Hyvinvointi & terveyden edistäminen 10.6.2025

Työterveyshuollon keinot ikääntyneiden hoitajien työkyvyn tukemiseksi

Teksti | Mari Saari , Johanna Wirbergh , Marja Vellonen

Hoitotyö voi olla fyysisesti sekä psyykkisesti kuormittavaa. Oikea-aikaisilla tukitoimilla voidaan tukea ikääntyneiden hoitajien työkykyä työterveyshuollossa ja näin ennaltaehkäistä ennen aikaista eläköitymistä sekä turvata terveempiä työvuosia heille, ketkä vielä haluaisivat työskennellä eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

kuvituskuva.
Kuva: Irfan (ai) / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten tukea ikääntyneiden hoitajien työkykyä työterveyshuollossa. Tavoitteena on löytää keinoja ikääntyneiden hoitajien työkyvyn tukemiseksi työterveyshuollossa työurien jatkamiseksi. Artikkeli pohjautuu Johanna Wirberghin ja Mari Saaren (2025) opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden hoitajien työkyvyn tukemista työterveyshuollossa kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyö toteutettiin osana EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa –hanketta (ESR+ 2023–2025) Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Tutkimuksen lähtökohdat

Lähes puolet nykyisistä hoitajista on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana ja heistä osa jo ennen tavoite-eläkeikää (Nurmeksela ym. 2023). Tavoite-eläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan esimerkiksi vuonna 1962–1965 syntyneiden alin eläkeikä on 65-vuotta (Työeläke.fi 2025). Tässä artikkelissa ikääntyneellä hoitajalla tarkoitetaan lähellä eläkeikää tai eläkkeellä olevaa (+55-vuotias) hoitotyötä tekevää henkilöä. Ikääntyessä sairauksien määrä saattaa heidän kohdallaan lisääntyä (Clendon & Walker, 2016), jolloin työkyvyn tukeminen ja terveyttä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä työstä aiheutuvien sairauksien ennaltaehkäiseminen korostuvat.

Työkyvyn tukeminen on yhteistyötä työntekijän, työnantajan sekä työterveyshuollon välillä. Työterveyshuolto huolehtii organisaation henkilöstön terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Työterveyshuolto muun muassa selvittää työstä mahdollisesti aiheutuvia sairastumiselle altistavia tekijöitä työpaikkaselvityksillä ja sairauspoissaoloja seuraamalla. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja työkyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisemiseksi työterveyshuolto tarjoaa mm. ohjausta ja neuvontaa työntekijöille ja työnantajille työkykyyn liittyvissä asioissa. (Työterveyslaitos 2025a.) Työturvallisuuslaki määrää työnantajan velvollisuudesta työterveyshuollon järjestämisestä yrityksissä, joissa on vähintään yksi työntekijä. (Työterveyslaitos 2025b.)

Tutkimusaineisto ja sen keruu

Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin Finna, EBSCO, ProGuest sekä Google Scholar –tietokantoja käyttämällä. Sisäänottokriteereinä olivat: enintään 10-vuotta vanhat tutkimusartikkelit, otsikko vastaa aihepiiriä työkyvyn tukeminen, tutkittavien ikä 55-vuotiaat ja iäkkäämmät, ennaltaehkäisyn näkökulmasta myös alle 55-vuotiaat sekä tieteelliset suomen- ja englanninkieliset alkuperäisartikkelit. Analyysiin tutkimusartikkeleita hyväksyttiin 11 ja ne analysoitiin teemoittelemalla. Opinnäytetyön analyysin tuloksena muodostui kaksi pääteemaa: koko työyhteisöä koskevat keinot ikääntyneen hoitajan työkyvyn tukemisessa ja yksilölähtöiset keinot ikääntyneen hoitajan työkyvyn tukemisessa. (Saari & Wirbergh 2025.)

Tulokset

Koko työyhteisöä koskevat keinot ikääntyneen hoitajan työkyvyn tukemisessa

Työterveyshuollon palvelut ovat keinoja, joilla voidaan tukea ikääntyneiden hoitajien työkykyä (Sauni ym. 2022, 486). Terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamat terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset antavat tietoa yksilöistä ja koko työyhteisöstä. Terveystarkastuksien sisältö riippuu työn mahdollisista altisteista. Esimerkiksi työn sisältäessä melua, tutkitaan terveystarkastuksessa asiakkaan kuulo säännöllisin väliajoin (Työterveyslaitos 2025c). Työn altisteet saadaan selville työpaikkaselvityksen yhteydessä (Työturvallisuuskeskus 2025). Näiden tietojen avulla voidaan tukea ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä ja ennakoida eläköitymisen riskejä (Söderbacka, Nyholm & Fagerström 2020, 8; Nieminen, Nikki, Paavilainen & Kylmä 2016, 59). Myös erilaisilla kuntoutustoimilla, kuten työfysioterapeutin ja työpsykologin palveluiden avulla voidaan työkyvyn heikentyessä tukea työssä pysymistä (Kousa 2024, 63).

Työterveysyhteistyö ja moniammatillinen työskentely ovat tärkeitä keinoja ikääntyneen työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työterveysyhteistyö on työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa yhteistyötä, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti sekä työterveyspsykologi. (Työterveyslaitos 2025d, 2025e.) Työterveyshuollon moniammatillisen tiimin, työnantajan ja työntekijän välinen työterveysyhteistyö mahdollistaa työkykyriskien ennakoinnin ja varhaisen puuttumisen ennen riskien realisoitumista (Kousa 2024, 62–63, 67; Nieminen ym. 2016, 59).

Työterveyshuollon ja työnantajan välinen yhteistyö mahdollistaa työnantajan tukemisen. Työterveyshuolto tukee työnantajaa työkykyasioissa ja varhaisen tuen mallien laatimisessa (Nieminen ym. 2016, 58). Varhaisen tuen malli on työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnassa laadittu toimintamalli. Varhaisen tuen malli sisältää työpaikan käytännöt ja toimintaohjeet työkyvyn heikkenemiseen liittyvien huolien herätessä. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on edistää kaikkien työntekijöiden työkykyä. (Työterveyslaitos 2025f; Ilmarinen 2025.) Aktiiviset toimenpiteet työpaikalla kuten terveyttä edistävät aktiviteetit voivat parantaa ikääntyneiden työntekijöiden terveyttä. Terveyttä edistävä aktiviteetti voi olla esimerkiksi taukojumppa työpaikalla. (Poscia ym. 2016, 425–426.) Lisäksi työterveyshuollon tehtävänä on huomioida koko työyhteisön hyvinvointi ja tarjota ohjausta ja tukea myös esihenkilöille esimerkiksi ikäjohtamiseen liittyvissä asioissa (Nieminen ym. 2016, 58–60). Ikäjohtamisessa organisaatio huomioi eri-ikäisten työntekijöiden vahvuudet ja asettaa tavoitteet niiden mukaan sekä seuraa niiden toteutumista (Työkaari kantaa 2025).

Yksilölähtöiset keinot ikääntyneen hoitajan työkyvyn tukemisessa

Yksilölähtöisiä keinoja ikääntyneen hoitajan työkyvyn tukemisessa ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Edistämällä terveyttä voidaan tukea työkykyä. Työkyvystä tulee huolehtia uran kaikissa vaiheissa, sillä se ehkäisee työkyvyttömyyttä ja tukee työ- ja toimintakykyä myös uran lopussa. (Sauni ym. 2022, 488.) Terveydenhuolto voi tukea työntekijöitä neuvomalla, ohjeistamalla sekä kannustamalla työntekijöitä keskustelemaan ammattinsa ja oman elämänsä henkisemmistä puolista, kuten arvoista ja elämän merkityksien pohtimisesta (Zhan ym. 2019, 1291).

Salutogeenisen mallin tulisi olla työterveyshuollossa luontainen lähestymistapa ja näkökulma, sillä se voi vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin, terveyteen sekä koherenssin tunteeseen (Söderbacka, Nyholm & Fagerström 2021, 704). Salutogeeninen malli on terveyslähtöinen lähestymistapa, jonka ytimessä on koherenssin tunne. Koherenssin tunne tarkoittaa yksilön kykyjä arvioida haasteita ja löytää keinoja niiden ratkaisemiseksi. Tämän avulla yksilö pystyy hyödyntämään omia ja ympäristön voimavaroja terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä. (Hult, Kulo & Välimäki 2022, 227.) Tiettyjä yksilön elämäntapoja voidaan tunnistaa itsearviointiprosessin avulla, joiden avulla voidaan parantaa terveyttä ja hyvinvointia vanhemmalla iällä (Gibson 2014, 56). Työterveyshuollossa asiakasta tuetaan kokonaisvaltaisesti itsehoidossa ja elämänhallinnassa (Liedes, Ruotsalainen & Kääriäinen 2019, 120). Varhainen tuki ja puuttuminen on tärkeää myös mielenterveyden edistämisessä (Nieminen ym. 2016, 58).

Terveystarkastukset ovat hyvä keino saada tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta. Työterveyshuollossa tulee huomioida asiakkaan yksilölliset ominaisuudet (Sauni ym. 2022, 488). Työterveyshoitaja huomioi asiakkaan yksilönä ja tukee asiakasta kuormittavissa tilanteissa (Nieminen ym. 2016, 58–60). Työkyvyn heikentyessä, voidaan työkykyneuvottelussa sopia työn muokkauksesta. Työn muokkauksessa voidaan muokata tai keventää työtä työkyvyn mukaiseksi. (Sauni ym. 2022, 486; Pirttimäki, Peltokoski & Kivinen 2014, 20.) Työn muokkauksella pyritään turvaamaan työntekijän pysymistä työelämässä (Kousa 2024, 63).

Johtopäätökset

Opinnäytetyön (Saari & Wirbergh 2025) tulosten mukaan ikääntyneiden hoitajien työkyvyn tukemisessa avainasemassa ovat työntekijän kokonaisvaltainen tukeminen, työkyvyn heikentymisen ennaltaehkäisy sekä esihenkilön ja koko työyhteisön tuki. Työterveyshuolto mahdollistaa ennaltaehkäisevän työkyvyn tukemisen. Työterveyshuolto tarjoaa palveluita, joissa työterveyshoitaja moniammatillisen tiimin kanssa tiedottaa ja tukee työnantajia ja työyhteisöä työkykyyn liittyvissä asioissa. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään, mutta työterveyshuollon tehtävänä on yhdessä työnantajan kanssa tukea työntekijöitä työkykyä ylläpitävissä ja edistävissä asioissa. Työkykyriskien ennaltaehkäisy työuran alusta alkaen vahvistaa työn jatkumista työntekijän ikääntyessä. Työkyvyn ollessa jo heikentynyt, mahdollisina tukitoimina ovat työn muokkaus tai työn sopeuttaminen työkykyä vastaavaksi.

logot.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065438
henkilökuva.
Mari Saari
terveydenhoitaja
henkilökuva.
Johanna Wirbergh
terveydenhoitaja
henkilökuva.
Marja Vellonen
marja.vellonen(at)laurea.fi
terveysalan lehtori

ikääntynyt hoitaja työkyvyn tukeminen työterveyshuolto

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu