Kolmipäiväiset Tutkimuspalvelupäivät kokoavat vuosittain monisatapäisen joukon korkeakoulujen tutkimushallinnon johtoa ja asiantuntijoita yhteiseen konferenssiin. Vuoden 2024 konferenssi järjestettiin aurinkoisina elokuun lopun päivinä Vaasassa, Vaasan yliopiston luotsaamana. Tutkimuspalvelupäivien teema tänä vuonna oli Visioita tulevaisuuteen. Teeman mukaisesti tilaisuudessa keskityttiin korostamaan erityisesti valmistautumista ja ennakointia tuleviin muutoksiin tutkimuksen palveluiden laajalla kentällä. Ohjelmassa haluttiin myös kannustaa oman osaamisen syventämiseen. Rinnakkaissessioiden aiheet oli jaoteltu viiden eri teeman alle: Pre-award, Post-award, Vastuullinen ja avoin tiede, Yhteistyö sekä Data ja avoimuus.
Huvila Strömsössä Vaasassa, kuvaaja Elsi Ahonen
Jotta tutkimuksessa kaikki menisi kuten Strömsössä…
Päivät alkoivat 21.8 erilaisten verkostojen kokouksilla ja jatkuivat epävirallisemmalla iltaohjelmalla. Vapaamuotoista verkostoitumista pääsi tällä kertaa toteuttamaan retkellä Strömsöhön. Srömsössä opastetulla kierroksella saimme kuulla legendaksi muotoutuneen ohjelman syntytarinan, life style -ohjelman keskiössä olevan tilan vaiheikkaan historian ja toki myös siitä, miten Strömsössä saadaan kaikki sujumaan ”kuten Strömsössä”. Idyllisen talon pihapiirissä pohdimme sitä, miten me asiantuntijoina voisimme saada tutkimuksen sujumaan, kuten Strömsössä. Se lieneekin Tutkimuspalvelupäivien tavoitteena kaikkinensa.
Tutkimuksen tulevaisuus: isoja suuntaviivoja
Torstai- ja perjantaiaamupäivät keskittyivät tutkimuksen laajoihin teemoihin eri key note -puheenvuorojen ja paneelikeskustelujen muodossa. Eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa, ja sen tulevaisuutta uuden komission alkavalla kaudella avasivat puheenvuoroissaan mm. Policy Officer Ph.D. Evgeni Evgeniev ja EU- ja kansainvälisen yhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista.
Ulkoministeriön erityisasiantuntija Olli Suominen puolestaan valotti puheenvuorossaan kansainvälisen TKI toiminnan historiaa sekä sitä miten nykyinen geopoliittinen tilanne vaikuttaa kansainväliseen tutkimustoimintaan.
Suomalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän tulevaisuudesta keskustelivat myös panelistit Matias Mäkynen (kansanedustaja), Kari Komulainen (Johtaja, suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoitus, Business Finland), Ida Mielityinen (toiminnanjohtaja, Arene) sekä Mika Grundström, (vararehtori, Vaasan yliopisto). Keskustelussa painottuivat TKI-toiminnan resurssien mahdollistaminen, Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien silmissä, koulutustason nosto, innovaatioekosysteemiajattelu ja niissä vahvistuva yhteistyö.
Pre- ja post-award-tuki ja uudenlainen muotoutuva tutkimusasiantuntijaosaaminen
Konferenssin iltapäiväsessioissa puolestaan kiinnityttiin tarkemmin yksittäisiin tutkimuksen tuen muotoihin ja tukiprosesseihin. Pre- ja post-award trackien esityksissä ja työpajoissa keskityttiin esimerkiksi valikoitujen hakuinstrumenttien tukimuotoihin, datanhallinnan asiantuntijoiden osaamisen merkitykseen tutkimukselle, projektinhallintaan sekä tutkijan vaikuttavuustaitojen kehittämisen keinoihin.
Pre-award sessioissa rahoitusinstrumenteista omat esityksensä olivat saaneet muun muassa merkittävät Horisontti Eurooppa – ja Suomen Akatemia -hakujen tukitoimet. Tämän lisäksi pre-award trackissä keskityttiin tutkimuksen vastuullisuuteen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Kehittämistyötä oli tehty myös mm. tutkijoiden CV:n kirjoittamistuessa (ERC-rahoitus) sekä esimerkiksi hankkeiden budjettiosaamiseen liittyen (mm. lump sum -malli).
Oulun yliopistossa on kehitetty avoimesti saatavilla oleva Impact Helper -verkko-opas, jonka kattaa laajasti tietoa tutkimuksen vaikuttavuudesta. Opasta voi hyödyntää tutkimusrahoitushakemuksissa.
Jyväskylän yliopiston tutkimushallinnon ammattilaisten järjestämässä työpajassa pääsimme kuvittelemaan post-award asiantuntijuuden tulevaisuutta. Tekoäly korostui pienryhmien vastauksissa, mutta toisaalta toivottiin suuntaa nykyistä inhimillisempään ja ajatustyötä korostavaan työtapaan, jolloin tekoälyä korvaisi erityisesti teknisesti aikaa vieviä asioita.
Post-award sessiossa esiteltiin myös muun muassa Helsingin yliopiston Tutkijan verkkokurssi tutkimuksen vaikuttavuudesta. Kaikille avoin kurssi vastaa tarpeeseen, josta erityisesti kaikille avointa kurssia ei ole aiemmin ollut tarjolla. Hyvää palautetta saanut kurssi löytyy myös englanninkielisenä.
Erilaisten kehitettyjen tukitoimien lisäksi välittyi kuulijoille kuva kehittyvästä tutkimushallinnon asiantuntijuudesta, jonka tuki laajenee teknisestä tuesta kohti fasilitoivampaa otetta ja vahvempaa roolia osana hankekirjoittamista.
Kyltti Strömsön puistoalueella Vaasassa, kuvaaja Elsi Ahonen
Tutkimuksellinen yhteistyö
Muun muassa Eurooppa-yliopistot ja korkeakoulujen laajenevat yritysyhteistyöverkostot luovat uusia kasvumahdollisuuksia tutkimustoiminnalle ja lisäävät hankevolyymiä. Eurooppa-yliopistojen määrä onkin jo kivunnut 64:ään, ja yhä useampi korkeakoulu on osa Eurooppa-yliopisto allianssia. Hanketoiminnan kasvattamisen ohella Eurooppa-yliopistot voivat luoda uusia mahdollisuuksia myös korkeakoulujen asiantuntija- ja tukihenkilöstön oppimiselle ja urakehitykselle, kuten tutkijatohtori Mari Pietilä ja palvelupäällikkö Katri Rintamäki Itä-Suomen yliopistosta toivat esille esityksessään” Eurooppalaiset korkeakouluverkostot: Mahdollisuudet ja haasteet asiantuntijahenkilöstön osaamisen kehittämisessä.”
Vastuullinen ja avoin tiede sekä tutkimusdatan hallinta
Tutkimusetiikkaan, tieteen avoimuuteen ja datan hallintaan liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Erityisesti tekoäly luo uusia haasteita tutkimuseettisten ohjeistusten laadintaa samanaikaisesti eri korkeakouluissa, tutkimusorganisaatioissa kuin rahoitusorganisaatioissakin.
Laureassa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on kehitetty erilaisia kursseja TKI-työn tueksi. Haaga-Helian oma Moodle-kurssi perehdyttää TKI-toimijan laajasti TKI-työn eri osa-alueisiin, tutkimusetiikkaa, datan hallintaa ja tutkimuksen avoimuutta unohtamatta. Tutkijan ABC-kurssi Laureassa opettaa perusasiat siitä, kuinka tehdä eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimus- ja kehittämistyötä. Kurssi luo myös yleiskuvan siihen, mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tulee huomioida tutkimusetiikan, tietosuojan ja tietoturvan, julkaisemisen, aineistonhallinnan, oppimateriaalien avaamisen, kestävän kehityksen ja hyvän tieteellisen käytännön näkökulmasta. 3AMK-toteutuksena tehty TKI-osaaja – tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tutuksi (5 op) -MOOC kurssi perehdyttää ymmärtämään mitä TKI-toiminnalla tarkoitetaan, luomaan hankehakemuksia ja oppimaan, mistä hakea rahoitusta TKI-toimintaan sekä ymmärtämään TKI-toiminnan verkostoiden ja viestinnän tärkeys.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on laadittu tekoälyn käytön pedagogisen ohjeistusten ohella tekoälyn eettisen käytön ohjeistus TKI-työssä. Laurea-ammattikorkeakoulussa tekoälyn ohjeita opetukseen ja opiskeluun voi soveltaa myös TKI-työhön. Myös Tekoäly tiedonhaussa -opas (Laurea LibGuides) auttaa siinä, miten tekoälyä voi hyödyntää tiedonhaussa eettiset kysymykset mukaan lukien.
Tutkimushallinnon asiantuntijana muutosten keskellä
Tutkimuspalvelupäivät avasivat paljon uusia näkökulmia TKI toimintaympäristön ymmärtämiseen, tukimuotojen moninaisuuteen sekä muuttuvaan asiantuntijuuteen. Monien eri teemojen tuominen samaan tilaisuuteen yhden katon alle tuo esille monipuolisen tutkimushallinnon asiantuntijoiden kentän. Siten Tutkimuspalvelupäivät tarjoaa verkostoitumisen, yhteistyön ja uuden oppimisen tilan niin oman alan kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivien tutkimushallinnon ammattilaisten kesken. Kentällä tapahtuu paljon samanaikaisesti ja useat eri teemat mahdollistavat keskittymään uuteen ja ajankohtaiseen koko tutkimushallinnon kentän laajuudelta. Paljon oli varmasti kaikilla tuliaisina vietäväksi myös omiin tutkimusorganisaatioihinsa. Miten on sitten asiantuntijan resilienssin laita tämän muutoksen keskellä? Ehkäpä seuraamme henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelän key note esityksen ” Rakennusaineita työhyvinvointiin” oppeja ja vedämme syvään henkeä, keskitymme tähän hetkeen ja meditoimme suklaapala suussa.
Lähteet
