Työelämälähtöistä koulutusta – Laurea yhteiskehittämässä jatkuvan oppimisen käytänteitä Urbaania kasvua –hankkeessa

Teksti | Laura Erkkilä , Marilla Kortesalmi

Urbaania kasvua Vantaa –hanke on Euroopan Aluekehitysrahastosta rahoituksensa saava yhteiskehittämishanke. Vantaan kaupungin koordinoimassa hankkeessa kumppaneina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut ja Vantaan ammattiopisto Varia, Helsingin seudun kauppakamari, sekä viisi vantaalaista partneriyritystä Finnair Cargo Oy, InfoCare Oy, ISS Palvelut Oy, Solteq Oyj ja Vantti Oy. Hankkeen vaikuttavuusarvioinnista vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos. Hankkeen tavoitteena on tukea vantaalaisten pk-yritysten kasvua ja kehitystä teknologisessa murroksessa kehittämällä jatkuvan oppimisen ja työllistämisen palveluita. Hanke kestää lokakuun 2021 loppuun. Konkreettisena tavoitteena on saada aikaan Vantaan alueelle digitaalinen koulutuksen ja työllistämisen ekosysteemi, jonka tekoälyn avulla eri toimijat, yritykset ja yksilöt, voivat jatkossa tehostaa toimintaansa ja saada joustavasti palveluita oman osaamisensa kehittämiseksi.

Haasteena nopeat muutokset yritysten osaamistarpeissa

Työn murros ja teknologian kehitys aiheuttavat jatkuvasti muutoksia osaamisvaatimuksiin. Työelämässä on myös runsaasti aikuisia, joiden osaaminen on vanhenemassa. Elinkeinoelämän keskusliiton Suhdannebarometrissa (2019) todetaan, että yritysten mukaan osaavan työvoiman saatavuus on yleisin toiminnan kasvun este, ja rekrytointivaikeuksia raportoi jo 30% yrityksistä (EK 2019). Kevään PK-yritysbarometrin mukaan 58% yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua (PK-yritysbarometri 2019).

Vantaalla työvoiman matala koulutustaso muodostaa haasteita ja riskejä kaupungin taloudelle. Erityisenä haasteena on, että tekoäly ja muu teknologinen kehitys tulee vähentämään eniten matalapalkkaisia, matalaa koulutusta vaativia töitä, teollisuustyötä sekä rutiininomaista tietotyötä. Vantaan työpaikoista arviolta lähes 17 prosenttia on matalan osaamistason työpaikkoja ja Vantaan alueen työvoimasta noin 30 prosentilla on vain matalan koulutustason osaamista.

Urbaania kasvua –hanke saa rahoitusta ylläkuvattuihin osaamisen kehittämisen ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovative Actions (UIA) –ohjelmasta. UIA-ohjelma tarjoaa resursseja uusien, rohkeiden ja innovatiivisten urbaaneihin haasteisiin vastaavien ratkaisujen testaamiseksi. Hankeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa, josta 80% tulee UIA-ohjelmasta. Laurean osuus kokonaisbudjetista on 1 085 000 euroa.

Hankkeessa kehitetään ja testataan yrityksille suunnattavia palvelupaketteja: diilejä, joissa yhdistyvät pk-yritysten kasvun tukeminen ja sosiaalinen yhteiskuntavastuu. Yritykset saavat koulutuksella ja valmennuksella kasvun eväitä, samalla heitä tuetaan erityisesti matalan osaamisen rekrytointihaasteissa. Euroopan komissio (2019) määrittelee sosiaalisen investoinnin julkiseksi teoksi, joka valmistelee yksilöitä, perheitä ja yhteiskuntia sopeutumaan erilaisiin muutoksiin, kuten muuttuviin uramalleihin ja työoloihin ja uusien sosiaalisten riskien syntymiseen (European Commission 2019).

Tarve tuelle ja ennakoinnille on tiedostettu myös kansallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019) on tiedostanut ennakoivan rakennemuutoksen mallin tarpeellisuuden. Tavoitteena on tulevina vuosina suunnata koulutusta tukemaan elinkeinorakenteen muutosta, alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta ja vähentämään rakennemuutoksesta aiheutuvia ei-toivottuja seurauksia.

Innovatiivisia ratkaisuja osaavan työvoiman rekrytointiin, henkilöstön osaamisen uudistamiseen sekä digitalisaation haltuunottoon

Hankkeessa testattavat ratkaisut on kehitetty yhdessä yritysten kanssa. Suunnittelu ja testaus ajoittuvat hankkeen aikana kolmessa aallossa kolmeen tarpeeseen. Ensimmäinen vaihe keskittyy osaavan työvoiman rekrytointiin. Olemme aloittaneet ratkaisujen testauksen yrityshaastatteluissa elokuussa 2019. Seuraava vaihe pureutuu henkilöstön osaamisen uudistamiseen (vuonna 2020). Kolmannessa vaiheessa suunnitellaan ja testataan tapoja auttaa yrityksiä digitalisaation tuomissa muutoksissa (vuosina 2020-21).

Yritysten kasvua tukevien diilien tavoitteena on lisätä yritysten kompetenssia ja työntekijöiden osaamista liiketoiminnan automaation ja digitalisoinnin edistämiseksi. Samalla hankkeessa tuetaan vantaalaisen työvoiman, pääasiassa matalasti koulutettujen, mahdollisuuksia ja halukkuutta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, ja näin torjutaan heidän työttömyyden riskiä. Hankkeen konkreettisina tavoitteina on luoda uusia työpaikkoja ja työllistää 200 työtöntä työnhakijaa, solmia 30 uutta oppisopimusta vantaalaisiin yrityksiin, sekä kouluttaa 700 työntekijää vantaalaisista yrityksistä. Onnistuessaan suunnitellut diilit toimivat tulevaisuudessa eurooppalaisten kaupunkien malleina tukea yritysten kasvua, mahdollistaa uusien työpaikkojen luomista ja edistää sosiaalista osallisuutta työmarkkinoilla.

Yhteiskehittämistä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden puolesta

Sitra on esittänyt käsillä olevaan osaamisen kehittämisen haasteeseen laajapohjaista yhteistyötä tuoden yhteen koulutuksen järjestäjät, työnantajat, teknologian kehittäjät sekä muut osaamispalveluiden tuottajat (Sitra 2019, Kohti osaamisen aikaa). Urbaania kasvua –hanke toteuttaa tätä yhteistyötä konkreettisesti. Hankkeessa yhteiskehittäminen toteutuu kaikkien partnereiden osallistuessa ratkaisujen suunnitteluun ja pilotointiin. Yrityksille tarjottavat palvelut, diilit, ovat yhteiskehittämisen tulos, ja niiden toimivuus ja houkuttelevuus testataan noin 60 vantaalaisessa pilottiyrityksessä. Hankkeen kuluessa kertyvää dataa on tarkoitus hyödyntää digitaalisen ekosysteemin kehittämisessä.

Laurea vastuussa ennakoivan, työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan suunnittelusta

Laurean päätehtävänä hankkeessa on kehittää koulutusta, joka vastaa yritysten työntekijöiden ja vantaalaisen työvoiman tarpeisiin muuttuvassa ja digitalisoituvassa työympäristössä. Laurea osallistuu myös aktiivisesti kasvudiilien kehittämiseen ja muotoiluun, yritystarpeiden kartoitukseen, sekä hanketapahtumien ja työpajojen järjestämiseen projektin eri vaiheissa. Vantaan työllisyyspalveluiden tehtävänä on edistää työvoiman sijoittumista pilottiyrityksiin tarjoamalla räätälöityjä neuvontapalveluita ja etsimällä verkostoistaan sopivia henkilöitä yritysten kartoitettuihin tarpeisiin.

Tarkoituksena on tarjota pk-yrityksille kaikki palvelut yhdestä paikasta, tässä tapauksessa yhden henkilön avustuksella. Tämä palvelu on tarkoitus mallintaa automatisoidulle palvelualustalle niin, että yritykset hyötyvät tekoälyn mahdollistamasta ketterästä palvelupolusta. Hankkeen tavoitteena onkin konseptoida ja sujuvoittaa opiskelu- ja työllistymispalveluita, sekä tuoda oppimisen polkuja näkyväksi vantaalaiselle työvoimalle – työssä oleville sekä työnhakijoille. Tärkeä osa mallinnettavaa palvelupolkua on osaamisen kartoitus ja puuttuvan tai yritysten arvostaman osaamisen näkyväksi tekeminen.

Laurean opiskelijat integroituvat hankkeeseen projektien ja opinnäytetöiden kautta. Keväällä 2019 toimeksi annetuista opinnäytteistä olemme jo saaneet vastauksia, nähdäänkö henkilöstön kehittäminen ja koulutus yrityksissä kuluna vai investointina, miten tekoälyä voidaan käyttää ja hyödyntää taloushallinnossa ja miten osaamisen tarpeet yrityksissä muuttuvat työn murroksessa. Tämän lisäksi opiskelijatöissä vertaillaan rekrytoivan yrityksen ja valmistuvan tradenomin näkemyksistä omista työelämätaidoista, sekä selvitetään tekoälyn ja robottien ajan käsitystä ihmisen vahvuuksista ja asiantuntijuudesta. Projekteissa myös selvitetään robotti-imurien käyttöä sekä siivouskohteen kannattavuuden että työohjauksen näkökulmista.

Työpaikoilla tarvittavaa osaamista selvittämässä

Tammikuussa 2019 koulutusorganisaatiot aloittivat Laurean vetovastuulla yrityselämän koulutustarpeiden kartoituksen partneriyrityksissä. Työpajoihin osallistui partneriyritysten työntekijöitä organisaation eri tasoilta, ja jokaisessa työpajassa tuotettiin nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita. Ensimmäinen työpaja aloitti pohtimalla, mitä osaamista osallistujien työkaveriksi rekrytoitavalta uudelta työntekijältä sillä hetkellä vaadittaisiin. Toinen ja kolmas työpajaryhmä altistettiin edellisten ryhmän tuotoksille ja kutsuttiin kehittämään ja lisäämään niihin omat näkemyksensä vaadittavista taidoista. Yhteiskehittämisen hengessä kutsuimme partneriyritysten työntekijät kommentoimaan ja monitoroimaan Viima-alustalle dokumentoituja työpajojen tuloksia. Tämän aineiston pohjalta käynnistimme koulutussuunnittelun maaliskuussa 2019.

Kuva 1. Yhteiskehittämisen workshop

Toukokuussa toteutimme partneriyritysten henkilöstölle koulutuksen pilottiviikon teemalla ’Viestinnällä kasvuun’. Viestinnän teema valikoitui partnereiden työpajoista yhtenä työelämässä tarpeellisimmista ja kiinnostavimmista teemoista. Viikon aikana testasimme eri toteutusmuotoja: paikkaan sitomattomia webinaareja, lyhyitä informatiivisia verkkosisältöjä, sekä aamukahvitapaamisia kiinnostavan teeman ympärillä. Tavoitimme oppijoita osallistumaan lähes 90 koulutuskohtaamisen verran. Suositut ja erittäin hyvää palautetta saaneet lehtori Tiina Leppäniemen toteuttamat webinaarit käsittelivät muutosviestintää ja viestinnän yleisimpien haasteiden välttämistä. Verkkototeutuksilla muun muassa herättelimme kiinnostumaan oppimisesta teemalla ’Opi oppimaan’. Yhteiskehittämisen käytänteiden mukaisesti oppijat ja partneriyritysten edustajat antoivat palautetta ja kehitysehdotuksia palautelomakkeella sekä työpajassa, jossa pohdittiin työelämälähtöisen oppimisen reunaehtoja ja vaikuttavuutta.

Työelämässä tapahtuva oppiminen haastaa koulutuksen suunnittelijat ja toteuttajat

Laurea on jatkanut kokemusten ja palautteen pohjalta koulutussuunnittelua yhdessä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa elokuussa 2019. Hankkeen lehtorit Laureasta ja Metropoliasta ovat paneutuneet syyskuussa aloitettavien valmennusten ja marraskuussa käynnistyvien koulutusten sisältöihin ja toteutustapoihin.

Työssäkäyvien uuden oppimista haastaa muun muassa käytettävissä olevan ajan rajallisuus.  Koulutukset pitäisi toteuttaa mahdollisimman joustavasti ja interaktiivisesti verkkoympäristöä hyödyntäen. Työtehtäviin kiinnittyvä koulutus vaatii sekä formaalia struktuuria, tavoitteita että aikataulua. Iso osa oppimisesta tapahtuu kuitenkin työskentelyn lomassa informaalisti. Se onkin todettu tehokkaaksi erityisesti teknologisten taitojen kehittämisessä (Nygren et al. 2019). Oppimisen taidot todettiin osaamiskartoitustyöpajoissa erittäin tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi. Muita tärkeitä taitoja olivat työelämätaidot, kuten itsensä johtaminen, ongelmanratkaisukyky, ennakointiosaaminen sekä viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen. Näissä teemoissa on tarvetta formaalille työelämälähtöiselle koulutukselle.

Hankkeen pilottiyritykset pääsevät testaamaan marraskuussa asiakasymmärrykseen, viestintään, esimiestyöhön, leaniin ja Microsoft Officen työkaluihin keskittyvää koulutusta. Kokemusten ja palautteen perusteella kehitämme testattuja menetelmiä ja sisältöjä edelleen ja suunnittelemme uusia koulutusteemoja. Haaste ammattikorkeakoulujen ketterästä reagoimisesta yritysten koulutustarpeisiin on tiedostettu vahvasti. Tähän haasteeseen kehitämme ratkaisua, joka voisi toimia mallina digitaaliselle palvelualustallemme.

Kaikissa hankkeen tuottamissa teemakoulutuksissa panostetaan teknologisen yleissivistyksen nostoon ja herätellään yksilöitä oppimaan oppimiseen. Koulutuksia tarjotaan vantaalaisille 10-200 henkilöä työllistäville pk-yrityksille, jotka ovat satunnaistetussa tutkimusasetelmassa valikoituneet kohderyhmään. Mukaan pääsevät yritykset, jotka ovat kiinnostuneita hankkeen tarjoamasta diilistä, eli koulutuksen ja työllistämisen palveluiden paketista. Työllistäminen nähdään tänä syksynä tarjottavissa diileissä sosiaalisena investointina, ja koulutus yritykselle kasvun avaimina. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa diilien koulutus- ja valmennuspalvelut voisivat toimia kannustimina suorien taloudellisten tukien sijaan.

Kuten teemakoulutukset, myös yritysten tarpeisiin räätälöidyt myynnin ja yritysmielikuvaviestinnän valmennukset, toteutetaan Laurean ja Metropolian lehtoreiden vetäminä. Myynti klassisena ja yritysmielikuvaviestintä uudempana teemana valikoituivat ensimmäiseen pilottiin suuren suosion perusteella. Yritysvalmennuksia ja konsultointia jatketaan läpi hankkeen tarkoituksena tukea pk-yrityksiä, niiden johtoja ja asiantuntijoita digitalisaation haltuunotossa. Vantaalla on merkittävä joukko esimerkiksi logistiikka-alan yrityksiä, joissa muutokset ovat lähivuosina väistämättömiä.

Digitaalinen ekosysteemi Vantaan toimijoiden käyttöön keväällä 2021

Koko hankkeen yhteen kasaava työpaketti keskittyy kehittämään konkreettista digitaalista työkalua työpaikkojen osaamistarpeiden ja koulutusorganisaatioiden osaamistarjonnan kohtaamiselle. Tällä hetkellä sekä yritysten työntekijöille tarjottavat koulutuspalvelut että työnhakuun tai työntekijähakuun tarkoitetut palvelut ovat siilomaisia. Olemassa olevat palvelut eivät muodosta selvästi hahmottuvaa ja löydettävää kokonaisuutta. Palvelujen löytäminen vaatii usein julkisten palvelujen vahvaa osaamista ja palvelupolut jäävät usein piiloon.

Suunniteltava digitaalinen ekosysteemi on toiminnallinen kokonaisuus, automatisoitu alusta, jonka osaset toimivat saumattomasti yhteen, tukevat toisiaan ja kommunikoivat toistensa kanssa. Tähän big dataa ja tekoälyä hyödyntävään ekosysteemiin tulee kuulumaan palveluita esimerkiksi osaavaa työvoimaa ja koulutusta etsiville yrityksille sekä vantaalaiselle työvoimalle työn ja täydentävän koulutuksen etsimiseen.

Tavoitteena palveluiden digitalisoinnissa on, että sekä työntekijät että työnantajat löytävät nykyistä helpommin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Koulutusorganisaatioiden tavoitteena palvelukokonaisuudelle on, että tekoälyn avulla voidaan mahdollistaa ennakointitiedon käyttö koulutusten suunnittelussa ja sujuvoittaa jatkuvan oppimisen täydennyskoulutusten suunnittelua. Ekosysteemissä huomioidaan kaikkien toimijoiden – esimerkiksi pientyönantajien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien – tiedon, neuvonnan ja uudistumisen tarpeet.

Lähteet:

 

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833657

Jaa sivu