Työelämän kestävyysmurros – millainen on tulevaisuuskestävä kampus?

Teksti | Krista Pahkin , Elina Flemming

Laurea on määritellyt strategiassaan korkeakoulun valintoja ohjaavaksi teemaksi kestävän kehityksen (Kestävä Laurea). Kaikkea toimintaa tarkastellaan niin ekologisten, sosiaalisten kuin taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Yksi keskeinen toimintamuoto on kampukset ja niiden toiminnan kestävyys. Esimerkiksi Lohjan vuonna 2019 uusittu kampus sijaitsee Suomen ensimmäisen hiilinegatiivisen Lohi-kauppakeskuksen tiloissa (Kestävät kampukset).

kuvituskuva.
Kuva: RDNE Stock project / Pexels

Tahtotilana Hyvinkään kampuksen uudistaminen

Laurean hallitus päätti joulukuussa 2021 käynnistää selvitystyön koskien Hyvinkään kampuksen tulevaisuutta. Selvitys- ja suunnittelutyön lähtökohtana on alusta alkaen ollut uudistaa kampusympäristöä yhdessä ja kehittää uusia tapoja toimia huomioiden myös alueen elinkeinoelämä ja muut toimijat. Tavoitteena on ollut luoda ”tulevaisuuskestävä” kampus, jossa yhdistyvät kestävän kehityksen ulottuvuudet ja Laurean tilaohjelman kannalta keskeiseksi tunnistetut teemat: kestävyys, joustavuus, omistettavuus, tavoitettavuus ja turvallisuus.

Selvitys- ja suunnitteluprosessin aikana erityisesti Laurean henkilöstöä, opiskelijakunta Laureamkon hallituksen ja paikallistoimiston jäseniä sekä kampuksen opiskelijoita on haastettu yhteisissä työpajoissa pohtimaan mitä edellä mainitut teemat tarkoittavat käytännössä ja mitä näkökulmia tulisi huomioida, kun uutta kampusta suunnitellaan. Lisämaustetta suunnitteluun on tuonut toiminnan ennakointi, sen pohtiminen millaisia opetustiloja tulevaisuudessa tarvitaan. Opetuspedagogiikka on muuttunut ja kehittyy edelleen. Lisäksi ei ole varmuutta siitä millaista osaamista työelämässä tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia tutkintoja tulevaisuudessa on ja millaisia oppimisympäristöjä ne vaativat. Työpajoihin osallistujia on pyydetty muun muassa pohtimaan miten tulevaisuuden megatrendit ja niihin liittyvät jännitteet, kuten väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen, tai teknologian kehityksen mahdollisesti vaikuttavat tulevaan kampusratkaisuun – kampusta kun suunnitellaan 20 vuoden käyttöperspektiivillä!

Tilasuunnittelua kestävän kehityksen periaattein

Paneutuminen kestävän kehityksen teemoihin tilasuunnittelun kohdalla on osoittautunut ajankohtaiseksi tavaksi pohtia ja edistää kestävyysmurroksen toteutumista. Kestävyysmurroksen onnistuminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, päätöksiä ja valintoja, jotka mahdollistavat kestävän kehityksen. (Kestävyyspaneeli, 2024). Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Kestävyyspiknikin idea on saada eri alojen edustajat yhdessä pohtimaan mitkä ovat työpaikkojen vaikuttavampia keinoja pienentää jalanjälkeä ja kasvattaa kädenjälkeä. Kestävyyspiknikin toisessa tapaamisessa lokakuun alussa paneuduttiin kestävään tilajohtamiseen vanhemman asiantuntijan Kaisa Walleniuksen johdolla (Kestävyyspiknik).

Keskusteluissa pohdittiin muun muassa, miten työntekijät voisivat kukoistaa siten, että samalla pidetään huolta ympäristön ja maailman muiden ihmisten hyvinvoinnista. Miten yhdistää tilojen sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus, kun työpaikolla tehdään päätöksiä tilojen suhteen. Kun pohdittiin tiloja (rakennuksia) sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta, keskusteluissa korostuivat tilojen terveellisyys, turvallisuus ja toiminnallisuus kivijalkoina, joiden päälle rakentuu myös tilojen viihtyvyyteen, inhimillisyyteen ja eettisyyteen liittyvät tekijät. Puuttuvaksi palaseksi tunnistettiin tilojen yhteisöllisyys ja siihen liittyvät tekijät. Taloudellisen ulottuvuuden kohdalla pohdittiin vastaavasti tilojen elinkaarta, käyttöastetta ja saavutettavuutta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Ekologisen ulottuvuuden kohdalla taas pohdittiin muun muassa keinoja tukea ekosysteemiä, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

Käsitellyt teemat ovat samoja, joita olemme pohtineet Hyvinkään uutta kampusta suunniteltaessa (kuva 1). Laurealaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on pohdittu myös yhteisöllisyyttä. Miten tilaratkaisuilla voitaisiin mahdollistaa eri käyttäjäryhmien väliset kohtaamiset niin oppilaitoksen eri toimijoiden kesken, mutta myös suhteessa alueen muihin toimijoihin, miten oltaisiin ”yhdessä läpinäkyvästi”.

Työpajassa osallistujat pohtivat muun muassa mitä kampuksen omistettavuus heille merkitsi eri näkökulmista ja kirjoittivat ajatuksiaan post it-lapuille. Omistettavuuden eri ulottuvuuksia ovat sosiaalinen, digitaalinen ja fyysinen.
Kuva 1 : Ennakoiva yhteissuunnittelu -työpajan tuloksia 1.9.2022

Tulevaisuuskestävä kampus luodaan osana yhteisöä

On hienoa havaita, että Laureassa ollaan valmiita aidosti pohtimaan toimintatapojamme ja miettimään mitä meidän tulisi tehdä ja muuttaa toimintatavoissamme, jotta uudistaessamme kampuksiamme teemme parhaamme saadaksemme ne mahdollisimman tulevaisuuskestäviksi. Laurean päätös etsiä kampusratkaisua, jossa Laurean kampus on osa hyvinkääläistä yhteisöä, on myös kestävyysmurroksen mahdollistava päätös, ei vain taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta, vaan myös sosiaalisesta.

Selvitys- ja suunnitteluprosessi on nyt edennyt vaiheeseen, jossa Laurea on yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa käynnistämässä yhteistä projektia, jossa Laurean uuden kampuksen tilat tulevat olemaan osa Hyvinkään Areenan tiloja (Hyvinkään kaupunki 30.9.2024). Hankkeen kehitysvaihe on nyt käynnistymässä ja tavoitteena on, että rakennusvaihe käynnistyy keväällä 2025.

Uusi kampus osana tulevaa Hyvinkää Areenaa, ja Hyvinkään lukion vieressä, mikä avaa ovia uudenlaisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Toivomme, että uudesta kampuksesta tulee osa hyvinkääläisten olohuonetta tarjoamalla mahdollisuuksia opiskeluun, yhteisiin opiskelijaprojekteihin ja tapahtumiin. Uusi kampus on suunniteltu tilojen osalta joustavaksi. Ajatuksena on ollut, että tilojamme voivat hyödyntää myös muut tahot, esimerkiksi kun Hyvinkää Areenalla järjestetään tilaisuuksia tai tapahtumia, ja eri toimijat tarvitsevat kokoustiloja. Toivomme myös, että hyvinkääläiset hyödyntäisivät Laurean kirjaston tarjoamia palveluja. Tavoitteena on tehdä kampuksemme kädenjäljestämme mahdollisimman vaikuttava ja kestävyysmurrosta edistävä.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100876657

Jaa sivu