Sukella hetkeksi menneisyyteesi ja palaa muistoissasi ensimmäisille työpaikoillesi. Millaista se oli? Uutta opittavaa ja muistettavaa on niin paljon, että ensimmäisten päivien jäljiltä on väsyksissä jo ihan aivokapasiteetin venymisen vuoksi. Tuliko työpaikan turvallisuusasioita käytyä läpi? Ehkä tulikin mutta muistitko niitä enää viikon päästä?
Yllä kuvattu tilanne on luultavasti jollain lailla tuttu kaikille uudessa työpaikassa aloittaneille. Työntekijän roolissa vastuu on ensisijaisesti omien työtehtävien hoitamisesta ja turvallisuuden näkökulmasta työtehtävien suorittamisesta niin, että ei vaaranna itseään eikä muita. Esimiehen roolissa paine uusista asioista on samanlainen mutta vastuu painaa raskaampana, koska esimiehellä on muun muassa myös lakisääteinen vastuu työntekijän turvallisuudesta (L738/2002, 8§). Esimieskin on esimiesroolissaan joskus ensimmäistä kertaa ja tehtävän sekä sen tuomien vastuiden sisäistämistä helpottavat hyvät ohjeet. Esimiehen esimerkillä on myös iso vaikutus työpaikalla olevaan turvallisuuskulttuuriin.
Laurea-ammattikorkeakoulusta turvallisuusalan koulutuksesta äskettäin valmistunut Katja Silvennoinen on opinnäytetyössään tarttunut esimiesten ohjeistukseen ja kehittänyt toimeksiantajalleen päivittäistavarakaupan päällikön turvallisuusoppaan. Silvennoinen (2020, 8) kertoo, että päivittäistavarakaupan alalla on yleistä, että esimiestehtävissä toimivat henkilöt aika ajoin siirtyvät työskentelemään uuteen toimipisteeseen, jolloin uusi toimipiste ja sen toimintatavat pitää ottaa haltuun hyvin nopeasti. Joskus tästä haltuunotosta pitää selviytyä ilman edellisen esimiestehtävissä toimineen henkilön opastusta ja tällöin tehtävä voi osoittautua varsin haastavaksi myös henkilöille, joilla on ennestään esimieskokemusta. Tätä tilannetta pyrittiin toimeksiantajayrityksessä kehittämään Silvennoisen tekemällä päivittäistavarakaupan päälliköille suunnatulla turvallisuusoppaalla. (Silvennoinen 2020, 8-9.)
Opinnäytetyö keskittyy turvallisuusjohtamisnäkökulmaan ja hän onkin koonnut työhönsä turvallisuusjohtamiseen liittyvää teoriaa. Työssä esitellään muun muassa Tarkkasen (2018, 91) malli turvallisuusjohtamisesta, jossa se jaotellaan henkilöjohtamiseen, asiajohtamiseen sekä hallinnollisiin tehtäviin (Silvennoinen 2020, 17). Turvallisuusjohtaminen ei ole pelkkää turvallisuusasioiden johtamista vaan se liittyy kaikkeen toimintaan ja sen johtamiseen, kuten muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (2020) yritysturvallisuusmallissaan kuvaa.
Turvallisuusoppaan kokoamisessa hyödynnetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä
Opinnäytetyön lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa turvallisuusoppaan kokoamiseksi. Työn tiedonkeruumenetelmiksi Silvennoinen on valinnut esimiestehtävissä toimivien henkilöiden teemahaastattelut, yksittäisten toimipisteiden havainnoinnin sekä toimeksiantajan turvallisuuspoikkeamien dokumentointiohjelmaan tallennettujen dokumenttien dokumenttianalyysin. Menetelmien tarkoituksena oli saada yksityiskohtaista kuvaa haastateltujen esimiesten tulkintoja turvallisuusjohtamisesta ja siihen liittyvistä haasteista, havainnoida yhdessä turvallisuutta toimipisteissä sekä saada lisänäkökulmaa aiheeseen raportoitujen tapahtumien kautta. Näiden kerättyjen tietojen pohjalta Silvennoinen on määritellyt päivittäistavarakaupan päällikön turvallisuusoppaaseen tarvittavan sisällön. (Silvennoinen 2020, 11-14.)
Silvennoinen (2020, 20-21) kertoo, että haastatteluiden tuloksena esille nousi esimiestehtävissä toimivien henkilöiden turvallisuuskoulutuksen puute, vaikka esimiehillä olikin kokemuksen kautta kertynyttä yleistietoutta turvallisuudesta. Opinnäytetyössä nostetaan esiin myös esimiesten ja työntekijöiden ICT-taitojen tärkeyden turvallisuusjohtamisessa. Puutteet ICT-taidoissa nostavat muun muassa kynnystä kaikenlaiseen raportointiin ja esimiehet kokivat henkilökunnan motivoinnin ja rohkaisun hyvin hankalaksi. Havainnointi tuotti turvallisuusoppaan kokoamiseen haasteen, koska havainnoidut kohteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja yhtenäisen kaikille pätevän turvallisuusohjeistuksen tekeminen on siitä syystä hankalaa. Dokumenttianalyysin myötä havaittiin, että ohjeita on paljon ja esimiehen voi olla vaikeaa löytää tarvitsemaansa tietoa, tai tieto on suunnattu yleisemmin kohteen kaikille työntekijöille. Tämä auttoi myös luomaan suuntaa uudelle turvallisuusoppaalle. (Silvennoinen 2020, 20-23.)
Turvallisuusoppaan sisältö ja rakenne
Opinnäytetyössään Silvennoinen ei näytä valmista turvallisuusopasta mutta kertoo sen tekemisprosessista ja esittelee oppaan rakenteen. Työ toteutettiin näin, koska opas sisältää yksityiskohtaista tietoa opinnäytetyön toimeksiantajan turvallisuusjärjestelyistä, joten sitä ei haluttu julkiseksi. Oppaan sisällöstä kerrotaan, että se pyrkii ilmaisemaan selkeästi lainsäädännön vaatimukset ja antamaan yksinkertaiset toimintaohjeet, joiden mukaan toimimalla esimies saa täytettyä lakisääteiset velvollisuutensa. Silvennoinen kertoo kiinnittäneensä huomiota oppaan selkeisiin sanamuotoihin, joiden avulla pyritään edistämään yhdessä rakentamisen työtapaa turvallisuusasioissa. (Silvennoinen 2020, 24-25.)
Valmis opas sisältää osa-alueita kohdeorganisaation turvallisuuskäytännöistä ja käyttöohjeista. Silvennoinen (2020, 28) kertoo, että esimies voi käyttää opasta kronologisessa järjestyksessä perehtyessään uuteen toimipisteeseensä mutta opas toimii myös apuvälineenä, kun esimies tarvitsee kertausta turvallisuusasioissa. Turvallisuusoppaan vastaanotto oli positiivinen ja haastateltavat kertoivat oppaan tulevaan tarpeeseen (Silvennoinen 2020, 29). Tämän tyyppisille oppaille on varmasti tilausta jatkossakin ja on hienoa, että korkeakoulu pystyy opiskelijoidensa opinnäytetöiden muodossa tuottamaan näin hyödyllistä aineistoa. Turvallisuusjohtaminen ja johtamiseen liittyvät vastuut ovat aiheena hyvin monisyinen, ja selkeä opas helpottaa uuden aseman omaksumista tai toimipisteen erityispiirteiden omaksumista. Silvennoisen tekemästä oppaasta voisi olla hyötyä muuallakin kuin päivittäistavarakaupan alalla, ja vaikka varsinaista opasta ei työssä nähdäkään jo pelkästään esitetyn rakenteen pohjalta olisi helpompi aloittaa vastaavan oppaan rakentamista oman organisaation tarpeisiin. Silvennoisen työ voisi toimia myös esimerkkinä muille opiskelijoille, jotka suunnittelevat jonkinlaisen oppaan koostamista opinnäytetyönään.
Lähteet:
