Tutkimushallinnon ammattilaisten osaamisen kehittäminen – EARMA-konferenssin antia

European Association of Research Managers and Administrators (EARMA) järjesti vuosittaisen konferenssinsa huhtikuussa 2023 (EARMA 2023a). EARMA on tutkimuspäälliköiden ja tutkimushallinnossa työskentelevien eurooppalainen yhdistys (EARMA 2023b). Sen keskeinen tavoite on edistää tutkimushallinnossa työskentelevien tunnettuutta eurooppalaisissa tutkimusorganisaatioissa sekä -rahoitusorganisaatioissa. EARMAn päätehtävä on tutkimuspäällikköjen ja tutkimushallinnon henkilöstön ammatillinen kehittäminen.

kuvituskuva. — Konferenssiin osallistui lähes 1400 tutkimushallinnon ammattilaista. Kuva: Liisa Sillanpää

EARMAn konferenssin paikaksi oli valittu tänä vuonna keväinen Praha. Konferenssin teemana oli tutkimushallinnon ammattilaisten osaamisen laajentaminen ja syventäminen. Tapahtuma oli suurin tähän mennessä järjestetyistä. Osallistujia oli mukana lähes 1 400, mukaan lukien myös Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian eli 3AMK-edustajat. Tilaisuus mahdollisti verkostoitumisen muiden osallistujien kanssa, uusien toimintatapojen oppimisen sekä mahdollisuuden jakaa muille oman organisaation parhaita käytäntöjä. Monipuolinen ohjelma sisälsi perinteisten luentojen lisäksi esimerkiksi Pecha Kucha -esityksiä, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja. Ohjelma oli jaettu muun muassa johtajuuden, avoimen tieteen, projektinhallinnan ja hankehakujen kehittämisen osa-alueisiin. Vapaasta ohjelmasta oli valittavissa esimerkiksi nähtävyys- ja museokierroksia sekä pakohuonepeli. Konferenssin illallinen järjestettiin loisteliaassa Zofinin palatsissa.

Tutkimuksen post-award –tuki

Tutkimuksen tukipalveluiden järjestäminen oli yksi konferenssin osa-alueista. Tukipalveluista käynnissä olevien hankkeiden tuki (post-award –tuki) oli tänä vuonna näkyvästi esillä muun muassa käynnissä olevien hankkeiden projektinhallinnan teematiimin kick-off –tilaisuuden myötä. Aihe tulee olemaan entistä näkyvämmin esillä ensi vuoden EARMA-konferenssissa. Teematiimiin ovat tervetulleita kaikki EARMAn jäsenet, jotka työskentelevät hankkeiden tuessa tai ovat kiinnostuneita aiheesta.

Kuten konferenssissa nousi esille, hankkeen käynnistyessä projektipäälliköillä on useita eri tehtäviä muistettavanaan (Reardon ym. 2023). Heidän vastuullaan on hankkeen kokonaisuuden hallinta, jotta hanke voidaan toteuttaa tavoitteiden mukaisesti. Hankesuunnitelmaan, rahoituspäätökseen ja rahoittajan ohjeisiin perehtymisen lisäksi hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää miettiä hanketiimin sisäinen viestintäkanava ja viestinnän säännöllisyys. Koko tiimi on hyvä pitää tietoisena hankkeen tulevista määräajoista. Tärkeää on myös katsoa eteenpäin: mitä hankkeessa tapahtuu esimerkiksi kolmen kuukauden tai kolmen vuoden päästä.

Hankkeen tuki on erityisen tärkeää hankkeen käynnistyessä, jotta hanke saadaan sujuvasti käyntiin (Reardon ym. 2023). Laureassa projektipäälliköitä ja projektipäälliköksi tähtääviä varten on kehitetty Certified Project Manager –verkkokurssi, jonka viimeisin versio julkaistiin kesäkuussa 2023. Verkkokurssin rinnalla TKI-Palvelutiimi tukee uusia projektipäälliköitä perehdyttämällä heidät henkilökohtaisesti Laurean hankekäytäntöihin. Projektipäälliköt voivat tulla hyvin erilaisista ammatillisista taustoista projektipäällikön työtehtävään, jolloin hankkeeseen liittyvä tuki on henkilökohtaisesti määritelty. Hankkeen tukena on myös aina hankkeelle nimetty taloushallinnon hankesuunnittelija. Tukea projektipäällikön työhön saa myös useilta muilta tiimeiltä, muiden projektipäälliköiden vertaistukea unohtamatta.

Tutkimuspäälliköiden uusien taitojen ja pätevyyksien kehittäminen

Vuosien mittaan tutkimuspäälliköiden taidot ja osaaminen ovat kehittyneet nopeasti. Konferenssiesityksissä nousi esille useita tekijöitä, jotka ovat edellyttäneet tutkimuspäälliköiltä nopeaa uusien asioiden haltuunottoa. Tästä esimerkkinä tutkimusrahoitusmekanismien monimutkaisuus ja muuttuminen kilpailullisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Rahoituslaitokset ovat kehittäneet ja muuttaneet rahoitusmalleja ja painopisteitä tietylle kaudelle, mikä edellyttää jatkuvaa perehtymistä rahoituskriteereihin, jotta rahoitus voidaan turvata tehokkaasti. Lisäksi tutkimuskentän edistyminen uusien teknologioiden, menetelmien ja monitieteisten lähestymistapojen käyttöönoton myötä on vaikuttanut myös tutkimuspäälliköiden ja tutkimushallinnon osaamisen lisäämiseen tarvittaviin taitoihin ja pätevyyksiin.

Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi tutkimuspäälliköiden kehittymisen kannalta on olennaista, että heillä on valmiudet ja taidot tarkkailla ja tukea tehokkaasti tutkimustoimintaa omassa organisaatiossa. Rahoitusinstrumenttien kriteereihin, tutkimusmenetelmiin, budjetointiin, taloushallintoon jne. liittyvien teknisten taitojen ohella konferenssissa oli erityinen paikka tutkimuspäälliköiden ja -hallinnoijien ”uusille” taidoille.

Yksi käsitellyistä uusista taidoista on tunneäly (Hochman ym. 2023). Verkkokokouksista tuli covid-19 pandemian aikana vahva osa tutkimuspäälliköiden jokapäiväistä elämää. Tämä vahvisti sellaisten taitojen ja pätevyyksien tarvetta, joiden avulla tutkimuspäälliköt pystyvät selviytymään sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, edistämään tehokasta viestintää, hallitsemaan ihmissuhteita ja hyvinvointia sekä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tunnetietoisuuden pohjalta koko verkkovuorovaikutuksen ajan.
Muutosjohtaminen ja strateginen ajattelu mainittiin tutkimuspäälliköiden välttämättöminä taitoina ja valmiuksina (Hochman ym. 2023). Muutosjohtamisen ja strategisen ajattelun taitojen synergian ansiosta tutkimuspäälliköt voivat luoda dynaamisen ja mukautuvan tutkimusympäristön, joka pysyy linjassa organisaation tavoitteiden kanssa, tukee innovointia ja reagoi tehokkaasti tutkimusympäristön muutoksiin. Näiden taitojen avulla tutkimusjohtajat voivat johtaa projekteja ja tiimin jäseniä luottavaisesti, edistää onnistuneita projektituloksia ja edistää tutkimusaloitteiden kasvua ja kehitystä.

Tutkimuspäälliköiden taitojen ja osaamisen nopea kehittyminen on saanut korkeakoulut omaksumaan jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja lisäksi miettimään strategisesti uudelleen TKI-toimintaa. Haaga-Heliassa tutkimuspäälliköt on jaettu eri tutkimusalueille ja osaamisalueille. Haaga-Helia asettaa etusijalle tutkimuspäälliköiden osaamisen lisäämisen huippuluokan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Nämä hankkeet integroidaan opetukseen, mikä edistää tutkimuspäälliköiden oman osaamisen ja asiantuntemuksen kasvua ja samalla laajentaa opetusverkostoja työelämään.

Tutkimuksen avoimuus ja etiikka

Yhdeksi EARMA-konferenssin kantavaksi teemaksi nousi tutkimuksen avoimuus ja tutkimusetiikka. Puheenvuoroissa nostettiin esiin kokemuksia erilaisten viitekehysten käyttöönotosta. Tärkeimpinä oppeina kuulijalle jäi vertaisoppiminen ja arvioinnin tarpeellisuus sekä arvioinnin arviointi, jota tulee tehdä säännöllisesti.

Eurooppalainen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta (CoARA) julkaistiin heinäkuussa 2022. Sopimus on laadittu, koska on tunnistettu, että aiemmat arviointitavat, usein kvantitatiiviset menetelmät, eivät kehitä tai tue tutkimusta ja kehitystä riittävästi. Sopimukseen on sitoutunut 531 organisaatiota maailmanlaajuisesti, myös 3AMK-korkeakoulut. Tutkimuksen arvioinnin sopimus perustuu neljään pääperiaatteeseen:

Tunnistetaan tutkimustyötä tekevien panosten ja uran moninaisuus tutkimuksen tarpeiden ja luonteen mukaisesti.
Tutkimuksen arviointi perustetaan ensisijaisesti laadulliseen arviointiin, jossa vertaisarviointi on keskeisessä asemassa, ja jota tukee määrällisten indikaattorien vastuullinen käyttö
Tutkimuksen arviointiin soveltumattomien lehti- ja julkaisupohjaisten indikaattorien käytöstä luovutaan, erityisesti Journal Impact Factorin (JIF) ja h-indeksin epätarkoituksenmukaisista käyttötavoista.
Vältetään yliopistovertailujen käyttöä tutkimuksen arvioinnissa.

Tutkijoille haluttiin korostaa myös tukipalveluiden tarpeellisuutta. Tutkimuksen kontekstissa voisikin puhua ennemmin termistä team science, jolla viitattiin siihen, että tutkimuksen tekijät ja tutkimushallinto ovat samalla puolella ja työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Lehtsalu ym. 2023). Tätä kuulijaa jäi pohdituttamaan, miten mahdollista siiloutumista voitaisiin vähentää ja saada yhteistyötä entistä läheisemmäksi.

Tutkimuksen avoimuuden osalta korostettiin sitä, että avoimuus käsittää koko hankkeen elinkaaren ja sitä, että kouluttajat ja tutkijat ymmärtävät, että tekeminen ei ole vain yksi lisäkäytäntö, vaan työkalu, jolla tutkimuksen vaikuttavuuttakin voidaan parantaa (Arimany ym. 2023). Amsterdamin ammattikorkeakoulun puheenvuorossa kuvattiin kokemuksia avoimen tieteen keskitetystä tukitiimistä. Kyseisessä korkeakoulussa on kehitetty Open Online Research Manual. Avoimuus nähtiin sateenvarjon kaltaisena käsitteenä, joka pitää sisällään avoimet materiaalit, F.A.I.R. datan, läpinäkyvyyden ja kansalaistieteen. Pääoppina puheenvuorossa nostettiin esiin organisaatioiden ja rahoittajien mahdollisuudet vaikuttaa pyrkimyksissä kohti avointa toimintakulttuuria. Organisaation tulisi kiinnittää huomiota säännöllisesti tehtävään seurantaan, jotta voidaan seurata ja saavuttaa oikeita asioita. Organisaation palkitsemisen tulee myös tukea pyrkimystä avoimuuteen, ja rahoitusinstrumenteilla onkin suuri voima vaikuttaa avoimempiin työskentelytapoihin. (ter Riet ym. 2023.)

Suomessa on pitkälle viedyt eettiset järjestelmät, joiden soveltaminen on osa myös ammattikorkeakoulujen toimintatapoja. Tätä voitaisiin kuitenkin sitoa paremmin organisaation omaan strategiaan, jossa tarkoituksena on edistää tutkimusetiikkaa ja käytänteitä. 3AMK- korkeakoulut kuuluvat pääkaupunkiseudun ihmistieteiden ammattikorkeakoulujen eettiseen toimikuntaan (Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettinen toimikunta). Myös toimikunnan työtä voitaisiin jalkauttaa vahvemmin osaksi hanketyöskentelyä. Hankkeissa tätä voitaisiin toteuttaa sidosryhmätyöskentelynä, jossa yhteisesti tunnistetaan, analysoidaan, kartoitetaan, priorisoidaan, valitaan ja rekrytoidaan systemaattisen hallinnon avulla. Kaiken työskentelyn perustana toimivat silti tietenkin organisaation omat arvot.