Keva nosti jo 2021 esiin vakavan huolen nuorten työhyvinvoinnissa tapahtuneen heikentymisen vuoksi (Hakkarainen 2021). TREENI – työelämän yhteistreenit -hankkeessa (2023–2026) tehdyssä työssä tämän huolen ajankohtaisuuteen törmätään hankkeen monilla kosketuspinnoilla nuorten työelämäosallisuutta rakentavien yhteistyötahojen kanssa. Kysymys siitä, miten nuoret saadaan nykyistä paremmin työuransa alkuun, haastaa koko yhteiskuntaa.
Kuva: Geralt / Pixabay
Työurajohtaminen osallistaa
Huoli nuorten jaksamisesta on aiheellinen, sillä esimerkiksi nuorten mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on työeläkevakuutusyhtiöiden datan mukaan jatkanut kasvuaan (Varma 2024.) Yhtä aikaa nuorisotyöttömyys on ollut viime vuosien ajan kasvussa (Nuorisoala 2025.) Kehityskulku haastaa työelämätulevaisuutta. Työuralle pääsemisen ja sille kiinnittymisen kasvavat haasteet juontuvat monenlaisista tekijöistä. Ratkaisujen löytäminen vaatii niin ennakoivia, yhteisöllisiä kuin yksilöllisiin tilanteisiin pureutuvia akuutteja toimia. Yksi tällaisista kokonaisvaltaisista tavoitteellisista ja pitkäjänteistä sitoutumista edellyttävistä toimenpiteistä on työpaikoilla tapahtuva nuoren työurajohtaminen.
Työurajohtaminen yhdistetään helposti toimenpiteisiin, joilla pyritään turvaamaan yksilön työelämässä pysymistä ja pystymistä työuran loppuvaiheessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että työurajohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten työntekijöiden hyvää johtamista, jossa kiinnitetään huomioita työntekijän työuran vaiheeseen ja elämäntilanteeseen. Jotta työurien pidentämiseen tähtäävä työurajohtamisen tavoite Suomessa voisi toteutua, tarvitaan toimia kaikenikäisten työntekijöiden kohtaamisessa. Mitä aiemmin työurajohtaminen työntekijän kohdalla aloitetaan, sen parempia tuloksia saavutetaan. (Komulainen 2025.)
Työuran alussa tehdyt ammatilliset valinnat korostuvat koko elämää muovaavan luonteensa vuoksi ja ovat siksi monessa mielessä erittäin tärkeitä. Työuran ensimmäinen vaihe on työelämään kiinnittyminen. Esihenkilöt ovat työurajohtamisen onnistumisen kulmakiviä sen kaikissa vaiheissa, myös sen alussa. Työelämään tai työuralle kiinnittyminen alkaa perehtymisellä. Työuran johtamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa vahvaa perehdytyksen tukea. Esihenkilötyössä työurajohtaminen edellyttää omassa työyhteisössä esiintyvien työuran vaiheiden tunnistamista. Työuransa alussa olevan työntekijän yksilöllisen elämäntilanteen asettamien tarpeiden tiedostaminen mahdollistaa kestävämmän ja sitoutuneemman työuralle astumisen. Komulainen (2025) muistuttaa siitä, että työntekijät haluavat itse suunnitella työuraansa ja toimia aktiivisesti elämänkokemustensa muokkaajina. Työurajohtaminen onkin osallistavaa vuoropuhelua. Työurajohtamisen lähtökohtana on työntekijän työuran hallinnan, itseohjautuvuuden ja omaan työhön liittyvän sisäisen motivaation tukeminen työuran eri vaiheissa. (TTL 2025.) Nuoren kokemus työelämäosallisuudesta vaikuttaa merkittävästi nuoren hyvinvointiin.
Kuva: Tumisu /Pixabay
Työuraa luodaan yhdessä
Julkisuudessa nuorten työllisyystilanteen tarkastelu kohdentuu helposti yksilöiden vastuuseen omasta tilanteestaan. Näkökulmat saavat tahtomattaan syyllistävän sävyn ja unohtavat ne työmarkkinoiden realiteetit, jotka eivät juurikaan tarjoa ratkaisuja työllisyysongelmaan. Jotta nuorisotyöttömyyttä voitaisiin ymmärtää kattavasti, on yhteiskunnan rakenteita ja yksilöiden elämänpolkuja tarkasteltava rinnakkain. TREENI-hankkeen havaintoihin pohjautuen nuorisotyöttömyys on ilmiö, jonka hoitamiseksi tulisi keskittyä tuottamaan erilaisia ratkaisuja ekosysteemisesti eli luomaan toiminnallinen kokonaisuus, joka osallistaa saman asian äärellä toimivat monitasoisesti yhdenvertaisen työelämätulevaisuuden turvaamiseen tähtääviin toimenpiteisiin.
Työuransa alussa olevan nuoren voi olla vaikea tunnistaa mihin hän työssään voisi tukea tarvita. Työelämään mukaan tulleen nuoren oman työuran ohjaamisen ja johtamisen näköalaisuus ja päämäärätietoisuus lisääntyvät kannustavan ja voimaannuttavan esihenkilövastuisen työurajohtamisen tuen keinoin. Nuorten työurajohtamiseen tulisi siis panostaa. Työurallisen kypsymisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi niin työntekijäkokemukseen kuin työhyvinvointiin, jotka luovat kokemusta merkityksellisyydestä, hyväksytyksi tulemisesta, osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Nämä varmasti jokaisen mielestä tärkeät työn imu- ja pitovoimatekijät korostuvat nuorten työelämään siirtymisessä. Esihenkilön ja koko työyhteisön tehtävä on olla auttamassa ja tukemassa työuransa alussa olevaa nuorta, jotta hän voi aloittaa työuransa luottavaisin mielin.
Työurajohtamisen onnistumisen taustalla on tavoitteellista toimintaa monella tasolla. Käytännössä se perustuu organisaation henkilöstöstrategisten ja tuottavuudellisten tavoitteiden yhteensovittamiselle, joka samalla huomioi samalla työntekijöiden työmotivaatioon ja työkykyyn liittyvät omat tavoitteet, sekä niihin vaikuttavat yksilölliset uravaiheet ja elämäntilanteet. (TTL 2025.) Menestyksekäs työurajohtaminen tarjoaa esihenkilöille mahdollisuuden tarjota työuran hallinnan tueksi sellaisia käytännön ratkaisuja, joita työpaikalla on mahdollista toteuttaa. Yksilön vastuulla on tunnistaa omat vahvuutensa ja uratavoitteensa. Ne asettuvat työuraa ohjaaviin puitteisiin työelämän todellisten mahdollisuuksien ja rajoitusten äärellä. Työurallisiin itsensä johtamisen taitoihin kuuluu kyky hyödyntää tiedon ja tuen lähteitä sekä pystyä asettamaan itselleen sopivia päämääriä ja tavoittelemaan niitä sinnikkäästi.
Kuva: Miroslavik / Pixabay
Yksilö etsii yhteisöä
Työelämä asemoi monta elämän perusrakennetta uuteen muotoon. Työuralle kiinnittymiseen kuuluu esimerkiksi uuden työntekijän integroituminen työympäristöönsä, ammatillisen identiteetin rakentuminen sekä organisaation täysivaltaiselta ja osaavalta jäseneltä odotettavien tietojen ja kokemuksen hankkiminen. Työuraansa aloittavat nuoret ovat usein elämäntilanteessa, johon liittyy näiden edellä mainittujen työelämään kiinnittymisen prosessien lisäksi monia muutoksia myös työelämän ulkopuolella. (TTL 2025.) Nuoren työuralle pääsemistä tukeekin se, että koko työyhteisön on valmis tukemaan nuoren työntekijän perehtymistä ja tutustumista työhön. Työyhteisön tavoite on luotsata nuori työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi.
Kun puhutaan ”nuorista” pitää muistaa, että kyseessä on ikäperusteisesti ryhmitelty joukko yksilöitä, joilla on yksilölliset odotukset, toiveet ja huolet. Nuorten ajatuksia työelämästä -raportti (Pääkkö & Sääksilahti 2024) tuo näkyväksi nuorten toiveet työuransa alkua koskien. Monimuotoistuvassa työelämässä läpileikkaavana teemana raportista nousevat toiveet yksilöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Nuoret toivovat työelämän tarjoavan paikan, jossa voi olla oma itsensä ja tuoda osaamisensa esille. He nostavat esiin esihenkilön tuen merkityksen, yhteisöllisen ilmapiirin, mutta myös mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Hallituksen TYÖ2030-ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria, joka tukee kestävää työurien jatkumista ja sellaisten toimintatapojen uudistamista, joiden ansiosta Suomessa olisi maailman paras työhyvinvointi 2030 (STM 2023).
Nuorten työllisyystilanne, työllistymisen edellytykset ja työkyky ovat kokonaisuus, jonka tulee kiinnittää yhteiskunnan huomio. Ne nostavat huolen sekä nuorten itsensä että yhteiskuntamme tulevaisuuden vuoksi. TREENI-hankkeessa kehitetään jatkuvasti uusia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Nuorisotyöttömyydellä on kielteisiä vaikutuksia sekä nuoriin itseensä että talouteen. Työuralle pääsemätön nuori on mitä näkyvin signaali yhteiskunnalle haastaa toimintatapojaan. Uudet toimintatavat ja yleisen suhtautumisen tarkastelu ratkaisukeskeisempään suuntaan ovat näkökulmia, joiden haastaminen on välttämätöntä sekä nuorten työllisyysasteen nostamiseksi, mutta myös inhimillisistä syistä. Työurajohtaminen mahdollistaa strategisen lähestymistavan yksilölliseen eri lähtökohdista tulevan nuoren työuralle kiinnittämiseen. Se on yksi perusteluista, jotka tähdentävät miksi työurajohtamisen osaamisen kehittämiseen on mielekästä panostaa.
Lähteet
