Lokakuun 2024 alussa osallistuin professori Martin Beanin pitämälle ”Navigation the Future of Education: Embracing Innovation and Disruption” luennolle, jonka tavoitteena oli saada korkeakoulut pohtimaan omaa rooliaan työelämässä tarvittavan osaamisen mahdollistajana ja tunnustajana (meriittien myöntäjänä). Bean peräänkuulutti tarvetta kehittää vaihtoehtoisia tapoja osoittaa ja huomioida osaamista alati kehittyvässä työelämässä.

Vakiintuneiden työtehtävien murtuminen ja uusien osaamistarpeiden jatkuva kehittyminen haastavat Beanin mukaan sekä työntekijää/-hakijaa kuin työnantajaa. Yksilön tulisi pystyä osoittamaan eri tavoin hankkimansa osaamisensa ajantasaisuus ja merkityksellisyys työnantajan näkökulmasta. Työnantajan pitäisi pystyä luottamaan yksilön esittämiin meriitteihin, ei vain teknisiä taitoja osoittavien vaan myös erilaisten kyvykkyyksien osalta, kuten kyvykkyydestään soveltaa ja uudistaa osaamistaan. Koulutuksen tarjoajien tulisi tukea molempia tahoja; yksilöitä uudistamaan osaamistaan ja edistämään työllistymismahdollisuuksia, ja työnantajia saamaan osaavaa ja uudistumiskykyistä henkilöstöä. (Bean 2024.)

Pienet osaamiskokonaisuudet läpi työuran jatkuvan osaamisen kehittymisen mahdollistajina

Ratkaisuksi Bean esitti tutkinnon lisäksi, ja osin sen osaksi, pienistä osaamiskokonaisuuksista ja -merkeistä koostuvan yksilöllisen opintopolun, jonka avulla työntekijä/-hakija voisi osoittaa osaamisensa ajantasaisuuden ja monipuolisuuden. Nämä ansiot ja meriitit tulisi myös olla koottavissa digitaaliseksi CV:ksi, jota yksilö voisi ylläpitää läpi työuransa.

Beanin (et al. 2023) lähestymistapa osaamisen kehittämiseen juontaa 1990-luvulle ja IT-alan kehittymiseen, jolloin havahduttiin siihen, että työpaikoilla tarvittiin henkilöstöä, joka osaisi hyödyntää uutta teknologiaa, mutta osaamisen kehittämiseen ei ollut tutkintokoulutusta tarjolla. Työelämän osaamistarpeiden ja olemassa olevan osaamisen kohtaantohaaste johti uudenlaisiin tapoihin kehittää osaamista ja osaamismerkkien syntyyn. Tietokonepohjainen oppiminen, yksilöllinen oppiminen, aikaisemman osaamisen tunnistaminen, avoimet oppimisympäristöt ja kurssit (ml. MOOC), oppimisanalytiikka ovat kehittyneet sen jälkeen ja kehitys jatkuu yhä kiivaampana. Parhaillaan tekoäly haastaa ja kyseenalaistaa työelämässä tarvittavaa osaamista, oppimista ja opettamista. Esimerkiksi koodaajapulasta on siirrytty ”yleis”koodaajien ylitarjontaa, ja saman aikaan tarvitaan hyvin syvällistä koodausosaamista omaavia asiantuntijoita, jotka pystyvät muun muassa opettamaan ja kehittämään tekoälyä, ymmärtävät sen rajoitukset ja mahdollisuudet.

Pienten osaamiskokonaisuuksien ja -merkkien ajatuksena on, että työnantaja voisi tarkastella työnhakijan osaamista kokonaisuutena, huomioiden tutkintopohjaisen koulutuksen lisäksi myös muut tavat kehittää osaamista. Työnantajat tarvitsevat myös keinoja tunnistaa muita organisaation kannalta keskeisiä kyvykkyyksiä, kuten yksilön kyvykkyys soveltaa osaamistaan ja toimia yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Pienistä osaamismerkeistä osa meriittien ekosysteemiä

Osaamisen kehittymisen näkeminen läpi työuran jatkuvana jatkumona edellyttää Beanin mukaan, että tutkintokoulutuksen lisäksi luodaan koulutuksen tarjoajien ja työelämän välille yhteisesti tunnistettuja tapoja osoittaa osaamista varmistaen samalla osaamisen laatu. On myös tärkeää, että eri tahot tunnustavat esimerkiksi kertaalleen hankitun osaamisen, eikä henkilö joudu käytännössä ”opiskelemaan” samaa osaamista uudelleen. Samaan aikaan on kuitenkin pohdittava, miten varmistetaan, että entistä yksilöllisemmät opintopolut ja osaamiset ovat aidosti johdonmukaisia ja yhteneväisiä. Huomiota on Beanin mukaan kiinnitettävä niin osaamisen sanoittamiseen kuin osoittamiseen, eli tarvitaan yhteisesti laadittuja ja tunnustettuja laatukriteereitä erilaisille pienille osaamiskokonaisuuksille, eli meriittien ekosysteemi.

Professori Bean ei ole ajatuksineen yksin. Esimerkiksi Sitran suosituksissa (Sitran selvityksiä 199, 2022) on nostettu esille tarve luoda lisää joustavia koulutustarjonnan muotoja ja -tapoja, uusia oppimisympäristöjä ja -muotoja, osaamista tuottavien toimijoiden laajempaa tunnistamista elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi jokaiselle elämän eri vaiheissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää muun muassa osaamiskokokonaisuuksien löytämistä, vertailtavuutta ja hankintaan (OKM 2023), ja on luonnostellut yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa kansallista pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystä (Työryhmäraportti 2024) osana EU:n suosituksen mukaisten pienten osaamiskokonaisuuksien kansallista käyttöönottoprosessia.

Laurea jatkuvan oppimisen mahdollistajana

Työelämässä tarvittava osaaminen vanhenee yhä nopeammin, ja uuden osaamisen hankkiminen ja uudenlaiset tavat hyödyntää olemassa olevaa osaamista korostuvat yhä enemmän. Millaista osaamista tulevaisuudessa siis tarvitaan ja mihin Laurean tulisi opiskelijoitamme kouluttaa?

Laurealainen Learning by Developing (LbD) pedagoginen toimintamalli (mm. Erkamo, Haapa, Kukkonen, Lepistö, Pulli & Rinne 2006), tutkintokoulutuksessa käytössä olevat osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen käytännöt (Laurea) ja kokemukset oman työn opinnollistamisesta (esim. Seppä-Kortelainen, Kaunio & Pahkin 2021) antavat hyvät lähtökohdat työelämälähtöisten pienten osaamiskokonaisuuksien ja -merkkien kehittämisellä. Lisäksi työelämän kanssa tehdään jo yhteistyötä esimerkiksi nyt syksyllä alkaneissa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamissa pienten osaamiskokonaisuuksien pilotointiin keskittyvissä hankkeissa. Käynnistyvä 6AMK-verkosto jatkuvan oppimisen kehittämiseksi taas mahdollistaa jatkuvan oppimisen tuotantomallien ja jatkuvan oppimisen koulutusten vaikuttavuuden kehittämisen (OKM 2024). Lisäksi useissa TKI-hankkeissa (esim. SURE, VALUE) tarkastellaan keinoja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin.

Jotta Laurea pystyy vastaamaan työelämästä kumpuaviin jatkuvan oppimisen tarpeisiin, tarvitaan valmiutta ajatella osaamisen kehittymistä ja kehittämistä uudella tavalla. Itse hahmotan Laurean tehtäväksi toimia eräänlaisena lentoyhtiönä, joka yhteistyökumppaneidensa kanssa, tarjoaa matkustajalle (opiskelijalle) erilaisia vaihtoehtoja kehittää osaamistaan läpi työuran, auttaa häntä pääsemään haluamaansa ”matkakohteeseen” matka kerrallaan. Toisinaan matkaaja on mukana kyydissämme vain lyhyen hetken, mutta laadukkailla palveluilla (tutkinnoilla ja osaamismerkeillä) varmistamme, että matkakokemus on niin antoisa ja juuri kyseisen matkustajan tarpeisiin vastannut, että hän haluaa hyödyntää palveluitamme jatkossakin.

Lähteet

• Bean, M., Grant, S., Hardaker, G. & Ward, R. 2023. Signals and noise: communicating achievement through alternative credentials. The International Journal of Information and Learning Technology, Vol 40 No 4, pp. 305-316. https://www.emerald.com/insight/2056-4880.htm Viitattu 16.10.2024
• Bean, M., 2024. Navigation the Future of Education: Embracing Innovation and Disruption. Luento 2.10.2024, Epicenter Helsinki.
• Erkamo, M., Haapa, S., Kukkonen, M-L., Lepistö, L., Pulli, M.  ja Rinne, T.  (toim.) 2006. Uudistuvaa opettajuutta etsimässä. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 11.
• Laurea: Opiskelumuodot. Opiskelumuodot – Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.10.2024.
• Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) Pienten osaamiskokonaisuuksien pilotointi | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (jotpa.fi) Viitattu 16.10.2024
• Laurea. Opiskelumuodot. Opiskelumuodot – Laurea-ammattikorkeakoulu Viitattu 16.10.2024
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys (luonnos) korkeakoulujen työn tueksi 6.10.2023. Näin suunnittelet hyvän esityksen (okm.fi) Viitattu 16.10.2024
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024. Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut kaudelle 2025-2028 läpikäyty – TKI-erillisrahoitusta myönnetään 10 miljoonaa euroa. Tiedote 20.6.2024. Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut kaudelle 2025–2028 läpikäyty – TKI-erillisrahoitusta myönnetään 10 miljoonaa euroa – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitattu 16.10.2024
• Seppä-Kortelainen, S., Kaunio, S. ja Pahkin, K. 2021. Merkonomista tradenomiksi omaa työtä opinnollistamalla. Teoksessa Kallunki, V., Lumia, M., Pahkin, K., Seppänen, S., Ylikoski, T. & Merimaa, M. (toim.). Askel askeleelta kohti strategista muutosta Laureassa. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Sitran selvityksiä 199, 2022: Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea. Sitra. Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea (sitra.fi) Viitattu 16.10.2024.
• SURE – Suorituskykyä, resilienssiä ja elinvoimaa jatkuvalla työssä oppimisella. SURE – Suorituskykyä, resilienssiä ja elinvoimaa jatkuvalla työssä oppimisella – Laurea-ammattikorkeakoulu Viitattu 16.10.2024.
• VALUE – Vantaa alueellinen ennakointimalli. VALUE – Vantaan alueellinen ennakointimalli – Laurea-ammattikorkeakoulu Viitattu 16.10.2024.
• Työryhmäraportti, 2024. Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys/linjaus. Luonnos huhtikuu 2024. Microsoft Word – Pienet osaamiskokonaisuudet linjaus huhtikuu 2024.docx (hankeikkuna.fi) Viitattu 16.10.2024.