Ammattikorkeakoulussa uskomme, että työelämän osaamistarpeiden muutoksessa korostuvat substanssiosaamisten rinnalla yhä tärkeämpinä osaamisina yleiset työelämävalmiudet, joita ammatillisen korkeakoulutuksen suorittaneilta odotetaan. Laurea-ammattikorkeakoulussa määrittämämme yleiset kaikille tutkinnoille yhteiset työelämävalmiudet koostuvat kuudesta osaamiskokonaisuudesta: 1. itsensä johtaminen ja yrittäjämäinen asenne, 2. kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisuosaaminen, 3. ennakointi- ja innovaatio-osaaminen, 4. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 5. globaaliosaaminen sekä 6. vastuullisuusosaaminen. (Laurea-ammattikorkeakoulun strategia, s. 13)
Yleiset työelämävalmiudet koskevat meitä kaikkia, eivät vain korkeakouluopiskelijoita ja korkeakoulusta nyt valmistuvia. On hyvä pysähtyä pohtimaan, millaiset työelämävalmiudet itsellä on. Millaiset ne ovat rehtorilla? Miten ne ovat kehittyneet? Miten niiden tulisi vielä ja jatkuvasti kehittyä? Jos näitä tarkastelee em. järjestyksessä, aloitan itsensä johtamisesta ja yrittäjämäisestä asenteesta. Itsensä johtamisessa huomaa kehittyneensä valtavasti, jos vertaa valmiuksiaan lähtötilanteeseen. Valtaosa kehityksestä on tapahtunut työssäoppimisen kautta, vaikka myös korkeakouluopintojen suorittaminen työn ohessa valmensi merkittävästi itsensä johtamisessa. Itsensä johtamisessa tuskin kukaan on koskaan valmis vaan siinä kehittymiselle ei ole ylärajaa. Yrittäjämäistä asennetta tarvitsee myös rehtori, eikä pelkästään roolissaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimitusjohtajana. Aikoinaan työuralla toimiminen sivutoimisena yrittäjänä oli opettavaista, vaikka sisäisen yrittäjyyden siemen oli kylvetty jo korkeakouluopinnoissa. Usein sanotaan, että parhaiten oppii, kun opettaa. Yrittäjyyden opettaminen opettajauralla valmensi hyvin tulevan rehtorin yrittäjämäistä asennetta, josta on tarpeen aina itseään myös muistuttaa, kun veronmaksajien varoja käytetään.
Kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisuosaamisen kehittymiselle luotiin korkeakouluopinnoissa hyvä pohja. Olen useasti kiitellyt tohtorin tutkintoon sisältyneitä opintoja ja erityisesti väitöskirjaprosessia, joka vahvisti tieteellistä ajattelua. Ajattelijoina uskon meidän ihmisten kehittyvän koko elämän ajan ja se on kaiketi hyvä tavoite ihan jokaiselle.
Ennakointi- ja innovaatio-osaaminen ovat työelämävalmiuksia, joiden merkitystä ja sisältöä jää pohdiskelemaan pidempään. Kun ennakointi- ja innovaatio-osaamisen todetaan tarkoittavan mm. luovuutta ja aloitteellisuutta, yhteiskehittämistä ja palvelumuotoiluosaamista, teknologia- ja digiosaamista sekä muutoskyvykkyyttä (Laurean strategia, s. 13), ne avautuvat rehtorille paremmin. Varmasti on tapahtunut paljon henkilökohtaista kehitystä, mutta alati kehittyvät menetelmät ja teknologiat kutsuvat rehtorinkin jatkuvaan oppimiseen tiedostaen, että on kyettävä myös rajaamaan, mitä on mahdollista ottaa haltuun ja mitä ei. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, globaaliosaaminen sekä vastuullisuusosaaminen ovat työelämävalmiuksia, joissa on toki tapahtunut työuran aikana myös valtava kehitys niin työssä kuin jatko-opinnoissa ja täydennyskoulutuksessa oppimalla sekä yleisen ajattelun että tietoisuuden lisääntyessä (mm. kestävä kehitys). Vaikka on huojentavaa huomata, että työelämävalmiudet ovat työuran aikana kehittyneet, ovat nämä korkeakoulun tutkinnoille määritetyt yhteiset työelämäkompetenssit erittäin vaativia myös työelämässä koetellun asiantuntijan ja johtajan näkökulmasta. Niiden kehittymistä on meidän kaikkien hyvä alati reflektoida, myös rehtorin, sillä työelämän muutos ei ole pysähtymässä vaan se jatkaa kulkuaan.
On hienoa, että työelämävalmiuksien kehittymistä seurataan yhdessä korkeakoulun opiskelijoiden kanssa, jolloin heille kehittyy valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja osaamisensa kehittämiseen vastaamaan kehittyviä työelämän tarpeita. Näin korkeakoulu pyrkii ohjaamaan opiskelijansa työelämään myös kestävän kehityksen työssään huomioivina vastuullisina ja eettisinä asiantuntijoina. Silloin heillä on sivistystä ja osaamista punnita ratkaisujen kestävyyttä, verkostoitua, tuottaa vaikuttavuutta luoden uusia ratkaisuja, kansainvälistyä sekä halua ja kykyä ajatella inhimillisesti. Tärkeää on myös se, että opiskelijat oppivat sanoittamaan ja myymään omaa osaamistaan. (Laurean strategia, s. 13)
Lähteet:
