Yritykset kaipaavat kipeästi tukea kestävyyslainsäädännön seurantaan ja toteutukseen. ImpAct-hankkeessa tuotetaan oikeusmuotoilun keinoin konkreettisia työkaluja, joita yritykset voivat käyttää kestävyystyönsä eri vaiheissa. Tämän kirjoituksen lopusta löydät esimerkkejä, joista voi olla apua sellaisenaan, muokattuina tai inspiraationlähteinä.

Kestävyys- ja vastuullisuustyön mittakaava on samalla kertaa planetaarinen ja mikroskooppinen. Elämme globaalia vihreää siirtymää, ja niin tieteen kuin taiteenkin kentillä puhutaan antroposeenin, ihmisen ajan, lopusta. Toisaalta huomio kohdistuu yksilöllisiin valintoihin. Myös ääripäiden väliin mahtuu paljon: muun ohella poliittisia ohjelmia, strategioita, taloudellista ohjausta ja lainsäädäntöä. Yritykset kohtaavat arjessaan laajan, hajanaisen ja paikoin ennakoimattomasti muuttuvan sääntelyn vaatimukset.

Laurea- ja Haaga-Helia-ammattikorkeakoulujen EU-rahoitteinen ImpAct-hanke tukee yrityksiä kestävyyslainsäädännön seurannassa, ymmärtämisessä ja toteuttamisessa oikeusmuotoilun keinoin. Toteuttamissamme asiantuntijahaastatteluissa ovat nousseet esiin monet kestävyyslainsäädännön haasteet yrityksille:

• Kestävyystyön resurssit, johtaminen ja lähtötilanne vaihtelevat runsaasti yritysten välillä.
• Toisinaan yrityksiä haastaa ylipäätään tiedon saaminen soveltuvasta sääntelystä; toisinaan taas sääntely on kyllä selvillä, mutta sen konkreettinen merkitys ja toteuttaminen jäävät epäselviksi.
• Paikoin kestävyyssääntely koetaan lähinnä toiminnan reunaehdot asettaviksi vaatimuksiksi ja riskeiksi, kun taas osa yrityksistä näkee sen laajemman ja pitkäjänteisen vastuullisuustyön kautta.
• Viranomaisten tuottama tieto on tasokasta ja neutraalia, mutta se ei ymmärrettävästi vastaa aina yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Kaikilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta ostaa sääntelyn seurannan ja toteuttamisen tueksi ulkopuolista asiantuntijapalvelua.
• Yrityksille sääntelyn ennakoitavuus on keskeinen arvo. Poliittisten suhdanteiden ja maailmantalouden käänteet vaikuttavat yritysten oikeudellisiin riskeihin ja niihin varautumiseen. Esimerkiksi nykyisen EU-komission Omnibus I -hanke kestävyysraportointi- ja yritysvastuuvelvoitteiden keventämiseksi näkyy yrityskentällä epävarmuutena ja raportointisuunnitelmien muutoksina.

Yritysten tarpeet kestävyyslainsäädännön suhteen ovat siis hyvin erilaisia, ja kestävyystyö etenee niissä eri tahtiin. Kullakin yrityksellä on omanlaisiaan kehittämistarpeita ja prosesseja, joiden osaksi kestävyystyö asettuu. Tämä vaikuttaa myös yritysten kanssa tapahtuvaan oikeusmuotoilutyöhön. Kuten kaikessa muotoilussa, asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tarpeiden tunnistaminen muovaa oikeusmuotoiluprojektien vaiheita ja sisältöä.

ImpAct-hankkeen oikeusmuotoilutyössä yritysten tarpeiden moninaisuus ja kestävyyteen liittyvät yhteiskuntapoliittiset käänteet ovat näkyneet käytännössä, kun yrityskumppanien kanssa on tehty erilaisia muotoilutuotoksia ja käsitelty vastuullisuutta eri näkökulmista. Vaikka moni yritys kohtaa saman lainsäädännön vaatimukset, vaikuttavat yrityksen toimiala, vastuullisuustavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit siihen, mitkä muotoiluteot ovat heille relevantteja.

Jotta mahdollisimman moni voisi hyötyä ja inspiroitua hankkeemme työstä, seuraavassa on linkkeinä muutamia tekemiämme oikeusmuotoilutuotoksia. Ne on muokattu anonyymeiksi ja sisällöltään niin yleisiksi, että niitä voi hyödyntää eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä:

1. Asiakirjapohja VSME-standardin mukaisen kestävyysraportin laatimiseen
2. Kestävyysraportointistandardien keskeisten erojen kuvaus
3. Malli yrityksen oikeudellisten vastuiden ja riskien kartoituksesta
4. Sivu, jolta voi seurata komission Omnibus-ehdotuksen vaiheita

Suosittelemme tutustumaan aineistoon ja pohtimaan sen antia omassa kestävyystyössä. Jos haluat antaa palautetta ja kehittämisideoita tai muutoin osallistua hankkeen työhön, olethan yhteydessä kirjoittajiin!