Tunnetaitojen merkitykselliseen havahdutaan onneksi koko ajan enemmän. Kaikilla meillä on tunteita, ne ovat aivoissamme syntyviä kemiallisia reaktioita erilaisissa tilanteissa. Tunteet ovat olemassa, tunnistimme niitä tai emme. Jos emme niitä tunnista, saatamme elää tunnereaktioiden vietävissä. Tunnetaitoja tai niiden merkitystä ei todellakaan kannata vähätellä, saati ohittaa.

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Laurea-ammattikorkeakoulun erityisopettaja Marko Kallionpää ja sosiaalialan lehtori Paula Väliaho. Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty artikkelin nimeä kantavan opinnon kokemuksia keväältä 2023.

Tunteita ja taitoja

Lauri Nummenmaa on kansainvälisestikin tunnettu tunnetutkija. Hänen (2019) mukaansa tunteet ovat edellytyksenä kaikelle tekemisellemme. Hän kirjoittaa potilastapauksesta, jossa aivokasvainleikkauksen jälkeen potilaalla toisaalta muun muassa muisti ja älykkyys pysyivät entisellä tasolla, toisaalta potilas ei kyennyt tekemään enää yksinkertaisiakaan päätöksiä ja toimi muutenkin huomattavan järjettömästi aiempaan verrattuna. Jatkotutkimusten jälkeen kävi ilmi, että leikkauksen jälkeen potilaassa ei enää herännyt tunteita. Todettiinkin, että nimenomaan tunteiden katoaminen oli syy potilaan muuttuneeseen ja epäjohdonmukaiseen käytökseen. Me tarvitsemme tunteita tehdäksemme päätöksiä. (Nummenmaa 2019, 11–12.) Tätä faktaa voi olla jopa vaikea ottaa vastaan, sillä monesti haluaisimme nähdä itsemme tunteista vapaina ja rationaalisina toimijoina.

Opetushallitus (2023) listaa 104 tunnetta. Paitsi, että voimme tuntea näitä eri tunteita yksittäin, on täysin mahdollista, että tunnemme useita tunteita samaan aikaan: joskus yhtä aikaa saattaa olla läsnä kaksi lähes vastakkaista tunnetta, esimerkiksi katkeransuloinen tai surkuhupaisa. Tunteiden moninaisuus ja kirjo ovatkin melkoisia. Tunteilla on kolme ulottuvuutta: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Tunteista saattaa herätä monenlaisia fyysisiä reaktioita, esimerkiksi punastumista tai sydämen sykkeen nopeutumista. Psyykkistä ulottuvuutta ovat tulkintamme ja arviomme mielensisäisistä havainnoistamme sekä suhtautuminen siihen, mitä havaitsemme ulkopuoleltamme. Ihminen kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mitä suuri osa psyykkisestä toiminnastamme on. Tunteemme ja tunnereaktiomme vaikuttavatkin monin tavoin sosiaaliseen vuorovaikutukseemme. (Seppänen 2021, 15–16.) Myös tunnetaitomme kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee taidon “harjaantumisen tai oppimisen avulla” saavutetuksi tai luontaiseksi kyvyksi (Kielitoimiston sanakirja 2022). Taito on jotain, jota voimme harjoittelemalla ja opettelemalla parantaa, jotain, mihin voimme itse vaikuttaa. Tunnetaidot ovat taitoa tunnistaa ja käsitellä tunteita (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2023). Voidaksemme käsitellä tunteitamme on meidän ensin oleellista havaita ja nimetä ne. Tämän jälkeen voimme tehdä osin tietoisen päätöksen, kuinka toimia: saneleeko toimintaamme pelkkä tunne ja sen sanelema reaktio vai pystymmekö toimimaan ehkä jollain pitkäjänteisemmällä tavalla.

Tunnetaitojen pohja luodaan lapsuudessa, mutta meistä iästä riippumatta meistä jokainen voi tunnetaitojaan jatkuvasti parantaa. Taidon ollessa kyseessä on parantaminen mahdollista harjoittelemalla. Koska tunnetaidot ovat niin merkittävässä ja monitahoisessa roolissa osana hyvinvointiamme, lienevät tunnetaidot itse asiassa niitä taitoja, joiden ylläpitäminen ja parantaminen ovat läsnä läpi elämämme.

Tunnetaidot työssä

Sellaiset työpaikat, jossa tunnetaitoja ei tarvita ovat harvassa. Tunneälyllä on tutkimusten (Seppänen 2021, 42) merkitystä työssä, jota tehdään tiimeissä ja jossa kohdataan paljon uusia asiakkaita ja ihmisiä.

Tässä tekstissä työelämän kontekstissa on asiakastyö, johon ammattikorkeakoulun lehtoritkin kategorisesti sisältyvät. Tunnetaitojen ja -älyn ymmärtäminen on erityisen tärkeää tällaisessa tehtävänkuvassa. Tunneälyllä tarkoitetaan tässä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita tunteita paitsi ohjattavissa asiakkaissa, myös itsessä. (Mayer, Caruso & Salovey 1999, 267; Saarinen & Aalto-Setälä 2007, 45.)

Esimerkiksi ammattikorkeakoulun erityisopettajan näkökulmasta se tarkoittaa kykyä empaattiseen kohtaamiseen ohjattavien opiskelijoiden kanssa, taitoa ymmärtää heidän tunnetilansa, kohtaamishetken vireystila ja tukea heitä tilanteen mukaan oikealla tavalla.

Tunneälyä kehittämällä ohjaus- ja neuvontatyön osaajilla on mahdollisuus luoda turvallinen ja tulevaisuuden uskoa lisäävä tunne asiakkailleen. Tunneälyn ja –taitojen osaamisilla voidaan parantaa kommunikaatiota ja lisätä vähintään hetkellisesti – ja toivottavasti pysyvästi – positiivista tunnehyvinvointia. Lisäksi tunneäly voi kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä estää tarpeettomia konflikteja.

Yksi olennainen näkökulma on ohjattavan ongelmanratkaisutaidon parantuminen. Nykyaikaisessa, itseohjautuvassa ja joskus vähän yksinäisessä opiskeluympäristössä ongelmilla on taipumus kasvaa kokoaan suuremmiksi. Tällöin tunneälykkään ja tunnetaidoiltaan taitavan ohjaajan rooli voi olla merkityksellinen “ulkopuolisena ongelmanratkaisijana”.

Tunneälyn taitojen kehittäminen ja vahvistaminen on siis olennaista onnistuneessa asiakastyössä. Se antaa ammattilaisille mahdollisuuden tunnetason kohtaamiseen ja tarjota merkityksellisen tuen tarjoamiseen.

Tunnetaidot uupumuksen ehkäisijänä ja voimavarojen vahvistajana

Edistyneet tunnetaidot voivat toimia myös työkaluina, kun halutaan lisätä omia voimavaroja ja vähentää uupumuksen riskiä. Monet tunnetilat (esim. pelko) ovat luonteeltaan myös fysiologisia ja jopa alitajuisia. Tunnetaitojen avulla tapahtuvaan hyvinvoinnin edistämiseen on kuitenkin opeteltavia tekniikoita, joiden avulla voimavaroja voi lisätä.

Omien tunteiden tiedostaminen ominaisuus, jolla yksilö voi parantaa omaa hyvinvointiaan. Tällöin tunne-elämän taidot ovat hallinnassa ja ajattelu on itsenäistä. (Salovey & Mayer 1990.)

Tunnetaitonsa tiedostavat henkilöt suhtautuva suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen, mutta tiedostavat myös omat rajansa. Vastoinkäymisiä he eivät murehdi pitkään vaan kykenevät ottamaan opiksi ja jatkamaan elämäänsä.
Toinen hyvinvointia lisäävä ominaisuus on tunteiden ilmaisu. Tunneälykkäällä tavalla ilmaistut tunteet ehkäisevät uupumusta ja konflikteja. Tunteiden ilmaisu voi parantaa lisäksi kommunikaatiotaitoja ja auttaa löytämään oikeanlaista tukea.

Tietoinen läsnäolo ja tietoiset päätökset ovat esimerkiksi opintosuorituksia edistäviä asioita. Esimerkiksi mindfulness- eli tietoisuustaitoharjoituksilla voidaan lisätä keskittymiskykyä ja sitä kautta vähentää stressiä. Tietoisuustaito näyttää erityisesti vähentävän monella opiskelijalla ilmenevää tulevien asioiden murehtimista.

Myös ajanhallinnan apuvälineenä tunnetaidoista on hyötyä. Esimerkiksi tietoisuus stressin ja uupumuksen tuntemuksista voi tukea opiskelijaa tunnistamaan taukojen tarpeet ja välttää sitä kautta ylikuormitusta. Tunteiden säätelyn taidot auttavat lisäksi hallitsemaan impulsiivisuutta ja välttämään ”aikasyöppöjä”. Lisäksi itsemyötätunto, johon liittyvät realistiset odotukset omasta osaamisesta ja tavoitteista, auttaa parantamaan ajanhallintataitoja.

Tunnetaidot työelämässä ja ihmissuhteissa -opintojakso

Opintojen aikana on lukuisia mahdollisuuksia kehittää omia tunnetaitojaan. Paitsi että ne saattavat kehittyä opiskelun lomassa “kuin itsestään”, on Laurean opiskelijalle tarjolla lukuisia tunnetaitojen kehittämismahdollisuuksia. Yhtenä esimerkkinä on Tunnetaidot työelämässä ja ihmissuhteissa –opintojakso.

Opintojakso järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2023. Opintojakso syntyi Laurean avainkumppanin Hyvinkään seurakunnan aloitteesta ja se myös järjestettiin. Opintojaksolla opettivat Hyvinkään seurakunnan johtava perheneuvoja Petri Patronen sekä tämän jutun kirjoittajat Marko ja Paula, lisäksi opintojakson aloitus- ja päätöstapaamiset järjestettiin Hyvinkään seurakunnan tiloissa Sääksin leirikeskuksessa. Opinto oli kaikille opiskelijoille avoin, tosin lopulta kaikki osallistujat olivat sosionomeja. Opinnon keskiössä olivat erityisesti tunnetaidot sekä niiden merkitys hyvinvoinnille.

Opintojakson orientaatiopäivä rakennettiin pitkälti yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, valmista materiaalia ei ollut. Näin toimien ja opiskelijapalautteen perusteella saatiin luotua hyvä ja turvallinen ilmapiiri heti orientaatiosta alkaen, tämä ilmapiiri säilyi koko opintojakson ajan. Opiskelijat kuvasivat opintojaksoa turvallisen lisäksi muun muassa ajatuksin ajatuksia herättävä ja omanlainen. Me opettajat olemme jälkeenkin päin keskustelleet opintojaksosta sekä siitä, miten näihin kokemuksiin päästiin. Väitämme, että ne rakentuivat opettajien kohtaamiseen ja turvallisuuteen pyrkivästä työotteesta. Ne ovat mahdollisia silloin, kun tunnetaidot ovat riittävän hyvät. Kohtaamista tai turvallisuutta ei synny ilman mistään roolista käsin tai jos kohtaamisen osapuolet eivät syystä tai toisesta eivät ole tilanteessa aidosti läsnä.

Opintojaksokokemus oli kaikista näkökulmista arvioiden hyvä ja sitä haluamme jatkaa. Ainakin keväällä 2024 opintojakso on jälleen tarjolla, mahdollisesti myös tulevina vuosina. Kannattaa tarkistaa tarjonta ja ilmoittautua mukaan – riippumatta tunnetaitojesi tämänhetkisestä tasosta.

Lopuksi

Tunnetaidot ovat merkittävässä roolissa paitsi hyvinvointimme myös vuorovaikutuksemme kannalta. Kun tunnemme omia tunteitamme, on meidän helpompi tunnistaa myös toiseen vaikuttavia tunteita. (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2023.) Myös vuorovaikutustaidot ja kokemus yhteisöllisyydestä ovat yhteydessä hyvinvointiimme ja tunnetaidot vaikuttavat molempiin näistä. Näin ollen voidaankin arvioida, että tunnetaitojen merkitys hyvinvointiimme on todella monitasoinen.

Lähteet

• Kielitoimiston sanakirja 2022. Taito-sanan määritelmä. Viitattu 28.8.2023. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
• Mayer J. D., Caruso D. R & Salovey P. 1999. Emotional intelligence meets traditional standards for an intelligence. 267–29
• Nummenmaa L. 2019. Tunnekartasto. Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä.
• Opetushallitus 104 tunnetta aakkosjärjestyksessä. Viitattu 28.8.2023. 104 tunnetta aakkosjärjestyksessä | Opetushallitus (oph.fi)
• Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. 2007. Perkele!: Tunneosaamisen kirja esihenkilöille. Kirjapaja. Helsinki.
• Salovey, P. & Mayer J.D. 1990. Emotional Intelligence.
• Seppänen M. 2021 Tunnetaidot voimavarana. Opas sosiaali- ja terveysalalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tunnetaidot. Viitattu 28.8.2023. Tunnetaidot – YTHS