Tuottajavastuujärjestelmää tehtiin näkyvämmäksi Tuottajavastuuiltapäivässä

Teksti | Oskari Lappalainen

Tuottajavastuuyhteisöt muodostavat oleellisen osan Suomen jätehuoltoa ja kiertotaloutta. Tuottajavastuu on kuitenkin jäänyt suurelle yleisölle suhteellisen tuntemattomaksi järjestelmäksi. Tuottajavastuuyhtiöt ovat kuitenkin pyrkineet tuomaan itseään paremmin esille, ja Tuottajavastuuiltapäivät ovat osa tätä pyrkimystä. Vuoden 2024 Tuottajavastuuiltapäivässä käsiteltiin elektroniikan ja pakkausten uudelleenkäytön haasteita ja mahdollisuuksia sekä esiteltiin tulevia lainsäädännön säätelemiä muutoksia järjestelmään ja uusia tuottajavastuualoja. Järjestelmän keskeinen rooli Suomen kiertotaloudessa tekee siitä relevantin toimintaympäristön ja kumppaniverkoston kiertotaloushankkeille.

Kuva: TechArtTrends / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Mikä on tuottajavastuujärjestelmä?

Tuottajavastuu on suurelle yleisölle luultavasti hämäräksi jäävä termi. Kyseessä on lakisääteinen velvoite tuottajavastuun alaisten tuotteiden ja pakkausten valmistajille ja maahantuojille huolehtia markkinoille tuotujen tuotteiden kierrätyksestä ja jätehuollosta. Se, mitkä tuoteryhmät ovat tämän vastuun alaisia on määritelty laissa, ja siihen vaikuttaa sekä EU- että kansallisen tason lainsäädäntö. Tuottajavastuun toteutumisesta huolehtivat tuottajayhteisöt ovat tuottajavastuun alaisten maahantuojien ja valmistajien perustamia yhteisöjä, jotka huolehtivat kierrätys- ja jätehuoltovelvollisuuksien toteutumisesta.

Eräs esimerkki tuottajavastuujärjestelmän toiminnasta on elektroniikan tuottajavastuujärjestelmä, jota Motiva Services Oy kartoitti SERkut – Sähkö- ja EletroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hanketta varten. Kuvassa 1 esitellään järjestelmän toimintaa. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että elektroniikan asianmukainen kierrätys onnistuisi useita eri kanavia kuten jälleenmyyjille tai kierrätysoperaattoreille palauttaminen, ja että prosessi olisi vaivatonta kuluttajille. Tuottajayhteisö organisoi jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen, ja tuottajat ja maahantuojat rahoittavat tuottajayhteisön toiminnan. (Motiva Services Oy 2024.)

Kuvaus Suomen elektroniikkalaitteiden kiertotalouden systeemin toiminnasta. Uudet laitteet tulevat Suomeen tuottajien tai maahantuojien kautta. Kuluttaja voi palauttaa käytetyn laitteen kiertoon useita eri reittejä. Tuottajayhteisö osallistuu järjestelmään ylläpitämällä kierrätystä.
Kuva 1. Elektroniikan tuottajavastuujärjestelmä Suomessa. Motiva Services Oy 2024.

Tuottajavastuuiltapäivä tapahtumana

Tuottajayhteisöt muodostavat varsin oleellisen, joskin julkisuudessa vähälle huomiolle jääneen, osan Suomen jätehuoltoa ja kiertotaloutta. Tuottajavastuuta on luonnehdittu viherpesun käänteiskuvaksi: tuottajayhteisöt tekevät paljon, mutta eivät tuo itseään esiin kovin paljoa. Tämän seurauksena ne jäävät kuluttajille ja jopa sidosryhmille tuntemattomiksi. Tuottajayhteisöt ovat kuitenkin alkaneet pyrkimään tuomaan toimintaansa laajemmin esille, ja Tuottajavastuuiltapäivä on osa tätä. (Alanen & Isokangas 2024.)

Tuottajavastuuiltapäivä on Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunnan järjestämä tapahtumasarja, jossa eri tuottajayhteisöjen jäsenet esittelevät ajankohtaisia teemoja. Vuoden 2024 Tuottajavastuuiltapäivä järjestettiin Tampereella hybriditapahtumana 6.11.2024. Teemoina olivat turvallisuus, uusi lainsäädäntö ja sääntely sekä uudet tuottajavastuualat. Uutta lainsäädäntöä on tulossa sekä Suomen sisällä tulevan kiertotalouslain muodossa, että myös EU-tasolla. Muuttuva sääntely-ympäristö on johtanut uusien tuottajavastuualojen ja sitä myötä tuottajavastuuorganisaatioiden syntyyn. Tätä luonnehdittiin tapahtumassa ”historialliseksi”.

Pakkausten uudelleenkäytön ajureita ja haasteita

Tuottajavastuu on historiallisesti keskittynyt jätehuoltoon ja kierrätykseen, mutta muuttuva maailma ja muuttuva lainsäädäntö on siirtämässä toimintaa kohti entistä enemmän uudelleenkäytön mahdollistamista. Tuottajavastuuiltapäivässä esiteltiin PlastLIFE-hankkeen tuloksia, joissa tunnistettiin muovien uudelleenkäytön mahdollisuuksia ja haasteita. Muovien uudelleenkäyttöä edistävät mm. tuleva lainsäädäntö, standardointi, ympäristötietoisuuden kasvu ja edelläkävijäyritysten toimet. Muovien uudelleenkäytön esteiksi tunnistettiin muun muassa halvat ja lyhytikäiset tuotteet, investoinnit kertakäyttöön ja kierrätykseen, infrastruktuurinen puute ja mittakaavahaasteet. (Salmenperä 2024.)

Erityisiä haasteita pakkausten uudelleenkäytössä on elintarviketeollisuudessa. Elintarviketeollisuus on Suomen 3. suurin teollisuusala, ja vastaa noin 40 % pakkausten tuottajavastuun kustannuksista. Pakkauksilla onkin todella tärkeä rooli elintarviketeollisuudessa, ja niiden uudelleenkäyttö on haastavaa. Hygienia on elintarviketeollisuudessa äärimmäisen tärkeä ja tarkkaan säädelty asia. Erilaisia pakkauksia mitä elintarviketeollisuudessa käytetään ei ole tyypillisesti testattu uudelleenkäytön näkökulmasta, ja riski kontaminaatioille ja allergeenien siirtymiselle elintarvikkeisiin on olemassa pesusta huolimatta. (Levon 2024.)

Elintarvikepakkausten uudelleenkäytön edistäminen vaatisi investointeja uudenlaisiin tuotantolinjoihin, uudenlaisen pakkausten keräysjärjestelmän sekä vettä, energiaa ja pesuaineita desinfiointiin ja puhdistamiseen. Vastuullisten elintarvikepakkausten kehittäminen onkin tasapainottelua ympäristö-, kustannus- ja turvallisuusnäkökulmien välillä. (Levon 2024.)

Sähkölaitteiden ja paristojen kiertotalouden turvallisuusnäkökulmat esillä

Elintarvike-ala ei ole ainoa ala, jossa kiertotalouteen liittyvät turvallisuusnäkökohdat ovat nousseet esille. Myös elektroniikan ja paristojen ja akkujen kierrättämiseen liittyy voimakkaasti turvallisuusnäkökulmia.

Sähkölaitteiden uudelleenkäyttöön liittyy monia turvallisuusnäkökulmia. Sähkölaitteiden myyntiä ja käyttöä säätelevät lait koskettavat erityyppistä uudelleenkäyttöä eri tavoilla. Käytettyjen sähkölaitteiden myyjillä on vastuu laitteiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Sähkölaitteiden korjaaminen on tarkkaan säädeltyä, ja merkittävät muutokset tekevät sähkölaitteesta lain silmissä uuden tuotteen. Tällöin sitä koskee uustuotantoa koskeva lainsäädäntö. Tämä tekee nykyisen lainsäädännön varsin raskaaksi elektroniikan uudelleenkäytön suhteen. (Keskinen 2024.)

Paristot ja akut ovat toinen tuoteryhmä, jonka kierrättämiseen ja jätehuoltoon liittyy erityisiä turvallisuusnäkökulmia. Nämä tuotteet ovat vaarallista jätettä, sillä ne voivat aiheuttaa väärin käsiteltynä ja rikkoutuessaan tulipaloja. 96 % kaikista jätepaloista johtuu väärin lajittelusta. Paristokierrätyksestä vastaava Recser Oy on panostanut merkittävästi resursseja sekä paristojen ja pienakkujen keräysverkostoon että väärinkierrätettyjen paristojen ja akkujen aiheuttamiin vaaroihin muun muassa Zombiakku-viestintäkampanjalla. (Stenbäck 2024.) Broman Group Oy harjoittaa autoihin liittyvän liiketoiminnan ohella autojen akkujen keräystä. Tällaisissa akuissa on sekä palo- että kemiallisia riskejä, ja niiden käsittely ja varastointi vaatii aivan erityistä varovaisuutta, järjestelyjä sekä henkilökunnan koulutusta. (Brusila 2024.)

Uudet lait luovat uusia tuottajavastuita

Sääntely-ympäristön muuttuminen sekä kansallisella että EU-tasolla vaikuttaa tuottajavastuujärjestelmään, sekä on johtanut uusien tuottajavastuualojen syntyyn. Ympäristöministeriössä on aloitettu työ tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tätä työtä tehdään osana uutta kiertotalouslakia, joka korvaa nykyisen jätelain. (Kauppila 2024.)

Tarkoituksena on tuottaa marraskuuhun 2025 mennessä ehdotus uudeksi lainsäädännöksi, joka selkeyttäisi järjestelmän toimintaa, vähentäisi vapaamatkustusta ja ennakoisi tulevia kansallisia ja EU-tason muutoksia laeissa. Toisaalta uusi laki tulee sisältämään uusia velvoitteita, joilla pyritään tarkemmin valvomaan ja sanktioimaan yrityksiä, jotka yrittävät harjoittaa vapaamatkustusta, eli tuoda markkinoille tuotteita ilman että ne huolehtivat tuottajavastuustaan. (Kauppila 2024.)

Vapaamatkustamista pyritään valvomaan jo nykyisin, ja manner-Suomessa sen hoitaa Pirkanmaan ELY-keskus. Suomeen sijoittautuneet maahantuojat tai valmistajat sekä etämyyjät, jotka eivät huolehdi tuottajavastuun alaisista velvoitteista aiheuttavat kilpailun vääristymistä. Erityisesti etämyynnin valvonta on tuottanut ongelmia, sillä näitä toimijoita on ollut vaikea saada osaksi tuottajayhteisöjä. Suurin osa tuottajavastuun alaisista yrityksistä hoitaa nykyisinkin asiansa mallikkaasti. (Heinonen 2024.)

Kertakäyttöiset muovituotteet ja tekstiilit ovat esimerkkejä aloista, joille on syntynyt tai syntymässä tuottajavastuuta muuttuneen lainsäädännön vuoksi. EU:n SUP eli Single Use Plastics-direktiivi on siirtänyt joukon kertakäyttöisiä muovituotteita tuottajavastuun alaiseksi. Alaan kuuluu uudenlainen siivouskustannusvastuu, joka koskettaa aivan erityisesti tupakantumppeja. (Tsupari 2024.) Tekstiiliteollisuuden nykytila on epäsystemaattinen, mutta tavoitteena on luoda systemaattinen järjestelmä tekstiilien kiertotalouteen (Gädda 2024).

Tuottajavastuu tarjoaa mahdollisuuksia yhteisille hankkeille

Tuottajavastuun alaiset toimijat muodostavat äärimmäisen keskeisen osan Suomen kiertotalousjärjestelmää. Tämän takia on välttämätöntä huomioida tuottajayhteisöt kaikissa sellaisissa hankkeissa, joissa kehitetään kiertotaloutta, ja joka liittyy tuottajavastuun alaisiin tuoteryhmiin. Kiertotalous on yksi Laurealle tärkeä TKI-toiminnan osa-alue erilaisten hankkeiden ja Kiertotalous Living Labin kautta (Laurea Kiertotalous Living Lab 2024).

Yksi esimerkki Laureassa toimivasta hankkeesta, joka kytkeytyy tuottajavastuun alaiseen alaan, on SERkut-hanke, jossa pyritään kehittämään uusia ratkaisuja, joilla edistetään julkisyhteisöjen elektroniikan kiertotaloutta. SERkut onkin tehnyt yhteistyötä elektroniikan tuottajavastuuyhteisö Elker Oy:n kanssa Suomen elektroniikan kiertotalouden nykytilan hahmottamisessa.

Perehtyminen tuottajavastuun kehittymiseen voi myös antaa hyviä ideoita uusille hankkeille ja yhteistyön muodoille. Mikäli on tiedossa, että on syntymässä uusia tuottajavastuun alaisia aloja, voitaisiin pyrkiä rakentamaan tuottajayhteisöjen kanssa yhteisiä hankkeita, joilla pystytään vastaamaan näiden alojen haasteisiin. Myös lainsäädännön muuttuminen olemassa olevilla tuottajavastuualoilla voi tarjota mielekkäitä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Laurean osaaminen palvelumuotoilussa saattaisi olla hyödyksi esimerkiksi uusien keräysjärjestelmien kehittämisessä ja jalkauttamisessa.

Lähteet

  • Alanen, Olli ja Isokangas, Antti. Tilaisuuden avauspuheenvuoro. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Brusila, Jani, Broman Group Oy. 2024. Akkujen kierrätys Broman Groupissa. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Gädda, Emilia. Suomen Tekstiili & Muoti ry. 2024. Tulevaisuuden tuottajavastuu – tekstiilit. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Heinonen, Mika. Pirkanmaan ELY-keskus. 2024. Tuottajavastuun viranomaisvalvontaa kiertotalouden edistämiseksi. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Kauppila, Jussi. Ympäristöministeriö. 2024. Muuttuuko tuottajavastuuta koskeva sääntely kiertotalouslakihankkeen yhteydessä? Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Keskinen, Marika. TUKES. 2024. Sähkölaitteiden uudelleenkäyttö – uhka vai mahdollisuus? Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Laurea Kiertotalous Living Lab. Viitattu 28.11.2024. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/kestava-laurea/kiertotalous-living-lab/
  • Levon, Satumaija. Elintarviketeollisuusliitto ry. 2024. Pakkausten uudelleenkäytön hygienianäkökulmia. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Motiva Services Oy 2024. Kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaali.  https://kiertoelektroniikka.fi/wp-content/uploads/2024/10/Kaupunkilahtoisen-SER-kiertotalouden-potentiaali.pdf
  • Salmenperä, Hanna, Suomen Ympäristökeskus. 2024. Uudelleenkäyttö osana kiertotaloutta – näkemyksiä uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja rajoista. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Stenbäck, Liisa-Marie. Recser Oy. 2024. Paristot ja akut kiertoon turvallisesti. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
  • Tsupari, Pekka. SUP tuottajayhteisö ry. 2024. Kertakäyttöiset muovituotteet. Tuottajavastuuiltapäivä 2024.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112897477

Jaa sivu