Ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuuden työhyvinvoinnin parantamiseksi on saatu osallistavan työpajan tuloksista. Ratkaisuvaihtoehtojen etsintä toteutettiin yhteistyössä Työke-hankkeen kanssa järjestetyssä työpajassa Lohjalla 16.4.2019 klo 13.30-15.00. Työpajan fasilitaattoreina toimivat Laurean Työke-hankkeen Tarja Meristö ja Jukka Laitinen. Työskentelyssä otettiin lähtökohdaksi työssä tehtyjen havainnointien pohjalta tehty synteesi, jonka Liisa Ranta oli tiivistänyt kuuteen teemaan. Työpajassa käytettiin uusien ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnin pohjaksi jo ensimmäisessä toteutuksessa laadittua ja nyt edelleen kehitettyä pelilautaa, johon kukin pienryhmä sijoitti ensin keskelle valitsemansa havainnon tai ongelman.
Väestön ikääntyminen lisää ikäihmisille suunnattujen palveluiden kysyntää. Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona henkilöä, joista suurin osa asuu kotona (Kuntaliitto 2017). Odotettavissa olevan eliniän piteneminen vaikuttaa siihen, että tarvitaan kotihoidon lisäksi tehostettua palveluasumista ja sairauksien hoitoon pitkäaikaisempaa vuodeosastohoitoa. Vuonna 2018 Lohjan asukasmäärästä (46 296) oli yli 65-vuotiaita 11 938, ja tulevaisuudessa vielä iäkkäämmän väestön osuus kasvaa (Lohja kaupungin verkkosivut 2019).
Tavoitteena on hyvä elämä, iästä ja kunnosta riippumatta. Elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja toimiva arki kuuluvat kaikille. Ihminen on oman elämänsä subjekti, aktiivinen toimija, joka parhaassa tapauksessa osallistuu myös palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ikäihmisen oma aktiivisuus ja myönteinen asenne helpottavat hoitotyötä tekevän ammattilaisen arkea. Hoitotyö on kuormittavaa, mutta palkitsevaa, kun muistetaan huolehtia fyysisestä, kognitiivisesta ja organisaatioergonomiasta. (International Ergonomics Association (www.iea.cc)). Työasennot ja -liikkeet, fyysinen kuormittavuus sekä työpaikan suunnittelu ja työaikajärjestelyt vaikuttavat turvallisuuteen ja terveyteen. Kommunikaatio ja tiedonkulku, osaaminen ja yhteistyö sekä päätöksenteko ja työnjako vaikuttavat koettuun työstressiin ja muistiin sekä havaintokykyyn.
Luova ergonomia -koulutus
Lohjan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun Luova ergonomiakoulutus-yhteisprojektissa on suunniteltu ja toteutettu työntekijöille osallistavaa ergonomiakoulutusta v. 2018-2019. Vuonna 2018 kohderyhmänä olivat kotihoidon työntekijät (Ranta ym. 2019) ja vuoden 2019 puolella tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon työntekijät ja työyhteisöt. Tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja turvallisuutta kehittämällä yhdessä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka tukevat sekä asiakasta että työntekijää.
Tässä artikkelissa kuvataan keväällä 2019 toteutettua Luova ergonomia -koulutusyhteistyötä Lohjan kaupungin tehostetussa palveluasumisessa sekä osastolla (Kuva 1). Havaintoja on tehty yhteensä 14 työyhteisössä kevään 2019 aikana. Laurean sairaanhoitajaopiskelijat Lohjan kampukselta havainnoivat työntekijän päivää ja kirjasivat ylös havaintoja liittyen erilaisiin ergonomisiin tilanteisiin. Havainnot tehtiin asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta kohteena oli toimintakyky (Care Thermometer®) ja asiakkaan havainnointimatriisi perustui Potilassiirrot- Taitava avustaja aktivoi ja auttaa-teokseen (Tamminen-Peter & Wickström (2014). Työntekijän näkökulma ja havainnointi perustuivat samaan teokseen. Lisäksi havaintoja tehtäessä hyödynnettiin potilassiirtojen kuormittavuuden arviointilomaketta (Karhula ym. 2007) ja havaintoja täydennettiin vielä haastatteluilla.
Kuva 1. Luova Ergonomia –koulutuksen 2. toteutuksen eteneminen (Tarja Meristö & Jukka Laitinen).
Havainnointien tuloksista saadut suorat lainaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti seuraaviin kategorioihin:
- Työskentely-/asuinympäristö
- Työaikasuunnittelu / Aikataulut
- Osaaminen
- Asenteet/Tilanne
- Moniammatillisuus
- Apuvälineiden käyttö
Teemat ja havainnoinneista saadut tulokset olivat osallistavan työpajan 16.4.2019 lähtökohtana. Työpaja toteutettiin yhteistyössä Laurean Työke-hankkeen tutkijatiimin kanssa. Työpajassa opiskelijat esittelivät ensin nämä teemat ja niiden yksityiskohtaisempia sisältöjä osallistujille. Osallistujat olivat Lohjan kaupungin työyhteisöjen työntekijöitä, keskimäärin yksi osallistuja jokaisesta työyhteisöstä, jossa havaintoja oli tehty. Keskustelun jälkeen Työke-hankkeen tutkijatiimi fasilitoi työpajassa osallistujajoukosta muodostettuja pienryhmiä, jotka etsivät tunnistettujen haasteiden pohjalta uusia ratkaisuvaihtoehtoja käytäntöön vietäviksi. Tilaisuuden lopuksi kukin ryhmä jakoi saadut tulokset yhteiseen keskusteluun.
Ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuuden työhyvinvoinnin parantamiseksi: osallistavan työpajan tuloksia
Ratkaisuvaihtoehtojen etsintä toteutettiin yhteistyössä Työke-hankkeen kanssa järjestetyssä työpajassa Lohjalla 16.4.2019 klo 13.30-15.00. Työpajan fasilitaattoreina toimivat Laurean Työke-hankkeen Tarja Meristö ja Jukka Laitinen. Työskentelyssä otettiin lähtökohdaksi työssä tehtyjen havainnointien pohjalta tehty synteesi, jonka Liisa Ranta oli tiivistänyt kuuteen teemaan. Työpajassa käytettiin uusien ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnin pohjaksi jo ensimmäisessä toteutuksessa laadittua ja nyt edelleen kehitettyä pelilautaa, johon kukin pienryhmä sijoitti ensin keskelle valitsemansa havainnon tai ongelman. Sitten osallistujat alkoivat ideoida uusia ratkaisuvaihtoehtoja eri näkökulmista omissa pienryhmissään. Ideat kirjoitettiin joko suoraan pelilautaan tai post it –lapuille, jotka sijoitettiin sitten pelilautaan sopivaan kohtaan. Seuraavassa kuviossa on kuvattu käytetty pelilauta, jossa ratkaisunäkökulmina ovat kuusi eri sektoria: Työntekijä; Työyhteisö; Asukas/asiakas; Työterveyshuolto ja johto; Monitoimijainen yhteistyö; Jokeri-näkökulma.
Kuva 2. Pelilauta kehittämistarpeiden kehittämisratkaisuille (muokattu Ranta ym. 2019 pohjalta).
Ryhmät valitsivat työstettäviksi haasteiksi seuraavat neljä aihealuetta: Osaaminen; Työskentely-/asuinympäristö; Asenne; Apuvälineiden käyttö. Ratkaisuja näihin haasteisiin pohdittiin pelilaudan eri sektorien näkökulmasta eli työntekijän, työyhteisön, asukkaan/asiakkaan, työterveyshuollon ja johdon, monitoimijaisen yhteistyön sekä Jokeri-näkökulmasta, joka kattoi radikaalitkin tulevaisuuden ideat. Alla olevassa kuvassa on esitetty työskentely-/asuinympäristöön ideoituja ratkaisut. Yhteenveto kaikkien aihealueiden tuloksista löytyy kuvan perässä olevasta taulukosta.
Kuva 3. Työntekijöiden ideoimat ratkaisut ja kehittämistarpeet pelilaudalla työskentely-/asuinympäristöön liittyen (kuva: Jukka Laitinen).
Työryhmät esittelivät työpajan päätteeksi tulokset. Näin kaikki pääsivät oppimaan toisestansa ideoista. Yhteenvetona ideat koottiin taulukkoon osaamisen, työskentely-ympäristön, asenteen ja apuvälineiden asettamien haasteiden näkökulmista esittämällä kootusti ratkaisut eri toimijoiden kannalta (taulukko 1).
Taulukko 1. Yhteenveto työpajassa ideoiduista ratkaisuista.
Työhyvinvointihaasteisiin ratkaisujen löytäminen on kaikkien yhteinen asia
Työterveyshuolto ja johto ovat avainasemassa, kun luodaan hyviä edellytyksiä ennaltaehkäisevälle toiminnalle ja liiallisen kuormittavuuden vähentämiselle. Monitoimijainen yhteistyö sekä työntekijöiden halukkuus jakaa tietoa koko työyhteisössä ovat tärkeitä tekijöitä, jotka auttavat pääsemään irti ”yksin on pärjättävä” –asenteesta. Asukkaiden ja asiakkaiden osallistuminen oman hyvinvointinsa edistämiseen edellyttää tasa-arvoista, luottamukseen perustuvaa auttamissuhdetta: ei tehdä puolesta, vaan kannustetaan asiakasta mahdollisuuksien mukaan omatoimisuuteen.
Tämä workshopista saatu tuotos toimi pohjana yhdessä haastatteluiden ja havainnointien kanssa sairaanhoitajaopiskelijoiden suunnittelemille ja toteuttamille koulutuksille sekä tulevaisuuden ergonomia-videoiden luomiselle. Koulutuksen keskustelun ja yhdessä kehittämisen pohjana käytetään opiskelijoiden tuottamia kuvasarjoja ergonomisista tilanteista. Tilanteiden ratkaisuja haetaan työterveyshuollon, työyhteisön ja yksilön (työntekijän ja asiakkaan) sekä monitoimijaisen yhteistyön näkökulmista.
Tulevaisuuden ergonomiaa-videoissa ideoidaan tulevaisuuden ergonomisia ratkaisuja, miten niihin voisi vasta jo nyt sekä aiheeseen liittyvällä tehtävällä ratkaisun eteenpäin viemiseksi. Tuotettuja videoita ja kuvasarjoja voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi perehdytyksessä ja koulutuksissa.
Luovat ergonomiakoulutukset ovat tämän kevään jälkeen kiertäneet kaikki Lohjan kaupungin työyhteisöt ja siten osallistaneet työyhteisöjä ja niiden työntekijöitä työturvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyö jatkuu opinnäytetöiden kautta. Opinnäytetöissä tullaan tarkastelemaan muun muassa ratkaisuja apuvälinetietoisuuteen ja saatavuuteen tavoitteena ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukeminen, arvioimaan työ- ja asuinympäristön turvallisuutta sekä tarkastelemaan potilasvahinkojen ja työtapaturmien esiintyvyyttä.
Lähteet
International Ergonomics Association (www.iea.cc)
Karhula K, Ronnholm T, Sjögren T. (2007) Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä. Työsuojelujulkaisuja 83. Työsuojeluhallinto. Tampere 2007.
Kuntaliitto (2017). Iäkkäiden palvelut. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut
Lohjan kaupungin verkkosivut (2019). Lohja tilastoissa: Väestö.
https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lohjan-kaupunki/historiaa/lohja-tilastoissa/vaesto/ Viitattu 14.6.2019.
Ranta, L., Meristö, T. & Laitinen, J. (2019) Tulevaisuuden työympäristö haastaa työergonomian – Lohjan kotihoidon työntekijät ratkaisuja etsimässä. Laurea Journal. E-julkaisu (21.1.2019). https://journal.laurea.fi/tulevaisuuden-tyoymparisto-haastaa-tyoergonomian-lohjan-kotihoidon-tyontekijat-ratkaisuja-etsimassa/
Tamminen-Peter, L. & Wikström, G. (2013) Potilassiirrot. Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos.
