Nykyinen työelämä edellyttää ammattilaisilta yhä enenevässä määrin kykyä toimia monikielisissä, monikulttuurisissa ja ylirajaisissa ympäristöissä (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026; Kovalainen 2022). Suurin osa näihin tekijöihin liittyvistä käsitteistä on laajasti tunnettuja, mutta niitä käytetään tai ymmärretään usein hieman virheellisesti. Vaikka korkeakoulutus on perinteisesti lähestynyt kulttuurienvälistä viestintäosaamista kurssipohjaisen opetuksen tai kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvien projektien kautta, nämä lähestymistavat jäävät usein pinnallisiksi, yleisluonteisiksi ja heikosti kytkeytyneiksi aitoihin työelämän käytäntöihin. Pelkkä eri kielen käyttö tai toimiminen eri maassa ei välttämättä tarkoita “kulttuurienvälistä” tai “ylirajaista” (transnationaalista) toimintaa – se voi tarkoittaa, mutta ei automaattisesti (Kovalainen 2022). Kulttuurienvälisen viestinnän kokemuksen hankkimisen ei tulisi myöskään olla itseisarvo, vaan osaamisen sisällöllä on merkitystä.
Kuva: Freepik
Samaan aikaan kun koulutuksen rahoitus on haastavalla pohjalla, aikuisopiskelijat, jotka valmistautuvat tuleviin ammatteihinsa, vaativat oppimismuotoja, jotka ovat relevantteja, joustavia ja suoraan sovellettavissa heidän ammatillisiin konteksteihinsa (vrt. Dufva et al. 2026). He tarvitsevat realistista ja huolellisesti suunniteltua kulttuurienvälisen viestinnän harjoittelua. Tällainen osaaminen voi ajan myötä kehittyä ylirajaiseksi eli transnationaaliseksi viestintäosaamiseksi, jota voidaan hyödyntää todellisissa ammatillisissa tilanteissa (Kovalainen 2022). Aikuiskoulutusteoria puolestaan korostaa oppijan autonomiaa, aiempaa kokemusta ja valmiutta soveltaa tietoa käytäntöön. Knowles et al (2005) mukaan aikuisoppijat ovat itseohjautuvia ja motivoituneita oppimaan, kun oppiminen on välittömästi relevanttia heidän elämälleen. Tämä luo vahvan perustan mikrosuoritteille ja osaamisperustaiselle arvioinnille.
Miten saamme työelämässä juuri sillä hetkellä ajantasaisen osaamisen opetettavaksi? Miten voimme opettaa ammattialakohtaisia erityispiirteitä nopeasti ja ketterästi? Vastaus molempiin kysymyksiin on sama: meidän tulisi hyödyntää työelämälähtöisten mikrosuoritteiden tarjoamia mahdollisuuksia (Euroopan komissio 2024). Mikrosuorite voi olla 1) jo olemassa olevan osaamisen todentamista opettamisen ammattilaisten suunnittelemassa ja arvioimassa suoritustilanteessa tai 2) lyhyt, erittäin pienen aihepiirin opintokokonaisuus, jonka osaaminen todennetaan opintokokonaisuuden lopuksi. Olemassa olevien taitojen suoritustilanteet ovat yleensä ytimekkäitä ja lyhyitä, tuntien tai päivän mittaisia, kun taas opintokokonaisuuksien pituudeksi on yleisellä tasolla määritelty vielä hyvinkin laajalla skaalalla (ks. myös Euroopan komissio 2024).
Artikkeli pohjautuu Knowles et al. (2005) esittämiin aikuiskoulutusteorioihin, kulttuurienvälisen ja ylirajaisen viestintäosaamisen tutkimukseen (vrt. Kovalainen 2022) sekä työelämälähtöisiin pedagogisiin lähestymistapoihin, ja esittelee Andragogical Transnational Micro-credential (ATM) -mallin (kuva 1). Kulttuurienvälinen viestintä on kontekstisidonnaista, ja tässä mallissa tarkastelu rajataan nimenomaan siihen. Vaikka ylirajaista viestintäosaamista, eli sellaista osaamista, jota yksilö osaa hyödyntää soveltuvin osin useissa erilaisissa viestintätilanteissa, ei ole mahdollista todentaa lyhyen ja tiiviin mikrosuorituksen aikana, on todettava, että ylirajainen viestintäosaaminen on suurelta osin työelämässä erittäin hyödyllinen taito (Kovalainen 2022).
Tässä artikkelissa kuvailtava mikrosuoritekokeilu osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun mikrosuoritteista, elinikäisestä oppimisesta ja korkeakoulutuksen ja työelämän rajapinnasta tarjoamalla konkreettisen, siirrettävän mallin andragogiseen kulttuurienväliseen oppimiseen. Artikkelissa tarkastellaan työelämässä tarvittavan viestintäosaamisen opetuksen ja sen käytännön työelämärelevanssin välistä mahdollista kuilua. Jotta päästään hyödyntämään työelämässä ajankohtaisia aiheita tehokkaasti ja asianmukaisesti opetuksessa, ei ole aina aikaa odottaa opetussuunnitelman päivittämistä tai edes seuraavaa opintojakson toteutusta.
Esitän yhdeksi käteväksi ratkaisuksi käytännönläheisen mallin työelämälähtöisiin mikrosuoritteisiin. Malli perustuu andragogisiin periaatteisiin (Knowles, Holton & Swanson 2005) ja Laurean pedagoginen lähestymistapa Learning by Developing eli LbD (Laurea UAS 2026) tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tarkastella aihetta andragogisesta näkökulmasta.
Mallista hyötyvät sekä opiskelijat alalla kuin alalla, mutta myös opettajat, sillä oman osaamisen päivittäminen ja mielenkiinto omaan työtehtävään on toki meille tärkeässä roolissa. Mallista hyötyvät myös työelämän edustajat, sillä työmarkkinoille valmistuu alan ammattilaisia, joilla on osaamista ja tietoa niin ammatin peruskivistä kuin uusimmasta alan kehityksestä. Mallissa painopiste ei ole ammatillisessa osaamisessa tai kulttuuritietoudessa, vaan todennettavassa tilanteen vaatimassa viestintäosaamisessa ja identiteettiin liittyvissä ammatillisen viestinnän ulottuvuuksissa yli rajojen (Kovalainen 2022).
Ammatillinen toimijuus mikrosuoritemallin keskiössä
Andragoginen transnationaalinen mikrosuoritemalli (ATM) kuvaa nelivaiheisen syklin kulttuurienvälisen ja ylirajaisen viestintäosaamisen kehittämiseen työelämälähtöisten mikrosuoritteiden avulla. Malli yhdistää andragogiset oppimisperiaatteet (Knowles et al. 2005), autenttisen työelämätoiminnan ja osaamisen varmentamisen. Mallin keskiössä on ammatillinen toimijuus, joka korostaa oppijan kykyä toimia tehokkaasti ylirajaisissa viestintäympäristöissä.
Kuva 1. ATM-malli työelämälähtöisiin mikrosuoritteisiin (Kuva luotu ChatGPTn avulla 5.3.2026)
- Työelämälähtöinen lähtötilanne (Work-Based Trigger)
Oppiminen käynnistyy aidosta työelämätilanteesta, kuten kulttuurienvälisestä tiimityöstä, monikielisestä asiantuntijaviestinnästä tai kansainvälisistä neuvotteluista. Tämä varmistaa oppimisen relevanssin ja siirrettävyyden eri konteksteihin. Tässä voidaan erinomaisesti hyödyntää mitä tahansa relevanttia yritysyhteistyötä.
- Toiminnallinen näyttö (Action-based Performance)
Oppijat osoittavat osaamistaan konkreettisen toiminnan kautta (esim. simulaatiot, dokumentit, tallennetut vuorovaikutustilanteet), jolloin painopiste siirtyy teoriasta havaittavaan toimintaan. Merkin suunnittelevat ammattitaitoiset opettajat, joten kansainväliset, kansalliset sekä oppilaitoskohtaiset viitekehykset tulee huomioitua.
- Andragoginen reflektio (Andragogical Reflection)
Suoritukseen kiinteänä osana liitetty itsereflektio yhdistää suorituksen aiempaan kokemukseen, oletuksiin, identiteettiin ja ammatilliseen kasvuun. Tämä vaihe mahdollistaa merkityksen rakentamisen ja toimijuuden kehittymisen. Myös vertaispalautteen antaminen on tärkeässä roolissa.
- Osaamisen varmentaminen (Competence Verification)
Oppimistulokset validoidaan eri tavoin organisaation linjausten ja mikrosuoritteen sisällön mukaan (esim. osaamismerkit, portfoliot). Työnantaja- tai yritysyhteistyöpalaute voi tarvittaessa tukea tätä prosessia. Mikrosuoritteet jaetaan ydin- ja kontekstuaalisiin taitotasoihin, ja kaikkien suorittamisen jälkeen osallistuja voi hakea laajempaa capstone-mikrosuoritetta (kokoava suoritus) (European Commission 2024).
Mallia havainnollistetaan tapausesimerkillä suomalaisessa ammattikorkeakouluyhteistyössä, jossa keväällä 2026 suunnitellaan kahden tunnin mittaisia mikrosuoritteita eri alojen aikuisopiskelijoille. Näiden mikrosuoritteiden teemoina olivat suomi toisena kielenä sekä tämän artikkelin keskiössä oleva kulttuurienvälinen viestintä. Molemmat nähdään keskeisinä työllistymistaitoina (Dufva et al. 2026; Kovalainen 2022). Kontekstisidonnainen kulttuurienvälinen viestintä valittiin tarkastelun näkökulmaksi, koska ylirajaisen osaamisen, eli tilanteesta toiseen hyödynnettävän osaamisen todentaminen kahden tunnin aikakehyksessä olisi käytännössä mahdotonta ilman jatkoseurantaa (Kovalainen 2022).
Mikrosuoritteet rakennetaan autenttisten työelämätilanteiden ympärille, kuten monikieliseen virtuaaliseen tiimityöhön, kulttuurienvälisiin neuvotteluihin ja asiakasviestintään. Aihepiirien tunnistamisessa on konsultoitu eri alojen yritysedustajia. Mikrosuoritetilanteessa oppijat osoittavat jo olemassa olevaa osaamistaan erilaisten simulaatioiden, ammatillisten tekstien ja reflektiivisten kirjoitusten kautta, joissa he yhdistävät oppimistulokset aiempaan kokemukseensa ja ammatilliseen identiteettiinsä (vrt. Knowles et al. 2005). Osaamista voidaan esimerkiksi todentaa ottamalla osaa neuvottelu- tai kokoussimulaatioon, jossa jokaiselle osanottajalle on yhteisten tehtävätavoitteiden lisäksi määritelty omat tavoitteet ja rooli. Suoritustilanteessa on aikaa tehtävänannon lukemiseen ja suorituksen lopussa jokainen osallistuja arvioi omaa sekä vertaistensa osaamista tehtävänannon mukaisesti.
Mikrosuoritteet toteutetaan pilottina 3AMK-yhteistyössä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia). Ne suunniteltiin EQF-tasolle 6 (kandidaattitaso), mutta ovat avoimia myös maisteriopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Esimerkiksi ensimmäinen kulttuurienvälisen viestinnän osaamismerkki (Core Badge 1) keskittyy yhteisen merkityksen rakentamiseen monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteistyössä. Osallistujien tulee osoittaa kykynsä selkeyttää tulkintoja, neuvotella merkityksistä ja varmistaa osallistava vuorovaikutus.
Mikrosuoritteet näyttäytyvät myös luontevana jatkumona LbD-mallille tulevaisuudessa, ja ensimmäisten mikrosuoritteiden toteutusten jälkeen olemme viisaampia siitä, miten tässä artikkelissa ehdotettu malli toimisi käytännössä tulevaisuuden korkeakoulutuksessa yritysyhteistyön rajapinnalla. Seuraava askel voisi olla avainkumppaniverkoston hyödyntäminen työelämälähtöisten mikrosuoritteiden aiheiden saamisessa, suoritusten kehittelemisessä ja LbD:n tiiviissä linkittämisessä mikrosuoritemalliin ja yritysyhteistyöhön. Voisiko olla, että työelämälähtöiset mikrosuoritteet voisivat olla erityisen tehokas pedagoginen vastaus muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksiin – erityisesti silloin, kun ne rakentuvat aikuisoppijoiden kokemuksen, toimijuuden ja ammatillisen identiteetin todentamisen varaan?
ATM-mallin kuva luotu ChatGPT:n avulla, jonka avulla artikkelin kieli myös oikoluettu.
Lähteet
