Cunhan, Palman ja da Costan (2006) mukaan organisaation ennakoinnin keskeisiä ilmenemismuotoja ovat strateginen suunnittelu, skenaarioajattelu, visiointi ja suunnitellut ilmentymät (planned emergence). Strategisen suunnittelun päämäärinä ovat tulevaisuuden tapahtumien ennakointi, turvallisuudentunteen luominen monisyisen ympäristön aiheuttamiin psykologisiin epävarmuuksiin valmistautumalla ja johdon osaamisen oikeutus (legitimize managerial competence). Skenaarioiden avulla tarkastellaan ympäristön vaihtoehtoisia ilmiöitä, jotta ymmärretään paremmin yrityksen toimintaympäristössä vaikuttavia voimia. Visioinnilla luodaan kuva yrityksen pysyvästä strategisesta ytimestä (core), joka auttaa yritystä tulevaisuudessa tasapainottamaan toimintaansa muutosten keskellä. Suunniteltu ilmentymä muodostuu yhdistämällä ylimmän johdon määrittämä strateginen suunta ja tilanteen kannalta keskeisiltä organisaation jäseniltä kerätty tieto. Sen avulla organisaation ymmärrys lisääntyy ja strateginen joustavuus kasvaa. Lisäksi Baškaradan, Shrimptonin ja Ngin (2016) mukaan tulevaisuustiedon avulla kartutetaan yksilöiden ja organisaation oppimista.

Tulevaisuustiedon hyödyntäminen yrityksissä

Yritykset eivät ole vielä ottaneet ennakointia osaksi suunnitelmallista toimintaansa eivätkä tee järjestelmällistä ennakointityötä. Rohrbeckin ja Kumin (2018) mukaan vain viidennes kansainvälisistä yrityksistä on valmistautunut tulevaisuuteen riittävällä tasolla. Sama pätee myös kansallisesti. Kajaanilaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeneen tutkimuksen mukaan tulevaisuustietoa kerätään, käsitellään ja hyödynnetään järjestelmällisesti vain harvoissa yrityksissä. Niissäkin yrityksissä tulevaisuustieto tallennettiin vain johdon omiin tarpeisiin. (Hyyryläinen 2020.)

Hyyryläisen (2020) mukaan yritykset saavat tulevaisuustietoa erilaisten tapahtumien ja raporttien lisäksi asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä. Yritysten ennakointityössä ongelmana on sen perustuminen pääasiassa aiempaan kokemukseen. Yritykset näkevät tulevaisuuden menneisyyden jatkumona, johon ne eivät pyri aktiivisesti vaikuttamaan. Tulevaisuustieto koskee lähinnä yrityksen omaa tai sitä läheisesti koskettavaa toimialaa. Lisäksi yritysten ennakointityö painottuu lyhyen aikavälin suunnitteluun muutaman kuukauden päähän ollen pääasiassa passiivista seurantaa. Osa yrityksistä vastustaa ennakointia, koska pitää sitä liian kauas tulevaisuuteen katsovana, kalliina ja aikaa vievänä sekä sen tuloksia vaikeasti hyödynnettävinä.

Tulevaisuustiedon merkitys yritykselle

Monet suomalaiset korkeakoulut ovat siis ymmärtäneet tulevaisuustiedon merkityksen (Arene 2022), mutta suurin osa yrityksistä eivät ole sitä kuitenkaan vielä omaksuneet osaksi strategista toimintaansa (Rohrbeck & Kum 2018; Hyyryläinen 2020).

Aiemmassa luvussa esitettyjen lähteiden valossa voidaankin tulkita, että nykyisellään yritysten valmistautuminen tulevaisuuteen pohjautuu niiden aiempiin suorituksiin ja kokemuksiin. Tulevaisuustiedon hyödyntäminen antaisi yrityksille paremmat mahdollisuudet valmistautua tulevaisuudessa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin, sillä se huomioi menneisyyden ja nykyisyyden faktojen lisäksi monipuolisesti näkemyksiä tulevaisuudesta. Yritykset voisivat löytää kilpailuetua tulevaisuuden muutostilanteisiin tai löytää entistä joustavampia tai taloudellisimpia toimintatapoja testaamalla tulevaisuustietoon pohjautuvia ideoita, palveluita ja tuotteita ennen niiden viemistä varsinaiseen toteutukseen. Testaaminen säästää sekä aikaa että taloudellisia resursseja, kun toimimattomat ideat havaitaan jo alkuvaiheessa.

Jos yritykset hyödynsivätkin tulevaisuustietoa, ne säilyttivät sen vain johdon tiedossa. Kuitenkin tulevaisuustiedon jakaminen voi hyödyttää yritystä usealla tavalla. Tulevaisuustiedon jakaminen sidosryhmien kanssa auttaa yritystä ylläpitämään ja lujittamaan keskinäisiä suhteita sekä käymään keskusteluja ja ennakoimaan toimintaympäristön muutosta yhdessä sidosryhmän kanssa. (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2003). e Cunha, Palma ja da Costa 2006 mainitsevat tulevaisuustiedon jakamisen hyödyiksi kollektiivisen ymmärryksen muodostumisen, avoimen viestinnän ja erilaisten näkökulmien hyödyntämisen. Miles (2010), Amantidou & Guy (2008) Georghiou ja Keenan (2016) toteavat Baškaradan, Shrimptonin ja Ng:n (2016) mukaan, että eri taustoista tulevien henkilöiden yhteistyön hyötyjä ovat myös poikkitieteellisten toimintatapojen luominen, sosiaalisen verkoston laajentaminen, tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja levittäminen, yhteisymmärryksen rakentaminen toimijoiden kesken sekä laajemman vertaisarvioinnin mahdollistaminen ja strategisten vaihtoehtojen kehittäminen. Heinon ja Hautalan (2021) mukaan keskinäisen ymmärryksen luomiseksi on tärkeää sanoittaa tulevaisuustieto yksiselitteisesti, jotta väärinymmärryksiltä ja eriäviltä tulkinnoilta vältytään.

Yhteenveto

Järjestelmällisen ennakointiprosessin tuloksena luotu tulevaisuustieto on yhdistelmä menneisyyden ja nykyisyyden faktoja sekä näkemyksiä muutosilmiöiden merkityksestä tulevaisuudessa. Suunnitelmallisesta tulevaisuustiedon hyödyntämisestä on yritykselle hyötyä muun muassa strategisessa suunnittelussa, visioinnissa ja skenaarioiden tekemisessä. Tulevaisuustiedon avulla yritys voi testata uusia ideoitaan, löytää uusia toimintatapoja ja kilpailuetua. Tulevaisuustietoa jakamalla yritys voi sekä ylläpitää suhteitaan sidosryhmiinsä että vahvistaa omaa tilannetietouttaan toimintaympäristön muutosilmiöistä.

Lähteet

• Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Tammikuu 2022. Viitattu 5.12.2023.
• Baškarada, S., Shrimpton, D. & Ng S. 2016. Learning through foresight. 8 August 2016. Viitattu 29.4.2024.
• e Cunha, M.P., Palma, P. & da Costa, N.G. 2006. Fear of foresight: Knowledge and ignorance in organizational foresight. Futures. Volume 38. Issue 8.942-9555.
• Heino, H. & Hautala, J. 2021. Mobile futures knowledge: From research policy to research and public policy? Geoforum. Volume 118, January 2021.
• Hyyryläinen, P. 2020. Tulevaisuustiedon ja ennakointimenetelmien hyödyntäminen kajaanilaisissa pk-yrityksissä. Opinnäytetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen. Kajaani. Viitattu 10.6.2024.
• Kortetjärvi-Nurmi, S., Kuronen, M-L. & Ollikainen, M.2003. Yrityksen viestintä. 3.-4. painos. Helsinki Edita Prima.
• Laurea. 2019. Laurean strategia 2030. Vierailtu 16.1.2024.
• Laurea. 2024. Laurean Strategia 2035. Julkaisematon.
• Malaska, P. (2013) Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä. Teoksessa: Kuusi, O., Bergman, T. & Salminen, H. (2013) Miten tutkimme tulevaisuuksia? 3. uudistettu painos. Acta Futura Fennica, No: 5.0057
• Rohrbeck, R., & Kum, M. E. 2018. Corporate Foresight and its Impact on Firm Performance: A Longitudinal Analysis. Technological Forecasting and Social Change, 129 (January): 105–116. Viitattu 29.4.2024.
• Schwarz, J. O. 2023. Strategic foresight: an introductory guide to practice. Routledge.