Työniloa, veto- ja pitovoimaa seniorialalle

Teksti | Irene Väkevä-Harjula

Mistä muodostuu ikäihmisen hyvä arki ja elämä? Arvokkaasta ikääntymisestä, terveydestä ja turvallisuudesta, mutta ennen kaikkea palvelutalon mukavasta, välittävästä ja iloisesta ilmapiiristä. Silloin jokaisesta päivästä voi nauttia sekä hoidettava että hoitaja 😊.

kuvituskuva.
Kuva: Dominik Lange on Unsplash

Suomessa tänä vuonna suunnitellaan ja rakennetaan 21 uutta hyvinvointialuetta, joiden suurimman vuosibudjetin osan muodostavat erilaiset senioripalvelut tulevina vuosina. Ja seniorien määrä Suomessa kasvaa edelleenkin.

Avainkumppanuudesta apua

Laurea-ammattikorkeakoulu käynnisti parin viime vuoden aikana avainkumppaniyhteistyön yli 60 yrityksen tai organisaation kanssa. Kahdeksan yritystä tai organisaatiota avainkumppaneista toimii seniorialalla; AddSecure Smart Care Oy , Helsingin Seniorisäätiö, Betesda-säätiö, Kaarikeskussäätiö, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote), Lauttasaaren senioritalo, Uudenmaan Seniorikodit ja Villa Tapiola/Seniorihotelli Ainola. Yhteistyön tavoitteena on molempien osapuolten hyödyttäminen – win win – sekä saman alan yritysten verkostoituminen.

Avainkumppaneiden kanssa tehdään monenlaisia kehittämisprojekteja; opintojaksoilla toteutettavia learning by developing (lbD) -projekteja, jolloin opiskelijat ratkovat avainkumppanin haasteita tai järjestävät tapahtumia. Lauressa tehdään myös ns. P2P-projekteja, missä opiskeljaryhmä perehtyy avainkumppanin toimeksiantoon teorian kautta. Projekti suunnitellaan tarkasti, edetään systemaattisesti sekä esitellään tulokset. Projektin kesto on syys- tai kevätlukukausi.

Lisäksi Laurea hakee runsaasti ulkopuolisen rahoituksen hankkeita, joihin avainkumppaneita kysytään ensisijaisesti partnereiksi. Tällä hetkellä on menossa seniorialan työntekijöiden osaamista ja työssäjaksamista edistäviä hankkeita ja hankehakuja.

Monia tavoitteita

Avainkumppaniyhteistyöllä on monta tavoitetta. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on edistää seniorialan vetovoimaa Laurean opiskelijoiden keskuudessa. Toisena tavoitteena on kehittää Laurean sosionomi- ja sairaanhoitajatutkintojen sisältöjä sekä päivittää alan opiskelijoiden ja lehtoreiden osaamista. Samalla erilaisten kehittämisprojektien avulla parannetaan ikäihmisten elämän sisältöä ja tuodaan iloa elämään sekä hoitajille että hoidettaville. Tärkeä näkökulma on myös hoitohenkilöstön työhyvinvointi ja työssäjaksaminen.

Sosionomin tai sairaanhoitajan työnkuva palvelutalossa on erilainen; työntekijällä itsellään on usein enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimenkuvaansa ja kaikkea osaamista voi hyödyntää. Jos vaikkapa osaa tehdä kauniita kampauksia, niin asukkaat varmasti ilahtuvat. Asukkaiden hyvää mieltä voi parantaa monella tavalla; musiikki ja liikunta piristävät päivää. Merkkipäiväjuhlien tai olympiamitalikahvien järjestäminen tuo monelle mieleen miellyttäviä muistoja ja hymyn huulille.

Yksi mahdollisuus avainkumppanuudessa on uuden teknologian pilotointi ja käyttöönotto palvelutaloissa. Robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Palvelutaloissa näkyy jo suloisia pehmoleluilta näyttäviä, lempeästi äänteleviä ja seniorin hyvinvointia edistäviä robotteja. Lisäksi kauko-ohjauksella toimiva teknologia turvarannekkeineen on ollut käytössä jo pitkään. Mitä uutta tullaan näkemään tulevina vuosina? Itse kuitenkin toivon myös palvelutaloihin kotikissan roolia vanhusten virkistäjäksi. Lähtisiköhän meidän Tuju-kisu keikalle?

Kansainvälisten kumppanuuksien kautta meillä on mahdollisuus löytää uutta teknologiaa helpottamaan hoitajan arkea ja tukemaan hoidettavan itsenäistä pärjäämistä kotona. Edellä mainitusta hyvänä esimerkkinä Japanissa käytössä oleva seniorin elämää helpottava wc-automatiikka.

Kokemusten ja näkemysten jakamista

Saman alan avainkumppanit pääsevät yhdessä seminaareissa ja kohtaamisissa miettimään kaikkia askarruttavia asioita ja ottamaan kantaa. Vuoden 2021 lopulla Suomeen nimitettiin vanhusasiavaltuutettu, joka seuraa ja arvoi ikääntyneiden asemaa sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Vanhusasiavaltuutetun kautta seniorien elämään liittyviin haasteisiin voidaan saada parannusta.

Laurean seniorialan avainkumppanit kokoontuivat helmikuun alussa pohtimaan toiminnan kehittämistä palvelutalon arjen käytäntöjen näkökulmasta. Koko toiminnan lähtökohtana on arvokas ikäihminen, joka asuu kotonaan tuetusti tai palvelutalossa, joka on myös jokaisen seniorin oma koti, missä eletään hyvää arkea. Valitettavasti median julkisuuteen tuoma kuva vanhuspalveluista on pääosin erittäin kielteinen. Tämä ei tietenkään ole koko totuus, mutta missä ovat hyvät esimerkit? Suurin osa Suomen vanhuspalveluista on kuitenkin ihan ok. Tämän voin todistaa kokemuksilla oman äitini kohdalla. Hän asui yli 10 vuoden ajan palvelutalossa eri kuntoisten osastoilla.

Seniorialan palveluntuottajia ja palvelun laatua tarkastetaan säännöllisesti. Tuntuukin, että viranomaiset kiinnittävät huomiota lillukanvarsiin ja huomautuksia annetaan, jos henkilöstömitoituksesta puuttuu yksi hoitaja parin tunnin ajalta, vaikka asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja turvassa. Tuleekin mieleen, että kysytäänkö asukkailta koskaan, ovatko olleet tyytyväisiä? Voitaisiinko ajatella, että hoitajamitoitukseen laskettaisiin laajemminkin ammattilaisia mm. liikunta- ja taidealoilta. Laurea käynnistää syksyllä 2022 kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -koulutuksen, jonka toivotaan tuovan uusia ideoita ja tuoreita käsiä myös ikääntyneiden elämään palvelutaloissa.

Väärinkäytökset seniorihoivassa – kuten muissakin verovaroin kustannetuissa palveluissa – pitää tuoda julkisuuteen, mutta tasapuolisuuden nimissä myös myönteisiä esimerkkejä tulisi jakaa. Kukaan ei jaksa työskennellä pitkään pelkkien ikävien uutisten keskiössä.

Luottamusta lisää

Uusien hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä Suomessa pitäisi aloittaa luottamuksen kasvattaminen kaikissa julkisissa palveluissa. Hyvinvointialueilla työskentelevät monialaiset tiimit ja asiantuntijat auttamassa asiakkaita. Luottamuksen ja arvostuksen merkitys onnistumisessa on suuri. Yhteistyön ja palvelun muotoilutyö kannattaa aloittaa senioritoiminnasta, jonka koko ja merkitys tulee kasvamaan tulevina vuosina.

Kirjoittaja:

Irene Väkevä-Harjula

  • aluepalvelu- ja liiketoimintapäällikkö, senioriavainkumppaneiden vastuuhenkilö
  • Laurea-ammattikorkeakoulu (Hyvinkää, Porvoo ja Lohja)
  • puh. 040 668 2779
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819944

Jaa sivu