Useissa tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että tunteet vaikuttavat vieraiden kielten oppimiseen. Tunteet ohjaavat oppijan huomiota ja kognitiivisia resursseja, vaikuttavat kiinnostukseen oppimateriaalia kohtaan, oppijan tiedonkäsittelyyn sekä opiskelijoiden sitoutumiseen. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä kielteisiin tunteisiin, mutta uudemmissa tutkimuksissa tutkitaan myös myönteisiä tunteita, kuten riemua, iloa ja ylpeyttä kielen oppimisesta. Oppijan tunteiden ymmärtäminen auttaa opettajia tukemaan kielen oppijoita oppimistavoitteiden saavuttamiseen myös etäopetuksessa. Laurean koordinoima MAKU-hanke etsii yhdessä suomea opiskelevien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa parempia pedagogisia ratkaisuja oppijan kokemukset sekä työelämän tarpeet keskiössä.

Tunteet vaikuttavat kielen oppimiseen

Uuden kielen oppiminen on tunneperäinen matka, johon mahtuu sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita (Shao ym., 2020). Tunteilla on vaikutusta opiskelijoiden vieraan kielen oppimiseen ja suorituksiin ohjaamalla tarkkaavaisuutta ja kognitiivisten resurssien käyttöä. Tunteet herättävät ja ylläpitävät opiskelijan kiinnostusta oppimateriaalia kohtaan, erilaisia tiedonkäsittelyn tapoja sekä edistävät tai haittaavat opiskelijoiden sitoutumista ja itseohjautuvaa oppimista (Shao ym., 2019).

Euroopan sosiaalirahaston tuella vuosina 2023–25 toteutettavassa Laurean, Arffmanin, Haaga-Helian ja Lingsoftin yhteisessä Moniaistinen kosketus uuteen kieleen (MAKU) -hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä maahanmuuttaneiden työkielen oppimiseen. Hankkeessa myös yhteiskehitetään ja pilotoidaan uusia työkaluja kielen etäopiskeluun. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella, miten vieraan kielen etäopiskelu näyttäytyy opiskelijan tunteiden näkökulmasta tutkimuksen valossa ja millaisia pedagogisia ratkaisuja tuore tutkimus tarjoaa kielten etäopiskelun tukemiseksi.

Tunteet vieraan kielen etäopiskelussa

Oppijoiden tunteiden tutkimus ja sen kautta tunteiden ymmärtäminen auttaa opettajia tukemaan kielen oppijoita oppimistavoitteiden saavuttamisessa. On myös tärkeää ymmärtää, millaisia tunteita kielen etäopiskelu herättää oppijoissa. Vaikka ennen pandemiaa vieraiden kielten oppiminen on tyypillisesti toteutunut lähiopiskeluna, pandemian aikana siirryttiin lähes kokonaan etäopetukseen.

Pandemian väistyttyä etä- ja hybridiopetus ovat tulleet jäädäkseen myös vieraiden kielten opiskelussa. Esimerkiksi maiden väliseen rekrytointiin liittyvä suomen opiskelu käynnistyy nykyään usein jo lähtömaassa etäyhteyden välityksellä. Etäyhteydellä voidaan tuottaa kotoutumiskoulutusta myös harvaan asutuille alueille ja siten lisätä koulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta. Kielen etäopiskeluun liittyvä oppijan kokemuksen ja tunteiden ymmärtäminen ovat tärkeässä roolissa pedagogisessa kehittämisessä ja edesauttavat myös opiskelijan motivaatiota oppia kohdemaan kieltä.

Uusissa tutkimuksissaan Dewaele ja kollegat (Dewaele, 2022; myös Resnik & Dewaele, 2021) ovat tutkineet englannin kielen oppimiseen liittyviä opiskelijan tunteita:

• ahdistusta erityisesti lähiopetuksessa (foreign language classroom anxiety, FLCA)
• kielen oppimiseen liittyvää tylsistymistä (foreign language boredom, FLB) ja
• kielen oppimiseen liittyvää riemua (foreign language enjoyment, FLE) lähiopetuksessa ja
• kielen oppimiseen liittyvää riemua (pandemian aikaisessa) etäopetuksessa (emergency remote teaching, ERT).

Dewaele ja McIntryren (2014) mukaan kielen oppimiseen liittyvässä riemussa opittavan asian haastavuus ja oppijan kokema kyvykkyys ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kielen oppimisen riemu heijastaa oppijan pyrkimystä menestykseen vaikeissa tehtävissä (Dewaele & MacIntyre, 2016). Kielen oppimiseen liittyvä tylsistyminen ilmenee muun muassa poissaolevana ja vetäytyvänä käytöksenä etäopetuksen aikana, motivaation laskuna sekä tarkkaavaisuuden herpaantumisena. Tylsistymiseen liittyy myös muita kielteisiä tunnetiloja, kuten masentuneisuutta, syyllisyyttä, voimattomuutta, ahdistuneisuutta ja tyytymättömyyttä.

Tutkimuksissa on havaittu, että vieraiden kielten opiskelijat kokevat enemmän iloa kielen oppimisesta ja vähemmän tylsistymistä etäopiskelussa verrattuna lähiopetukseen, mutta samalla enemmän ahdistusta (Resnik & Dewaele, 2021). Etäopiskelijat tuntevat olonsa eristyneeksi ja poissaolevaksi, kaipaavat lisää vuorovaikutusta opettajan ja opiskelukavereiden kanssa, ja heillä on enemmän keskittymisvaikeuksia (Dewaele, 2022).  Toisaalta tuloksessa on todettu, että etäopiskelu antaa mahdollisuuden uusien sosiaalisten suhteiden muodostumiseen, vähentää pelkoa kielioppi- ja muiden virheiden tekemisestä, ja auttaa opiskelijoita kehittämään uusia opiskelustrategioita. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan etäopiskelijoilla on enemmän turhautumista ja tylsistymistä. Samalla heillä on enemmän oppimisen riemua kuin lähiopiskelijoilla ja parempi kyky päästä kielteisistä tunteista yli (Marchand & Gutierrez, 2012). Etäopiskelussa tylsistyminen johtui pääosin siitä, että sosiaalista vuorovaikutusta on vähemmän, yksitoikkoisuutta on enemmän ja opetus on opettajakeskeisempää. Parasta etäopetuksessa oli kotona työskentelyn mukavuus ja lisääntynyt autonomia. Vastaajat olivat voineet muodostaa tiiviin ryhmän etäopetuksessa ja olivat kiitollisia opettajan tuesta.

Dewaelen ja kumppaneiden (2022) tutkimuksessa havaittiin, että etäopiskelussa oppijat olivat merkittävästi vähemmän huolissaan muiden opiskelijoiden paremmasta suorituksesta. Lisäksi etäopiskelijat olivat vähemmän huolissaan valmistautumisesta oppituntiin, ja lisäksi heillä oli vähemmän ahdistusta opettajan kysyessä heiltä vastauksia oppitunnin aikana. He kuitenkin raportoivat tuntevansa enemmän häpeää vastatessaan vapaaehtoisesti etäopetuksessa. Osallistuminen keskusteluihin oli useimmin syynä uuden kielen oppimisen ahdistukseen lähiopetuksessa, kun taas etäopiskelussa ahdistuksen pääasiallinen syy oli epävarmuus digitaalisten opiskeluvälineiden käytöstä.

Pedagogiset valinnat tukevat etäopetusta

Kaiken kaikkiaan tutkimus korostaa opetusympäristön vaikutusta oppijoiden tunteisiin vieraan kielen opiskelussa. Vaikka etäopetus tarjoaa joustavuutta ja vähentää muun muassa ahdistuksen tunteita joissain tilanteissa, se aiheuttaa haasteita sosiaalisen vuorovaikutuksen, motivaation ja sitoutumisen kannalta. Yllä kuvatut tutkimustulokset osoittavat etäopiskelun vaikuttavan oppijoiden tunteisiin, kuten vieraan kielen riemuun, ahdistukseen ja tylsistymiseen, eri tavalla kuin lähiopetuksessa. Tutkimusten mukaan opettajien vaikutus oppijoiden vieraan kielen ahdistukseen on suhteellisen vähäinen, mutta opettajan ystävällisyys on erityisen tärkeä vieraan kielen oppimisen riemun vahvistamisessa. Opettajan innostus ja myönteinen käyttäytyminen on myös yhdistetty tylsistymisen vähenemiseen, korkeampaan sitoutumiseen ja motivaation tasoon kielen oppimisessa (Dewaele ym., 2022). Tulokset korostavat tarvetta syvällisempään tutkimukseen etäopetuksen ja lähiopetuksen eroista sekä uusien tapojen löytämiseen molempien opetusmenetelmien tehokkaaseen yhdistämiseen. Näin voimme edistää myönteisten tunteiden ja oppimismotivaation kehittymistä vieraan kielen oppimisessa.

Dewaelen ja hänen kollegoidensa tutkimustulosten mukaan hybridimalli yhdistää sekä lähi- että etäopetuksen parhaat puolet. Tällainen malli voisi tehokkaammin edistää oppijoiden positiivisia tunteita ja sitoutumista vieraan kielen opiskeluun. Tutkimukset painottavat yhteisen työskentelyn merkitystä vieraiden kielten etäopetuksessa. Tutkijoiden ehdotus on luoda virtuaalisia keskusteluhuoneita, jotka antavat opiskelijoille lisää autonomiaa keskusteluissa. Opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen vuorovaikutukseen tehtäviä suorittaessaan tarjoamalla heille enemmän oppijakeskeisiä aktiviteetteja, joissa he voivat hallita keskusteluja, osallistua vapaasti, antaa palautetta ja pyytää palautetta luokkatovereiltaan. Tutkimus osoittaa myös, että positiivisen ja miellyttävän ilmapiirin luominen on tärkeää etäopetuksessa. Opettajien on löydettävä keinoja poistaa yksitoikkoisuus oppitunneilta, pitääkseen oppijat hereillä ja saadakseen heidät hymyilemään.

MAKU-hankkeessa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia kielen etäopiskelun työkalujen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen yhteiskehittämisessä ja pilotoinnissa.

Lähteet:

• Dewaele, J.-M., Albakistani, A., & Ahmed, I. K. 2022. Levels of foreign language enjoyment, anxiety and boredom in emergency remote teaching and in in-person classes. The Language Learning Journal, 1–14.
• Dewaele, J.-M., & MacIntyre, P. D. 2014. The two faces of Janus? Anxiety and enjoyment in the foreign language classroom. Studies in Second Language Learning and Teaching, 4(2), 237–274.
• Dewaele, J.-M., & MacIntyre, P. D. 2016. Foreign language enjoyment and foreign language classroom anxiety: The right and left feet of the language learner? Teoksessa P. D. MacIntyre, T. Gregersen, & S. Mercer (Eds.), Positive psychology in SLA (s. 215–236). Multilingual Matters.
• Marchand, G. C., & Gutierrez, A. P. 2012. The role of emotion in the learning process: Comparisons between online and face-to-face learning settings. The Internet and Higher Education, 15, 150–160.
• Resnik, P., & Dewaele, J.-M. 2021. Learner emotions, autonomy and trait emotional intelligence in ‘in-person’ versus emergency remote English foreign language teaching in Europe. Applied Linguistics Review.
• Shao, K., Nicholson, L. J., Kutuk, G., & Lei, F. 2020. Emotions and Instructed Language Learning: Proposing a Second Language Emotions and Positive Psychology Model. Frontiers in Psychology, 11.
• Shao, K., Pekrun, R., & Nicholson, L. J. 2019. Emotions in classroom language learning: What can we learn from achievement emotion research? System, 86, 102121.