Ikääntyneiden hoitajien näkemykset työn mielekkyydestä ovat moninaisia. Valtaosa työn mielekkyyden kokemuksesta liittyy johtamisen kysymyksiin, riittäviin resursseihin organisaatioissa, mielekkäisiin työtehtäviin ja joustaviin työjärjestelyihin.

Tutkimuksen lähtökohdat

Työn mielekkyyden kokeminen on olennainen osa työtyytyväisyyttä kaiken ikäisten hoitajien kohdalla. Työ koetaan mielekkäänä ja sitouttavana, kun työn vaatimukset ja määrä ovat tasapainossa, sekä saa johdolta ja työkavereilta tukea työhönsä. Lisäksi hoitajat kokivat työnsä mielekkäänä, kun työssä pystyi käyttämään omaa asiantuntijuutta ja työstä sai arvostusta. (Jakobsson Larsson, Mannberg, Pöder, Hedström & Karlsson 2024.) Myös mielekkään työn yhteyttä mielenterveyteen on tutkittu Allanin, Dexterin, Kinseyn ja Parkerin (2018) tutkimuksessa. Heidän tutkimuksensa ikäjakaumana olivat 18–65-vuotiaat eri alojen työntekijät sisältäen hoitotyön.Tutkimus osoitti, että työn mielekkääksi ja tyydyttäväksi kokevilla työntekijöillä on vähemmän ahdistusta ja stressiä. (Allan ym. 2018.)Tiedetään myös, että mielekäs työ on yhteydessä motivaatioon jatkaa työntekoa vanhemmalla iällä ja eläkkeellä (Sousa-Ribeiro, Knudsen, Persson, Lindfors & Sverke 2024).Hoitotyön mielekkyyden kokemuksen tarkasteleminen on merkityksellistä vallitsevassa työvoimapulassa, jotta ymmärretään tekijöitä, mitkä lisäävät hoitotyön pito- ja vetovoimaan.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata yli 55-vuotta täyttäneiden hoitajien näkemyksiä työn mielekkyyttä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. Tutkimus on osa EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa –hanketta (ESR+ 2023–2025).

Tutkimusaineisto ja aineistonkeruu

Tutkimusaineisto muodostui 18 yli 55-vuotta täyttäneen hoitajan yksilöhaastattelusta kahdessa terveydenhuollon organisaatiossa (erikoissairaanhoito ja hyvinvointialueen kotihoito). Haastattelut toteutettiin tutkimusluvan myöntämisen jälkeen kasvotusten tai etäyhteydellä Microsoft TEAMS-ohjelmalla osallistujalle sopivana ajankohtana syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Tähän tutkimukseen osallistuvien hoitajien ammattinimikkeet olivat perushoitaja/lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja röntgenhoitaja. Tässä artikkelissa heitä kutsutaan ikääntyneeksi hoitajaksi. Yksilöhaastattelut nauhoitettiin osallistujan luvalla ja aineisto litteroitiin käyttäen Laurean ulkopuolista palvelua. Litteroitua aineistoa kertyi 75 sivua, se analysoitiin laadullisesti luokittelemalla.

Tulokset

Työn mielekkyyttä lisäävät tekijät ikääntyneiden hoitajien näkökulmasta

Hyvä johtaminen ja arvostuksen tunne

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että hyvä johtaminen ja esihenkilön ominaisuudet lisäävät työn mielekkyyden kokemusta. Ihmisläheinen, helposti lähestyttävä, luotettava ja kuuntelee työntekijöitä, olivat hyvän esihenkilön ominaisuuksia. Ikääntyneet hoitajat kokivat tärkeänä, että esihenkilöön saa yhteyden tarvittaessa. Lisäksi hän kantaa vastuunsa ja puuttuu työyhteisön asioihin ja palaa myös niihin tarvittaessa. Hän on myös perustehtävän mahdollistaja ja on tietoinen organisaatiossa tapahtuvista asioista. Tärkeänä esihenkilön työtehtävänä kuvattiin olevan työntekijöiden viestin välittäminen myös ylemmälle johdolle. Ikääntyneet hoitajat arvostivat myös sitä, että saavat pysyä omassa yksikössä, eikä heitä siirreltäisi vieraisiin yksiköihin.

Ikääntyneet hoitajat kokivat mielekkyyttä lisäävänä tekijänä sen, että esihenkilö kohtelee työntekijöitään samanarvoisesti. Esihenkilö tietää jokaisen työntekijän osaamisen ja työkokemuksen, mikä koetaan henkilökohtaisena arvostuksena. Myös potilailta tuleva positiivinen palaute, arvostus ja kiitollisuuden tunne hoitajia kohtaa koettiin mielekkyyttä lisäävänä.

Hyvä työyhteisö ja ilmapiiri

Hyvällä työyhteisöllä ja ilmapiirillä nähtiin olevan suuri merkitys työn mielekkyyden kokemukseen. Hyvä tiimi ja tutut työkaverit loivat turvallisuuden tunnetta ikääntyneelle hoitajalle, mikä lisäsi työn mielekkyyttä. Myös oman ikäiset kollegat koettiin mielekkyyttä lisäävänä tekijänä työssä. Osa ikääntyneistä hoitajista koki, että olivat täysin eri maailmoista juuri valmistuneiden hoitajien kanssa. Nuorilla hoitajilla oli hyvät tekniset taidot, jolloin ikääntyneet hoitajat kokivat, että olivat hitaita työssään. Toisaalta he kuvasivat, että hyvässä työyhteisössä oli turvallista myös opetella uusia taitoja.

Mielekkäät työtehtävät

Ikääntyneet hoitajat kokivat, että mielekkäät työtehtävät ja työn sisältöön vaikuttaminen lisäsivät työn mielekkyyden kokemusta henkilökohtaisella tasolla. Mielekkyyden kokemukseen liitettiin työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Näkemykset työn vaihtelevuudesta olivat erilaisia. Osa ikääntyneistä hoitajista koki, että potilaan vaihtuminen hoitotilanteissa edisti työn mielekkyyttä. Puolestaan toinen ikääntynyt hoitaja koki työtehtävien vaihtelevuuden laajemmin. Hoitajan työtä luonnehdittiin monipuoliseksi. Siihen sisältyi monenlaisia tehtäviä, kuten perushoitoa ja saattohoitopotilaan hoitoa. Mielekkyyttä lisäsi se, että sai itse päättää ketä potilasta hoitaa ja millä tavalla. Työn monipuolisuutta kuvasti myös se, että ikääntyneet hoitajat kuvasivat yhtenä työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä nuorempien hoitajien opettamisen ja ohjaamisen.

Henkilökohtaiset vastuualueet ja itsenäinen työ koettiin työn mielekkyyttä lisäävänä. Osassa kuvauksissa ilmeni halu tehdä sellaisia työtehtäviä, mistä oppii aina jotain uutta, mutta kuitenkin saa olla omalla mukavuusalueella.

Joustavat työjärjestelyt ja palkka

Joustavat työjärjestelyt kuvattiin lisäävän työn mielekkyyttä, kuten joustava työaika, etätyömahdollisuus. Työvuorot saisi päättää ja paljonko tekee työtä. Mahdollisuus ottaa virkavapaata tai opintovapaata lisäsivät työn mielekkyyttä. Lisäksi palkka koettiin työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä.

Työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että pitävät työstään, ja se itsessään lisää työn mielekkyyden tunnetta. Kuvauksissa ilmeni henkilökohtainen motivaatio hoitotyötä kohtaan ja työssä esiintyvistä haasteista pidettiin (Taulukko 1.).

Taulukko 1. Työn mielekkyyttä lisäävät ja vähentävät tekijät ikääntyneiden hoitajien näkökulmasta.

Työn mielekkyyttä vähentävät tekijät ikääntyneiden hoitajien näkökulmasta

Johtamiseen liittyvät haasteet ja arvostuksen puute

Johtamiseen liittyvät haasteet koettiin työn mielekkyyttä vähentävänä. Erityisesti työn mielekkyyttä vähensi se, että työntekijöitä ei kuunnella. Haasteena nähtiin se, että ihmisiä johdetaan ylhäältä päin ja johtajana toimivat sellaiset henkilöt, jotka eivät tiedä mitä kyseessä olevat henkilöt tekevät työssään. Työntekijöiden siirtely eri palveluiden tai yksiköiden välillä vähensi työn mielekkyyttä. Joskus ikääntyneet hoitajat kokivat olevansa organisaatiossa, jossa heitä liikutellaan kuin ”pelinappuloita” ja siirrellään työpisteeltä toiseen. Lisäksi työn mielekkyyttä vähensi se, että osa-aikatyötä ei voinut tehdä ja loman ajankohtaa ei voinut toivoa. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat tärkeäksi sen, että esihenkilöt välittäisivät ja panostaisivat työntekijöidensä hyvinvointiin.

Ajoittain ikääntyneet hoitajat kokivat arvostuksen puutetta, erityisesti ylimmän johdon puolelta. Ikääntyneiden hoitajien kuvauksissa arvostuksen puute oli läsnä myös yhteiskunnallisella tasolla. Heidän mukaansa potilaat eivät olleet enää yhtä kiitollisia saamastaan hoidosta kuin ennen. Kriittistä palautetta ja erilaisia vaatimuksia potilailta tuli paljon, millä oli merkitystä työn mielekkyyden vähenemiseen.

Työyhteisöön liittyvät haasteet

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat heikon työilmapiirin vähentävän työn mielekkyyttä. Ikääntyneet hoitajat perehdyttivät useita työntekijöitä työssään. Erityisesti työn mielekkyyttä vähensi, jos perehdytettävä ei ollut motivoitunut työhönsä, hän oli perästä vedettävä tai hänellä oli heikko suomen kielen taito. Nämä tekijät lisäsivät muiden työntekijöiden kuormittavuutta työssä.

Työn muokkaamisen mahdollisuudet vähäiset ja työn suunnitteluun liittyvät haasteet

Työn muokkaaminen ei ollut aina mahdollista jokaisen ikääntyneen hoitajan kohdalla, mikä vähensi työn mielekkyyden kokemusta. Osa ikääntyneistä hoitajista halusi tehdä lyhyempää työpäivää iän kasvaessa niin kuin pienten lasten vanhemmat. Aikaiset herätykset ja aamuvuorot vähensivät työn mielekkyyden kokemusta ja siten aiheutti väsymyksen tunteen lisääntymistä. Osa tutkimukseen osallistujista kuvasi, että työvuorot tulivat myöhään työntekijän tietoon. Tämä aiheutti sen, että ei pystynyt suunnittelemaan vapaa-ajan menojaan.

Resursseihin ja palkkaan liittyvät haasteet

Hoitotyön resursseihin liittyvät haasteet kuvattiin työn mielekkyyttä vähentävänä. Näitä olivat kiire ja henkilöstön määrään liittyvät kysymykset. Työntekijöiden suuri sairauslomien määrä ja jatkuvasti vaihtuva henkilökunta koettiin kuormittavana ja työmotivaatiota vähentävinä tekijöinä. Lisäksi osa työntekijöistä teki osa-aikatyötä, mikä aiheutti oman haasteensa potilaiden kanssa työskentelyyn. Mikä näyttäytyi esimerkiksi siinä, että työntekijöitä ei ollut tasaisesti eri työpäivinä. Mielekkyyttä vähensi myös lääkäripula, jonka vuoksi potilaiden asiat eivät edenneet riittävän nopeasti. Lisäksi nykyaikaisten työvälineiden puute kuvattiin mielekkyyttä vähentävänä, kuten aina ei ollut käytössä älypuhelimia. Hoitajien palkka koettiin pienenä suhteessa työssä esiintyviin laajoihin vastuisiin.

Johtopäätökset

Tämän tutkimuksen mukaan ikääntyneiden hoitajien näkemykset työn mielekkyydestä ovat moninaisia. Tulokset osoittavat, että valtaosa työn mielekkyyden kokemuksista liitettiin organisaatiolähtöisiin tekijöihin, joita ovat johtamisen kysymykset, riittävät resurssit, mielekkäät työtehtävät ja joustavat työjärjestelyt. Myös hyvällä ilmapiirillä työyhteisössä on suuri merkitys mielekkyyden kokemukseen. Osa koki työn mielekkyyden lähtevän itsestään, kuten motivaatiosta. Tämän tiedon avulla hoitotyön organisaatiot pystyvät kehittämään olemassa olevia käytäntöjä työn mielekkyyden lisäämiseksi. Työn mielekkyyden kokemuksen lisääminen voi houkutella myös nuorempaa työvoimaa alalle.

Lähteet

• Allan, B.A., Dexter, C., Kinsey, R. & Parker, S. 2018. Meaningful work and mental health: job satisfaction as a moderator. Journal of Mental Health, 27(1):38-44.
• Jakobsson Larsson, B., Mannberg, M., Pöder, U., Hedström, M. & Karlsson, A-C. 2024. Registered nurses’ experiences on job satisfaction in nursing home settings. Nursing Open, 11:e2224.
• Sousa-Ribeiro, M., Knudsen, K., Persson, L., Lindfors, P. & Sverke, M. 2024. Meaning of working for older nurses and nursing assistants in Sweden: A qualitative study. Journal of Aging Studies 69, 101230.