Millaisen tekemisen äärellä ollaan, kun 16 nuorta ohjaajineen neljästä eri Euroopan maasta kokoontuu leirille tavoitteenaan tutkia osallisuuden, solidaarisuuden ja vaikuttamistyön mahdollisuuksia draama- ja teatterityöskentelyn avulla? Tässä artikkelissa kerrotaan Youth Action for Inclusion; tuttavallisesti YSI ACT- hankkeen matkasta 15–20.9 2025 Barcelonaan, hanketta koordinoivan La Xixa -teatterin järjestämälle leirille.

Artikkelin rakenne mukailee luovan ryhmätoiminnan dramaturgiaa; virittäytymisessä kerrotaan hankkeen ja leirin taustoista, toimintaosiossa leirin sisällöstä ja draamatyöskentelyn merkityksestä nuorten kokemusten kautta. Matkaan osallistuneet suomalaisnuoret reflektoivat kokemuksiaan kirjallisen palautteen muodossa, ja he antoivat luvan palautteensa käyttämiseen osana tätä artikkelia. Tämä kokemuspuhe erottuu muusta tekstistä kursivoinnin ja lainausmerkkien kautta. Reflektiossa pohditaan vielä leirin antia alueellisen kehittämistyön ja verkostoitumisen kannalta.

Virittäytyminen

Euroopan Unionin CERV (Citizen Engagement and Participation) -rahoitusohjelman tavoitteena on EU:n yhteisten arvojen ja oikeuksien suojeleminen. Rahoitusohjelmalla pyritään tukemaan erityisesti kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä tutkimusta (Oikeusministeriö.) YSI-ACT on yksi käytönnön esimerkki rahoitusohjelman mahdollistamasta hankkeesta. Hanketta koordinoi Associacio La XiXa Teatre espanjasta ja osatoteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Active Bulgarian Society – ABS ja Neolena Gia Antalagi Kai Katanoisi Kyprokselta. Hankkeen tavoitteena on ollut haavoittuvassa asemassa olevien, 16–25-vuotiaiden nuorien syrjinnän ehkäiseminen ja tietoisuuden lisääminen EU:n ihmisoikeuksista sekä nuorten voimaannuttaminen aktiiviseen osallisuuteen. Hankkeessa on myös vahvistettu nuorisotyön työtapoja ja käytänteitä täydennyskouluttamalla nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia luoviin ja osallistaviin menetelmiin. Koulutukseen osallistuneet nuorisotyön ammattilaiset ovat toteuttaneet nuorten kanssa osallisuuden teemoja tutkivia työpajoja hankkeessa mukana olevissa maissa.

Näissä nuorten kanssa toteutetuissa työpajoissa tutkittiin osallisuuden, solidaarisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä tapoja toiminnallisten menetelmien ja draamatyöskentelyn avulla. Suomessa työpajoja järjestettiin kolme Laurean Tikkurilassa ja samaten kolme toimintayksikkö Leikkiväessä Helsingissä. Laurean työpajoja mainostettiin terveys- ja hyvinvointipalvelujen ja muiden verkostojen kautta, ja Leikkiväen työpajoihin osallistui kuntouttavaan työpajatoimintaan osallistuvia nuoria. Leikkiväen työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille, jotka ovat koulutus- ja työelämän ulkopuolella esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi. Suomen työpajoihin osallistui kaikkiaan 24 nuorta. Työpajoihin osallistuvista nuorista valittiin neljä hakemusten ja elämäntilanteen perusteella mukaan Barcelonan leirille. Tapasimme leirille lähtevien suomalaisten nuorten kanssa kerran ennen leiriä ja puhuimme leirin tavoitteista sekä aikatauluista. Tämän lisäksi tapasimme kaikki leirille osallistuvat nuoret yhdessä online-tapaamisessa. Tämä pienryhmän tapaaminen etukäteen ja verkossa odotusten ja huolien kuuleminen oli tärkeä steppi orientaatiossa tulevaan.

Luovien ja teatterilähtöisten menetelmien kautta on pyritty vahvistamaan nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä osallisuutta sekä työpajoissa, että Barcelonan leirillä. Draama ja teatterilähtöisten menetelmien käyttö kehittämis- ja koulutuskontekstissa on perusteltua erityisesti siksi, että ensinnäkin niissä kaikki osallistujat toimivat yhdessä ja yhteinen työskentely edellyttää sekä fyysistä, että psyykkistä läsnäoloa. Draamatyöskentelyssä osallistujat voivat tutkia sekä tunteita, että omaa ajattelua toiminnan kautta. Draamassa osallistujat ovat välillä kuvitteellisessa tilanteessa ja tutkivat teemaa rooleihin eläytymällä, välillä he taas katsovat teemaa ulkopuolisena havainnoijana tai tarkkailijana. Tämä kaikki on erinomaisen hedelmällistä, opettavaista ja antoisaa. (Toivanen 2016)

Toiminta: 3–2–1- ACTION!

Tämä lähtölaskentamainen kehoitus on tuttua Forum-teatterityöskentelystä, jota nuoret olivat leirillä oppimassa ja tekemässä muun draamatoiminnan lisäksi. Forum-teatteri on brasilialaisen Augusto Boalin kehittämä osallistavan teatterin muoto, jonka päätavoitteena on etsiä ongelmanratkaisua johonkin toimimattomaan tilanteeseen ja sitä kautta ihmisten voimaannuttaminen ja vahvistaminen. Forum-teatterissa käsiteltävä aihe, johon usein liittyy sortoa tai epäoikeudenmukaisuutta, tehdään näkyväksi draamallisten kohtausten avulla (Jansson 2015.) Forum-teatterissa katsojia aktivoidaan tämän ongelman tutkimiseen ja ratkaisemiseen erilaisten osallistavien työtapojen ja keskustelujen kautta. Käytännössä katsojat voivat joko antaa ohjeita näyttelijöille tai tulla toimimaan itse rooleissa. Forum-teatteria voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisesti, jossa osallistujat luovat itse omat pienet näytelmäkohtaukset jostain heille tärkeästä tosielämän tilanteesta, johon haluaisivat muutoksen. (Ventola &Renlund, 2005) Tätä jälkimmäistä muotoa toteutettiin myös Barcelonan leirillä.

Ennen Forum-teatteriesitysten valmistumista käytettiin puolitoista päivää aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen sekä osallisuuden ja solidaarisuuden toiminnalliseen tutkailuun muun muassa sosiometrian ja tarinateatterin työtavoilla. Nuorten palautteiden mukaan onnistuimme rakentamaan tuttuutta ja turvallisuutta leirinläisten kesken. ”Parasta oli tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä erilaisiin draamamenetelmätyyleihin” ja ”Merkittävintä oli yhdessä tekeminen ja se, että sai olla oma itsensä. Ideoiden ja ajatusten jakaminen. Yhteyden löytäminen muiden nuorten kanssa” ”Haluan kiittää ryhmää vastaanottavuudesta ja hyvästä yhteishengestä, joka loi turvallisen tilan heittäytyä” ja ”Opin olemaan enemmän avoin ajatuksistani. Saan kertoa mitä mieltä olen asioista, ei tarvitse miellyttää muita olemalla hiljaa.” Kaikki nämä kommentit kuvaavat yhteyden rakentumista ja ideoiden ja ajatusten jakamisen tärkeyttä.

Tutustuimme Forum-teatterin mahdollisuuksiin myös vierailemalla turvapaikanhakijanuorten teatteriryhmän harjoituksissa. Nuoret kuvasivat esityksessään kotimaansa vaikeaa tilannetta, pakomatkaa meren yli ja uuden elämän rakentumista Espanjassa. Tämä kokemus oli kaikille meille katsojille vaikuttava, nuoren omin sanoin: ”Tutustuimme toisen ryhmän esityksen, joka pohjautui heidän omiin kokemuksiinsa turvapaikanhakijoina. Se oli koskettava esitys ja samalla kertoi lisää Forum-teatterista. Lisäksi kokemus kokonaisuudessaan oli ainutlaatuinen ja opettavainen”. Tämä turvapaikanhakijanuorten esitys teki katsojille todella ymmärrettäväksi niitä syitä, jotka saavat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään parempaa elämää ja työtä Euroopasta. Tai kuten yksi nuori totesi: ”Draamatyöskentelyn kautta voi ilmaista sekä käsitellä vaikeita ja monimutkaisia teemoja kehollisesti ja jopa täysin ilman sanoja. Se voi olla myös väline työstää traumaa.” Tässä kommentissa on kiinnostavaa yhtäläisyyttä Kanadassa tehtyyn tutkimukseen Forum-teatterin hyödyistä nuorille maahanmuuttajille. Ramdathin (2016) tutkimuksessa merkittäviksi kokemuksiksi nousi muun muassa juuri näiden vaikeiden (tosi)elämän kokemusten näkyväksi tekeminen, yhteisön tuki, oman ilmaisun vahvistuminen ja tämä lisäsi osallistujien itseluottamusta ja minäpystyvyyttä. Pohjimmiltaan Forum-teatterin tekeminen edistää vastuuntuntoa, joka kantaa myös esitysten ulkopuolelle. Myös omien tavoitteiden selkiytyminen ja toivon rakentuminen nousivat tässä tutkimuksessa esille.

Leirille tulleet nuoret olivat motivoituneita, avoimia ja rohkeita omien ajatusten ja tunteiden sanoittamiseen sekä asioiden tutkimiseen toiminnan kautta. Leiri huipentui pienryhmissä työstettyjen Forum-teatterikohtausten esittämiseen leirin päätösjuhlassa.

Nuorten itse ideoimissa Forum-teatteri esityksissä käsiteltiin osallisuuden teemoja, välittämistä, journalismin tärkeyttä, kiusaamiseen puuttumista sekä solidaarisuuden ja auttamisen tekoja jokapäiväisessä elämässä. Jokaiseen esityksessä esille tuotuun epäkohtaan etsittiin myös uusia ratkaisumalleja ja toimintatapoja toivon ylläpitämiseksi siten, että yleisön jäsenet pääsivät etsimään uudenlaista ongelmanratkaisua tulemalla roolin ja toimimalla jotenkin toisin, kuin alkuperäisessä esityksessä.

”Meidän teatteriesityksessä käsiteltiin sortajaa ja sorrettua ihmisjoukkoa. Palestiinasta puhuminen oli meille kaikille tärkeää ja olen ylpeä, kuinka pystyimme tätä ilmaisemaan.” kommentti kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää omien ajatusten ja kokemusten jakaminen on. Myös erilaisten toimintatapojen etsiminen toisten esittämiin ongelmiin oli hieno kokemus: ”Vaikeiden asioiden käsitteleminen draaman keinoin tuntui mahtavalta. Pääsi näyttämään mitä mieltä on asioista ja kokeilemaan, miltä tuntuu toimia hankalassa tilanteessa omien arvojen mukaisesti näyttelemällä.” Jansonin (2015) mukaan tämä Forum-teatteriin olennaisesti kuuluva alkuperäisen kohtauksen / esityksen muuttaminen havainnollistaa konkreettisesti miten eri tavoin tilanteita tutkitaan ja tulkitaan ja miten paljon erilaisia ratkaisustrategioita meillä ihmisillä on.

Reflektiota merkityksellisyydestä

”Koen että draamamenetelmien tai teatteriharrastuksen avulla on mahdollista harjoittaa monia taitoja, joista voi olla hyötyä muutenkin (työ)elämässä” Tämä kommentti tiivistää hienosti jotain olennaista draamatyöskentelyn luonteesta. Sirenin (2016) mukaan taiteelliset prosessit vaativat itsensä altistamista ja kokemusten jakamista, joka puolestaan syventää osallistujien välistä luottamusta. Kohtaaminen luovan tekemisen äärellä on tasa-arvoista, se parhaimmillaan purkaa arvorakenteita ja vahvistaa paitsi ryhmää, myös yksilön kehittymistä. Teatteriesityksen tekeminen sisältää osallistumisen lisäksi erityisen oletuksen jokaisen kyvystä kantaa vastuuta ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Niitä taitoja tarvitsemme työelämässä- ja elämässä ylipäätään.

”Merkittävintä antia leirillä oli itselle kokonaisuus ja ajatukset mitä kokemus tuotti… Opin myös, miten draaman menetelmin voidaan käsitellä monenlaisia aiheita” Draamamenetelmät taipuvatkin moneen. Heikkisen (2017) mukaan draamamenetelmät soveltuvat oivallisesti työskentelyyn, jossa tutkaillaan yhdessä tietoa, taitoja, tunnekasvatusta ja kansalaisena maailmassa toimimista. Draamatyöskentelyn kautta osallistujat saavat ymmärrystä paitsi omasta itsestään, myös siitä, miten suhtautuvat toisiin ja miten ymmärretään kulttuuria, jossa ihmiset elävät.

Kommentit, kuten ”Sain uutta inspiraatiota ja puhtia omaan tekemiseen, teatterikipinä syttyi. Sain muiden ryhmäläisten kokemuksista valtavasti ideoita kotiinviemisiksi.” ja ”Pystyin päästämään kontrollista (hieman) irti ja heittäytymään.” kuvaavat hyvin tuota itseymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistumista. Neljä päivää on lyhyt aika, mutta joskus siinäkin tapahtuu ihmeitä.

Olen toiminut draamaohjaajana ja opettajana pian 30 vuotta ja silti jaksan hämmästyä ja ihmetellä sitä voimaa, jota ihmisten yhteisessä työskentelyssä tapahtuu. Kuusitoista nuorta, eri puolilta Eurooppaa toimivat yhdessä neljä päivää ja tutkivat draamatyöskentelyn kautta heille tärkeitä teemoja osallisuuteen liittyen. Osallistujilla ei ollut erityisiä teatterintekemisen taustoja, ei vahvaa yhteistä kieltä tai kulttuuritaustaa ja suurin osa heistä oli toisilleen tuntemattomia. Välillä työskentely oli kaoottista, aikataulut eivät oikein pitäneet ja epäilykset esitysten valmistumisesta olivat välillä suuria. Ja silti -tai ehkä juuri kaikkien näitten haasteitten takia teatterin taika jälleen kerran tapahtui. Esitykset koskettivat, liikuttivat, voimaannuttivat ja loivat toivoa tulevaan. Maailma muuttuu paremmaksi, kun sitä muutetaan.

CERV-ohjelman mukaisia hankkeita pidetään joskus työläinä ja ei taloudellisesti niin tuottoisina kehittämishankkeina. Toisaalta ne vastaavat erinomaisen hyvin ammattikorkeakoululain asettamaan tehtävään työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksista. Rahoitus on mahdollistanut YSI-ACT-hankkeessa yhteistyön tekemisen paikallisten nuorisotyötoimijoiden sekä muiden kansainvälisten koulutusten järjestäjien kanssa. Ajattelen, että ristiin pölyttyminen myös ei-muodollista oppimista tekevien ja tukevien tahojen kanssa on opettavaista ja hedelmällistä ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisen kannalta. Eikä hankkeen anti suinkaan jää tähän leiriltä saatuihin kokemuksiin, vaan nämä leiriltä saadut eväät repuissa nuoret alkavat suunnitella omia työpajoja ja vaikuttamisen tapoja ja aloitteita omissa kotimaissaan. Perästä kuuluu!

Lisätietoa hankkeesta:  https://ysi-act.eu/fi/tutustu-ysi-actiin/I-ACT

Lähteet

• Heikkinen, H. 2017. Ajattele toimien. Kohti draamakasvatuksen syvempää ymmärtämistä. Tampere: Draamatyö.
• Jansson, S.-M. 2015. Teatteri ja draama työn oppimismuotoina. Aikuiskasvatus, 35(4), 312–315.
• Oikeusministeriö. CERV-rahoitusohjelma. Viitattu 14.10.2025.
• Ramdath, K. D. 2016. ‘The Use of Forum Theatre as Therapy with At-risk Immigrant and Refugee Youth’, ProQuest Dissertations & Theses, University of Calgary, Calgary, Canada.
• Siren, K. 2016. Teatteri yhteiskunnallisen osallisuuden tilana. Taiteen menetelmät kehittämisessä ja tutkimisessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu.
• Toivanen, T. 2016. Teatterilähtöiset menetelmät vuorovaikutusosaamisen kehittämisessä. Taiteen menetelmät kehittämisessä ja tutkimisessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu.
• Ventola, M-R & Renlund, M. 2005. Draamaa ja teatteria yhteisöissä. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.