Hanketyö on usein tunteiden vuoristorataa. Innostus, epätoivo, turhautuminen ja lopulta onnistumisen ilo – kaikki nämä ja monet muut tunteet ovat osa hanketyön arkea Mutta miten tunteet vaikuttavat hankkeen onnistumiseen? Ja miten voimme hyödyntää tunteita paremman työilmapiirin luomisessa?

Tunteet ovat voimavara

Tutkimukset osoittavat, että tunteet eivät ole pelkästään henkilökohtaisia kokemuksia, vaan ne vaikuttavat myös työyhteisöön (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää 2020) ja näin myös hanketyöhön ja hankkeen tuloksiin. Keskeisimpiä termejä tunteisiin liittyen ovat tunnetaidot ja tunneäly eli kyky tunnistaa ja ymmärtää omia sekä muiden tunteita (Goleman 1999). Nämä ovat tärkeitä taitoja kenelle tahansa. Tunneälyn ja muiden inhimillisten taitojen merkitys työelämässä on noussut yhä tärkeämmäksi, sillä esimerkiksi Maailman Talousfoorumin The Future of Jobs 2025 -raportissa tunneäly ja empatia on listattu keskeisimmiksi työelämätaidoiksi alati teknologisoituvassa maailmassa. Täten tunneäly ja tunteet ovat yhä merkityksellisimpiä myös hanketyössä.

Tunteet ovat somaattisia tuntemuksia kehoissamme, mutta sisältävät myös tietoa (Rantanen 2013) ja olemalla utelias tunteiden viesteille, voimme saada uusia tietoisuuksia itsestämme ja kollegoistamme. Termi tunnetoimijuus eli kyky tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä sekä omia että kollegoiden tunteita erilaisissa tilanteissa tuo tunteet työelämään uudesta näkökulmasta. Tunnetoimijuus alleviivaa tunteisiin liittyvän potentiaalin ja voiman ymmärtämistä ja käyttöönottoa työssä. Tunnetoimijuus korostaa tunteiden aktiivista ja tietoista huomiointia työpaikkojen arjessa (Ikävalko ym 2023).

Tunteiden viestit

Tässä muutamia esimerkkejä tunteiden mahdollisista viesteistä (Rantanen 2013):

Innostus: Edessä on jotain merkityksellistä tai palkitsevaa. Se voi liittyä esimerkiksi uuteen oppimiseen, haasteisiin tai tilaisuuksiin kasvaa.

Innostumisen tunne edistää oppimista, ongelmanratkaisua ja pitkäjänteistä työtä. Se toimii myös tärkeänä vastavoimana stressille ja uupumukselle, sillä innostuneet ihmiset kokevat usein enemmän myönteisiä tunteita ja merkityksellisyyttä elämässään.

Epätoivo: Henkilö kokee menettäneensä hallinnan tunteen, toivon tilanteen paranemisesta tai uskon omiin kykyihinsä selviytyä vaikeuksista. 

Vaikka epätoivo on vaikea tunne, se voi olla alku myös positiivisille muutoksille. Monet toipumisprosessit alkavat siitä, että epätoivo pakottaa kohtaamaan ongelmat ja etsimään uusia näkökulmia.

Turhautuminen: Tunne siitä, että oma tahto on estetty.

Turhautuminen voi kertoa, että käytössä olevat strategiat eivät ole tehokkaita tavoitteen saavuttamiseksi. Se voi toimia mahdollisuutena kokeilla uutta tapaa ratkaista ongelma tai lähestyä tilannetta eri näkökulmasta.

Onnistumisen ilo: Henkilö kokee saavuttaneensa tavoitteensa tai ylittäneensä itsensä jollakin merkityksellisellä tavalla.

Tärkeä tunne, joka vahvistaa itsetuntoa, motivoi jatkamaan ja tukee henkistä hyvinvointia. Tärkeää on, että onnistumisia nähdään ja juhlitaan.

Miten tunteita voi hyödyntää hanketyössä?

Hanketyössä, kuten missä muussakin työympäristössä, on tärkeää hyväksyä kaikki tunteet. Hyvä tunneilmapiiri koostuu erilaisista tunteista (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää 2020), toisin kun kenties olemme oppineet tunteisiin suhtautumaan. On palvelus hankkeelle, jos joku hankkeessa ns. vaikeita tunteita eli turhautumista tai huolta kokeva uskaltaa jakaa niitä muille, sillä on todennäköistä, että muutkin kokevat samoja tunteita, mutta eivät vain jaa niitä. Kun tunne jaetaan turvallisessa ympäristössä, mahdollistaa se paremman yhteyden ihmisten välillä, millä taas on positiivinen vaikutus sekä hankkeen työilmapiiriin, että jopa hankkeen työntekijöiden jaksamiseen. Tunteiden tukahduttaminen on haitallista ja pitkittyneenä voi jopa sairastuttaa (Harburg ym. 2003) ja siten vaikuttaa myös työssäjaksamiseen ja sairauspoissaoloihin, joilla on luonnollisesti vaikutusta myös hanketyöhön.

Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki käytös ei: tunteet ovat läsnä, halusimme tai emme. Tunteet ovat tärkeä käsitellä, mutta huonoa käytöstä, kuten toisia loukkaavaa puhetta ei tule sallia. Tunteiden käsittelemisen on usein ajateltu olevan ajanhukkaa, mutta itseasiassa niiden käsitteleminen tehostaa työskentelyä. Kun patoutuneet tunteet eivät ole inhimillisen työn tiellä, voi huomio keskittyä paremmin töihin.
Hyvä tunneilmapiiri edistää luovuutta, innovaatioita ja yhteistyötä. Kun tiimissä vallitsee luottamus ja avoimuus, on helpompi ratkaista ongelmia ja saavuttaa yhteisiä tavoitteita.

Vinkkejä paremman tunneilmapiirin luomiseen hankkeessa:

• Salli. Kaikki tunteet ovat sallittuja.
• Aloita itsestä: Tunnista omat tunteesi ja niiden vaikutus.
• Ole mukana luomassa turvallista tilaa: Kerro itsestäsi ja kuuntele toisia.
• Juhlista onnistumisia: Pienetkin onnistumiset ansaitsevat huomion.

Tunteet ovat siis olennainen osa hanketyötä, halusimme tai emme. Hyödyntämällä tunteita ja olemalla niille avoimia, voimme luoda parempaa työilmapiiriä, tukea innovointia ja näin saavuttaa mahdollisesti parempia tuloksia. Muista, että tunteet ovat voimavara, jota kannattaa hyödyntää.

Hyvän hanketyön anatomia on Työsuojelurahaston tukema viestintätuote, jossa tuotetaan 8 podcast-jaksoa. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmäänsä (hanketyötä tekevät ja siitä kiinnostuneet) aidosti kiinnostavaa sisältöä, joka saa aikaan myös uusia oivalluksia ja sitä kautta edesauttaa hyvien ja vaikuttavien hankkeiden toteuttamista

Hyvän hanketyön anatomia –hankkeen podcasteja pääset kuuntelemaan täältä.

Lähteet

• Goleman, D. 1999. Tunneäly työelämässä. Helsinki: Otava.  
• Ikävalko, H., Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Lahdenranta, K., Oinonen, T. & Pyhälammi, A. 2023. Tunnetoimijuus strategian toteuttamisessa. TUNTO2-tutkimushankkeen loppuraportti. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Viitattu 12.2.2025. https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/c8c67872-6c4b-4d9d-a7b2-7d735b73edf6/content?utm_source=chatgpt.com
• Harburg, E., Julius, M., Kaciroti, N., Gleiberman, L., Schork, A. 2003.
• Expressive/suppressive anger-coping responses, gender, and types of mortality: a 17-year follow-up (Tecumseh, Michigan, 1971-1988) Viitattu 12.2.2025.
• https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12883109/
• Rantanen, J. Tunteella! Voimaa tekemiseen. 2013. Helsinki: Talentum
• Rantanen, J., Leppänen, I., Kankaanpää, H., Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi potentiaali. 2020. Helsinki: Alma Talent
• Seppänen, M., Sillanpää, L., Takanen, J. & Viljanen, J. Hyvän hanketyön anatomia. Jakso 3: Miltä hankkeessa tuntuu? Tunteiden voima hanketyössä. 4.12.2024. Podcast. Spotify. Viitattu 22.1.2025. https://open.spotify.com/episode/3oaiRzKjw4CphnyLT6Es3q?si=2eac53397a3c49a1
• World Economic Forum 2025. The Future of Jobs Report. Viitattu 12.2.2025 https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2025/in-full/3-skills-outlook/?utm_source=chatgpt.com