Kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing, LbD) lähtökohtana on aina aito työelämän kehittämistyöhön tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen (TKI) liittyvä oppiminen (Raij 2014). Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen integroinnin edellytyksenä onkin, että TKI-hankkeessa tarjolla olevan tehtävän tavoitteet ja opintojen tavoitteet kohtaavat. Opettajilta TKI-hankkeen ja opetuksen integrointi (TKIO) edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua, erilaisia opetustoteutuksia, yhteistyötä hankekumppaneiden kanssa, opintojakson ja hankkeen tavoitteiden yhteensovittamista sekä epävarmuuden sietoa.
Kuva: Alena Darmel / Pexels
Keväällä 2023 Laurea-ammattikorkeakoulun kerran kuussa järjestettävissä PEDA-aamuissa keskustelua herätti se, miten ulkoisen rahoituksen saaneet TKI-hankkeet integroituvat opetukseen. PEDA-aamujen kahdeksassa TKI-hankkeiden esityksessä näkökulmana on ollut opetuksen kehittäminen, TKI:n vaikuttavuus opetuksessa, opiskelijoiden osaamisen karttuminen ja TKI:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Keskusteluissa nousi esiin se, miten jo TKI-hankehakuvalmisteluissa voitaisiin huomioida hankkeiden integroituminen opetukseen sekä opiskelijoiden oppiminen ja osaaminen tulevaisuuden työelämä huomioiden.
Millaisia tekoja TKIO:n toteutuminen edellyttää?
Esimerkkinä tässä käytetään syksyn 2022 Sosiaalialan vaikuttamistyön opintojaksoa, jossa opetellaan vaikuttamista. Aluksi TKI-hankkeiden asiantuntijat esittelivät opiskelijoille yhdeksän eri hanketta, joihin 40 opiskelijaa valikoitui tiimeiksi. Hankkeiden asiantuntijat vastasivat myös oppimistehtävien laadinnasta yhdessä opettajan kanssa. Sosiaalialan vaikuttamistyön opintojakson oppimistehtävällä tavoitellaan ihmisten osallisuuden vahvistamisen näkyvyyttä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Opintojakson aikana opiskelijat tutustuivat hankkeisiin, saivat mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia hanketyöntekijöiden ja opetushenkilöstön kanssa sekä kokivat onnistuneita ja välillä ei niin onnistuneita työskentelyratkaisuja, joihin vaikutti mm. kiireiset aikataulut, vuorovaikutuksen vähäisyys jne. Niistäkin opittiin! (Risu & Parkkonen 2020.) Tässä opintojaksossa tuloksina syntyi infopaketti sosiaalipalveluista, nuorten hyvinvointikartoitus, hankkeen rekrytointimainos, täydennyskoulutuksen palautekysely, tietopaketti ihmiskeskeisestä johtamismallista, koulutuksen markkinointimainos, valokuvanäyttely, blogi tulevaisuuden visioinnista ja kartoitus hankkeissa toimivista kokemusasiantuntijoista. Oppimistehtävien tulokset annetaan hankkeille, mutta on hyvä muistaa, että opiskelijoiden tuottamat tuotokset ovat vain osa hankkeen kokonaistuloksista.
LbD-oppimismalli luo tehokkaasti työelämässä tarvittavaa osaamista. Siinä tutkitaan, pohditaan ja kehitetään työelämän kanssa yhdessä työelämän haasteita, mutta opitaan myös toimimaan itseohjautuvasti. Opiskelija oppii teorian ja käytännön yhdistämistä, ongelmanratkaisutaitoja sekä kriittistä ajattelua ja reflektointia. Tavoitteellisesti ohjatussa työskentelyssä kehittyvät projektityöskentelyn sekä kokonaisuuksien hallinnan osaaminen ja oppimisen ytimessä on tutkiva ja kehittävä työote. Keskeiseksi nousee opettajan ohjaus ja palaute, joka tukee opiskelijan ammatillista kasvua. (Raij 2014.)
Miten TKIO:n toteutumista voisi ennakoida?
Ammattikorkeakoulun toiminta tarkoittaa myös alueiden toimintojen tukemista ja osaamisen kehittämistä. PEDA-aamuissa esitetiin, että LbD oppimismallin periaatetta voidaan ja on myös hyvä hyödyntää jo kun kehitetään yhteistoimintaa hyvinvointialueiden kuntien, järjestöjen ja ammattikorkeakoulun välille. Miten ammattikorkeakoulu liittyy järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöhön, kun rakennetaan vaikkapa harrastus- ja sosiaalipalvelupolkuja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Tämä kehittäminen voidaan suunnitella yhdessä uudeksi TKI-hankehakemukseksi. Ensin tehdään esiselvitys selvittämällä ja kokeilemalla, mitkä ovat järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen (liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden) tehtävät nuorten syrjäytymisen estämisessä. Sen jälkeen kartoitetaan, mitä osaamista ammattikorkeakoulu voi tarjota eri organisaatioille ja mitä uutta osaamista oppilaitoksessa tarvitaan. Sitten resursoidaan uudet toimintatavat osaksi joko kunnan tai hyvinvointialueen kustannuksia. Lopuksi rakennetaan TKIO-polku yhdessä muiden toimijoiden kanssa eli yhteensovitetaan opetussuunnitelman opintojaksojen tavoitteita TKI-hankekumppanin ja asiakkaiden tarpeisiin.
TKI-hankkeiden integroiminen opetukseen on hyvä tapa toteuttaa Learning by Developing-oppimismallin avulla. Kun onnistutaan ennakoimaan integroinnin edellyttämät TKI-hankkeen ja opintojen tavoitteet, aikataulut ja resurssit yhdessä, päästään tilanteeseen, jossa kaikki oppivat; opiskelijat, opettajat, hanketoimijat ja työelämä. Muutostarpeiden tunnistaminen sekä joustavien ratkaisuiden toteuttaminen helpottuu, kun suunnittelutyö on tehty hyvin. (Nurkka & Niinikoski 2020.)
Onnistunut TKIO edellyttää sitä, että vastuuopettaja varmistaa ja mahdollistaa opinnon toteutuksen suunnittelussa sen integroitumisen hankkeeseen. Vastaavasti hankkeen projektipäällikkö vastaa tavasta, jolla opiskelijat voivat olla mukana hankkeessa. Tärkeää on, että opetushenkilöstö tutustuu hankkeisiin etukäteen ja hankehenkilöstö tutustuu opetussuunnitelmiin.
Opetusta kehittävät TKI-hankkeet ja niiden esittelijät:
- Virtaa Kohtaamistaiteesta, Anne Eskelinen
- Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana, Antti Keskitalo
- TKIO-käytänteet, Katja Tikkanen, Kaijus Varjonen, Arto Tiihonen
- SECUREU, Kaci Bourdache
- SAFE, Päivi Mantere
- DigiOn, MOOC, Piia Silvennoinen
- Eloisa, MOOC, Marika Kivistö
- ÄLYSTI, Minna Nikula, Pia Lahtinen
- Dallaten, Arto Tiihonen
Virtaa Kohtaamistaiteesta -henkilöstökoulutus sivistystoimen kasvatus- ja opetushenkilöstölle tarjosi uusia pedagogisia keinoja yhteisöllisyyden tukemiseen. Kohtaamistaide on strukturoitua, moniaistista ja ryhmämuotoista taidetoimintaa, joka koostuu virittäytymisestä, taidetyöskentelystä ja arvostuksesta. Se mahdollistaa itsensä ilmaisemisen taiteen kokemisen ja tekemisen keinoin. Koulutuksessa osallistujia tuettiin kokeilemaan kolmivaiheista Kohtaamistaide-menetelmää ja soveltamaan opittuja toimintatapoja omilla työpaikoillaan. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajien ja kasvattajien hyvinvointia ja tukea jaksamista.
Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana -henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön parissa toimivien opetushenkilöstön osaamista uusista 3D-teknologioista ja virtuaalisista oppimisympäristöistä. Digitalisaatio siirtää teollisuutta nopeasti kehittyvien modernien 3D-suunnittelu- ja virtuaalityökalujen käyttöön. Opinnoissa perehdytään keskeisiin 3D-teknologioihin, kuten 3D-tulostukseen ja -skannaukseen, lisäävään todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen sekä opitaan soveltamaan niitä osana opetusta ja taitojen oppimista. Useita koulutuksia on jo järjestetty yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n kanssa.
SECUREU- Digital Education Tools for Security Risk Management -hankkeessa kehitetään turvallisuuden ja riskienhallinnan oppimateriaaleja kansainvälisessä yhteistyössä. Pedagogiset tuotokset kootaan online-portaaliin, ja ne ovat käytettävissä alkukeväällä 2025. Niitä tullaan hyödyntämään eri opintojaksoilla, jossa ne monipuolistavat opetusta sekä lisäävät opintojen kansainvälisyyttä. Hankkeessa tehdään: yhtenäiset suositukset alan opetussisällöistä korkeakouluissa, sähköinen turvallisuuden ja riskienhallinnan sanasto useammalla eri kielellä, kooste turvallisuuden ja riskienhallinnan parhaista käytänteistä, videoituja oppitunteja turvallisuudesta ja riskienhallinnasta sekä käytännönläheisiä tehtäviä opetuksen tueksi ja itseopiskeluun.
SAFE – Sustainable Accessible Future Environments -hankkeen tavoitteena on kehittää sellaisia ratkaisuja, joissa tulevaisuuden ympäristöt ovat saavutettavia, esteettömiä ja turvallisia. Alueita ja ympäristöjä lähestytään erilaisten ja monenlaisten ihmisten näkökulmista eri puolilla Eurooppaa. Ihmisten käyttäytymistä seuraamalla ja heidän tarpeitaan kartoittamalla saadaan ymmärrys palveluiden ja tilojen saavutettavuudesta ja välineistä niiden kehittämiseksi. Hankkeessa rakennetaan opintokokonaisuuksia, joissa on mahdollista visioida tulevaisuutta. Hanke tavoittelee kestäviä kaupunkeja ja asuinyhdyskuntia.
DigiOn – Digionnea kaikille -hankkeessa on edistetty vaikeasti työllistyvien henkilöiden digitaalisia taitoja kehittämällä helposti lähestyttäviä digituen muotoja ja osaamista järjestöissä, kuten kohtaamispaikoissa ja ruoka-aputoiminnassa. Hankkeessa on luotu digikaverikonseptiin perustuvaa vapaaehtoisten vertaistoimintaa ja matalan kynnyksen digitukea muun muassa maahanmuuttajien ja heikot digitaidot omaavien henkilöiden tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet vapaaehtoiset vertaistukijat, joiden digitaaliset ja työelämän taidot ovat kehittyneet vertaistoiminnan kautta. Muina kohderyhminä ovat olleet järjestöjen henkilöstö ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joiden digituen osaamista on vahvistettu valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Hankkeessa tuotettu MOOC, Motivoiva digineuvonta sotepalveluissa 5op -täydennyskoulutus on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Digituen antaminen on osa sote-ammattilaisten uudistuvaa työnkuvaa. Digitaidot antavat asiakkaille uusia mahdollisuuksia ja sujuvoittavat palveluja. Tämä edellyttää ammattilaiselta sähköisten palvelujen tuntemista ja motivoivan ohjauksen taitoja. Tuleva koulutus on osallistujille maksuton ja se löytyy Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.
Eloisa – Luovat menetelmät ja taidelähtöinen toiminta -hankkeessa on tutkittu taiteen keinoja työyhteisöjen, työntekijöiden ja työnantajien tavoitteiden edistämisessä työpaikoilla. Hankkeessa järjestettiin webinaareja, joissa edistettiin työhyvinvointia yhteisöllisyyden, psykologisen turvallisuuden ja luovuuden avulla. Hankkeessa tuotettiin avoin MOOC, Luova työhyvinvoinnin tuotteistaminen 2op -täydennyskoulutus luovan alan osaajille. Se auttaa tuotteistamaan luovan alan osaamista työhyvinvointiosaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että taiteilijoita ja luovan alan osaajia kannustetaan hyödyntämään osaamistaan työhyvinvointipalveluiden kentällä. Kurssin avulla pääsee pohtimaan oman osaamisen tunnistamista, oman palvelun tuotteistamista ja omaa liiketoimintaideaa. Tämäkin MOOC löytyy Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.
ÄLYSTI – Älylasit terveysalan koulutuksen sekä perusterveydenhuollon osaamisen jakamisen ja kehittämisen tukena -hankkeessa edistetään digitaalisten ratkaisujen käyttöä perehdytyksessä ja oman osaamisen kehittämisessä ja parannetaan hoitotyön laatua, hoitajien työssäjaksamista ja työhyvinvointia työelämässä. Terveydenhuollon henkilökuntaa koulutetaan lisättyä todellisuutta hyödyntävien menetelmien käyttöön (AR-lasit). Lisäksi hankkeessa kehitetään digitaalisia menetelmiä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kliinisten taitojen opetukseen ja itsenäiseen harjoitteluun. Esimerkiksi katsomalla tekijän näkökulmasta puheohjattavalla älykameralla kuvattuja videoita aidoista hoitotilanteista opiskelijat suorittavat erilaisia hoitotoimenpiteitä. Tavoitteena onkin lisätä joustavuutta opiskelijoiden mahdollisuuteen harjoitella kliinisiä taitoja ja edistää opintojaan luomalla vaihtoehtoisia, digitaalisuutta hyödyntäviä sekä ajasta ja paikasta riippumattomia menetelmiä. Hankkeen videoiden ja virtuaalisten ohjeiden pohjalta tuotetaan yhden opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia Avointen oppimateriaalien kirjastoon (AOE.fi) kaikkien hyödynnettäviksi.
Dallaten – Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeessa on kartutettu tietoa ikääntyneiden tarpeista ja kehitetty Uudellamaalla toimivien mikro- ja pienyritysten asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. Yrityksiä on autettu kehittämään ikäihmisille suunnattuja hyvinvointipalveluita räätälöityjen Lean Startup- ja Service Model Canvas- menetelmiin pohjautuvien valmennuspakettien avulla. Esimerkiksi hankkeessa on rakennettu käyttäjälähtöinen kehittämismalli, joka tukee liikunta- ja hyvinvointisektorilla toimivien yritysten tuote- ja palvelutarjontaa ikääntyneille ja ikääntyneiden erityisryhmille. Samalla on edistetty ikääntyneiden kohderyhmän laaja-alaista hyvinvointia. Toiminnassa on hyödynnetty Seniorit tikissä -hankkeen tekemää ekosysteemikartoitusta.
TKI-hankkeita ovat rahoittaneet Opetushallitus, Erasmus-ohjelmat ja Euroopan sosiaalirahasto ja voit lukea niistä lisää:
Virtaa Kohtaamistaiteesta
Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana
SECUREU Digital Education Tools for Security Risk Management
SAFE Sustainable Accessible Future Environments
DigiOn Digionnea kaikille
Eloisa Luovat menetelmät ja taidelähtöinen toiminta
ÄLYSTI Älylasit terveysalan koulutuksen sekä perusterveydenhuollon osaamisen jakamisen ja kehittämisen tukena
Dallaten – Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin
Lähteet:
