Sairaanhoitajien rekrytoiminen ikääntyneiden palveluihin on ollut haasteellista viime vuosina. Tämä haaste on koskettanut valtakunnallisesti koko terveydenhuoltosektoria. Yksi monista syistä on eläköityminen. Ikääntyneiden palveluissa rekrytointia saattaa haastaa myös se, että sairaanhoitajalla on paljon sellaisia työtehtäviä, jotka eivät vastaa koulutuksessa saatua osaamista.
Kuva: tekoälyn luoma kuvitus, Copilot (2025). Julkaistu CC BY-SA -lisenssillä.
Sairaanhoitajien rekrytoinnin haasteet ikääntyneiden palveluissa
Työskentely ikääntyneiden palveluissa mielletään usein sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaaksi. Hoidettavien ikääntyneiden perustarpeet edellyttävät fyysisiä voimia ja kykyä auttaa heitä siirtymisissä ja toisaalta eettinen kuorma tehdä työtä hyvin mahdollisesta kiireestä huolimatta voi aiheuttaa stressiä. Sairaanhoitajat ovat myös kokeneet, että työn ohessa kehittämistyölle ei ole tarpeeksi aikaa. (Työterveyslaitos 2023.) Varsinkin työn kehittämisen mahdollisuus on sellainen, joka ei lisää vetovoimaa tulevien sairaanhoitajien taholta (Valkama & Ranta 2024). Ikääntyneiden palveluista sairaanhoitajia eläköityy tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti, jolloin heidän tilalleen tarvitaan uusia hoitajia. Tämä ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollista, koska sairaanhoitajia ei valmistu tarpeeksi täyttämään tätä tyhjiötä. (Keva 2023). Tarvitaan muita keinoja, jotta työn tekeminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Työn muotoilua ikääntyneiden palveluissa
Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin (Teos) -hankkeessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut eri ammattilaisten työnkuvien tarkastelu ja uudelleen muotoilu. Hankkeessa on myös tarkasteltu välillisen ja välittömän työn osuutta työvuorossa sekä työtehtävien jakautumista eri ammattiryhmien välille. Ikääntyneiden hoidossa lakisääteisiä välittömiä tehtäviä ovat esimerkiksi hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät toimet, kirjaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin (ml. hoito ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvä työ). Lisäksi ikääntyneiden hoivaan liittyy erilaista välillistä työtä kuten siivous-, pyykki- ja ruokahuolto sekä esihenkilöiden hallinnolliset työt ja tehtävät. (Valvira 2020.)
Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelman tavoitteissa tämä on esillä. Yhtenä toimenpiteenä suunnitelmassa on henkilöstön työnjaon selkiyttäminen. (Kirkonpelto & Mäntyranta 2024.) Ajatuksena on, että henkilöstön työnjakoa kehittämällä voidaan vaikuttaa työn vetovoimaan ja sitä kautta ikääntyneiden hoitotyön maineeseen.
Teos-hankkeessa työnkuvien tarkastelun tuloksena löytyi muun muassa sairaanhoitajan, lähihoitajan ja hoiva-avustajan päällekkäisiä työtehtäviä, eivätkä kaikki työtehtävät noudattaneet tutkinnon mukaista osaamista. Sairaanhoitajat osallistuivat esimerkiksi ruoan tarjoiluun ja siistimistoimiin, jolloin heidän osaamisensa mukaiselle työlle, kuten asiakkaan ravitsemustilan kartoitukselle, jäi liian vähän aikaa. Saattoi olla myös tilanteita, joissa hoiva-avustajalla oli niin paljon työtä, että lähihoitajan tai sairaanhoitajan oli pakko siirtyä tekemään myös hänen työtään. (Pirinen 2025.)
Hankkeeseen osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat kokivat työn vetovoimaisuuden näkökulmasta eri ammattiryhmien työnjakoon liittyvät kysymykset merkittävinä. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan työnkuvat koettiin liian samankaltaisina. (Valkama & Ranta 2024.) Kun hoitotyön ammattilainen joutuu toistuvasti tekemään koulutusta vastaamattomia työtehtäviä, syntyy työpäivästä helposti hyvin rikkonainen, eivätkä työtehtävät vastaa osaamista ja saatua koulutusta. Tämä lisää ammattilaisen halua vaihtaa työpaikkaa. (Sarkkinen 2024.) Yhtenä ratkaisuna voisi olla myös vanhustyössä työskentelevien koulutuspohjan laajentaminen ja uudet työtehtävät. Esimerkiksi hoiva-avustajien ja virikeohjaajien työ koettiin tärkeäksi ja se mahdollisti lähi- ja sairaanhoitajien työajan käyttämisen niihin tehtäviin, johon hoitotyön tutkinto tarvitaan (Korkiakangas, Koivisto, Olin & Laitinen 2022).
Kehittämisehdotukset
Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka ydintehtäviä ovat terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen sekä kärsimyksen lievittäminen (Sairaanhoitajat 2025a). Sairaanhoitajan osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin tuo lisäarvoa työyhteisölle ja erityisesti ikääntyneille asiakkaille.
Ikääntyneiden hoitotyössä tarvitaan vahvaa ammatillista osaamista terveyden edistämisestä ja sairauksien hoidosta, esimerkiksi lääkehoidosta. Tätä työtä ei voida siirtää muille ammattilaisille. Sairaanhoitajan pitää voida keskittyä näihin hoitotyön ydintehtäviin, ilman että kaikki muutkin yksikön tehtävät tulevat heidän tehtäviksi. Ikääntyneiden palveluissa kannattaisi tarkastella kriittisesti eri ammattilaisten tehtäviä ja pohtia, mikä on kenenkin ydintehtävää. Tämä vaatii yhteistä keskustelua tiimeissä ja erityisesti se vaatii osaamisen johtamista (Tuomikoski ym. 2022).
Sairaanhoitajalla on oikeus tehdä sitä perustehtävää, mitä varten hänet on palkattu. Lisäksi hänellä on oikeus selkeään tehtävänkuvaan, jolloin ei synny epäselvyyttä siitä, kuka työtehtäviä tekee. Lopuksi tärkein – sairaanhoitajalla on oikeus asiantuntijuuteen ja sen kehittämiseen. (Suomen Sairaanhoitajat 2025b.) Työnkuvia muotoilemalla ja selkeyttämällä asiantuntijuuden ja ammatillisuuden kehittämiseen on mahdollisuus. Nämä toimenpiteet ovat mahdollisia myös rajattujen taloudellisten resurssien aikoina.
Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin –hanke on Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittama. Se toteutetaan Työterveyslaitoksen, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.
Lisätietoa
Lähteet
- Keva 2023. Analyysi kuntien työvoimatarpeesta 2023. Viitattu 5.6.2025. https://www.keva.fi/contentassets/de5752333bfb4e0a8194a8797ed24935/analyysi-kuntien-tyovoimatarpeista-2023.pdf
- Kirkonpelto, M. & Mäntyranta, T. 2024. Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027: Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:11 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5657-5
- Korkiakangas, E., Koivisto, T., Olin, N. & Laitinen, J. Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä. Tutkiva Hoitotyö. 2022; 20(1): 3–11.
- Tuomikoski, A.-M., Parisod, H., Kotila, J., Palomaa, M., Suutarla, A. & Holopainen, A. 2023. FinAMEasiantuntijuusmalli™ näyttöön perustuvan hoitotyön tukirakenteena. Tutkiva Hoitotyö 21(1), 20–28.
- Pirinen, S. 2025. Hoitohenkilöstön työtehtävät ikääntyneiden palveluissa opiskelijoiden havainnoimana. Laurea Journal. Viitattu 8.5.2025. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125933
- Suomen Sairaanhoitajat 2025a. Opiskele sairaanhoitajaksi. Viitattu 8.5.2025. Opiskele sairaanhoitajaksi | Sairaanhoitajat
- Suomen Sairaanhoitajat 2025b. Perusasiat kuntoon työpaikalla. Viitattu 25.4.2025. https://sairaanhoitajat.fi/tyohyvinvointi/perusasiat-kuntoon-tyopaikalla/
- Sarkkinen, M. 2024. Työhön kuuluu tylsiäkin hetkiä, mutta toistuvalle tylsistymiselle pitää tehdä jotain. Työterveyslaitos: Työpiste verkkolehti. Viitattu 25.4.2025. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyohon-kuuluu-tylsiakin-hetkia-mutta-toistuvalle-tylsistymiselle-pitaa-tehda-jotain
- Työterveyslaitos 2023. Hyvä veto! Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen ikääntyneiden palveluissa. ISBN 978-952-391-075-1. PunaMusta Oy, Vantaa. Viitattu 15.6.2025. Hyvä veto! Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa
- Valkama, V. & Ranta, L. 2024. Vetovoimainen työ ikääntyneiden palveluissa –opiskelijoiden ajatuksia työn kehittämisestä. Laurea Journal. Viitattu 5.5.2025. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111190742
- Valvira 2020. Välittömän ja välillisen asiakastyön määrittely vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon toimintayksiköissä. Ohje 27.10.2020. Viitattu 5.5.2025. Välittömän ja välillisen työn määrittely_Valvira
