Kotihoidon hoitohenkilökunta kohtaa työssään ikäihmisiä, joilla on erilaisia palvelun tarpeita. Kartoitettaessa heidän palvelun tarpeitaan, digiosaamista ja siihen liittyviä osaamistarpeita, on hyvä tunnistaa asiakkaan tähän liittyvät ominaispiirteet sekä erilaiset oppimismallit. Laadukkaan etäkotihoidon onnistumisen varmistamiseksi näiden huomioiminen on oleellista.
Kuva: Anne Makkonen
Etäkotihoidon toteuttaminen
Etäkotihoidon asiakkaat ovat tyytyväisiä etäkotihoidon teknologian toimivuuteen (Jarnila & Eloranta 2024,11). Videopuhelin on etähoivan keskeinen tekninen väline niin kotihoidon asiakkaalle kuin hoitajallekin. Se mahdollistaa kotihoitokäynnin toteuttamisen etänä. Onnistunut toteutus edellyttää etäkotihoidon henkilöstöltä osaamista etähoivateknologiasta, muun muassa laitteiden käyttöönottoasennuksesta. (Koskela & Känsälä 2022, 31.) Etäkotihoidon asiakkaan näkökulmasta etäpalvelun soveltuvuus tulee puolestaan arvioida perusteellisesti. Tärkeää on selvittää, millaiset teknologiset palvelut soveltuvat asiakkaalle ja onko hänellä halua ja kykyä käyttää suunniteltua palvelua. (Eloranta, Hoffrén-Mikkola, Komulainen, Mikkola, Teeri & Roivas 2023,17.)
Yleisimmin etäyhteyttä käytetään lääkehoidon ja ruokailun varmistamisessa. Etäpalveluja voitaisiin hyödyntää enemmän. (Josefsson & Hammar 2022, 2–3.) Väestön ikääntyessä haasteiden määrä lisääntyy. Osa haasteista on kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Näitä ovat esimerkiksi liikunnan vähäisyyteen, ravitsemuksen häiriöihin, päihteisiin, mielenterveyden haasteisiin ja yksinäisyyteen liittyvät tekijät. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 17.) Etäpalveluun on yhdistetty lääkehoidon ja ravitsemukseen liittyvien kontaktien lisäksi esimerkiksi lääkäripalveluja, etäkuntoutusta ja liikunta- ja kulttuuri palveluita (Josefsson & Hammar 2022, 2–3). Etähoitajan yhteydenotto mahdollistaa etäkotihoidon asiakkaalle myös turvallisuuden tunteen (Jarnila & Eloranta 2024,11).
Asiakaskokemuksista käyttäjäprofiileiksi
Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia (n = 13) etäkotihoidosta kartoitettiin myös Digiosaamista ja kestävää työtä kotihoitoon (DigiKH) -hankkeessa keväällä 2024. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluin. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimuksien kanssa. Näitä tuloksia hyödynnettiin tässä hankkeessa myös etäkotihoidon asiakkaiden käyttäjäprofiilien rakentamisessa. Niiden rakentaminen toteutettiin ja raportoitiin opinnäytetyössä ”Kotihoidon asiakkaiden digitalisoitumiseen liittyvät osaamistarpeet-käyttäjäprofiilien kehittäminen” (Holländer 2024).
Tässä artikkelissa kuvataan näitä etäkotihoidon asiakkaiden käyttäjäprofiileita, joita muodostui neljä. Keskeisenä profiileja yhdistävänä ja erottavana tekijänä käytettiin heidän ohjaustarpeitaan.
Käyttäjäprofiilien muodostaminen palvelumuotoilun keinoin
Kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilussa keskeisin osa on ihminen. Palvelumuotoilun avulla tehdyt asiakastutkimukset ovat tarkoituksenmukaista tiedonhankintaa ja siinä on analyyttinen lähestymistapa. Se tarkoittaa tosiasioihin, asiakastutkimukseen ja loogiseen päättelykykyyn perustavaa tietoa. (Tuulaniemi 2011, 26–29.) Asiakastutkimusten materiaaleista saatua tutkimustietoa voidaan suoraan hyödyntää suunnittelun ohjaamisessa. Tutkimus kohderyhmän tarpeista, tavoitteista ja odotuksista mahdollistaa palvelutuotteen vastaavuuden käyttäjien tarpeisiin. (Tuulaniemi 2011, 142–145.)
Opinnäytetyössä muodostetut käyttäjäprofiilit kehitettiin pohtimalla tarvittavaa tietoa ja esittämällä kysymykset DigiKH-hankkeen keräämälle tutkimusaineistolle. Tätä tutkimusaineistoa varten oli haastateltu 13 etäkotihoidon asiakasta kesän 2024 aikana. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelulla. Aineistosta etsittiin haastateltavien yhdistäviä tekijöitä suhteessa koettuun digiosaamiseen. Tieto tiivistettiin ja löydökset käyttäytymismallista, hallitsevista arvoista, toimintaa ohjaavista peloista ja esteistä ja toiminnan motiiveista sekä motivaatiosta muodostivat eräänlaisen käyttäjäprofiilin. Käyttäjäprofiileissa kuvattiin kotihoidon asiakkaista kuhunkin profiiliin liittyvät erityispiirteet. Samalla profiilit ovat keskenään riittävän erilaiset. Etäkotihoidon asiakkaiden käyttäjäprofiileiksi muodostui Asiakas Omatoiminen, Asiakas Tyytyväinen, Asiakas Luottavainen ja Asiakas Tuettava. (Holländer 2024.)
Käyttäjäprofiilit ja niihin liittyvä tieto
Asiakas Omatoiminen kokee oman osaamisensa digilaitteiden käytössä riittäväksi ja palvelun käytön helpoksi. Hän luottaa kotihoidon ammattilaisten osaamiseen ja tukeen sekä kysyy neuvoa tarvittaessa. Hänelle on tärkeää laitteiden tuoma mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiin. Asiakas Tyytyväinen pitää tärkeänä digilaitteiden tuomaa turvallisuudentunnetta. Tyytyväinen kokee digiosaamisensa riittäväksi ja kokee saaneensa hyvän koulutuksen laitteiden käyttöön. Hänellä on vahva luottamus kotihoidon henkilökunnalta saatavaan tukeen. Hän on vastaanottavainen uusille teknologioille ja laitteille hoitotarpeen niin vaatiessa, mutta ei erityisesti niitä kaipaa. Asiakas Luottavainen kokee digitaalisuuden tuoman täsmällisyyden hyvänä asiana ja kokee palvelun itselleen tuoman turvallisuudentunteen tärkeänä. Hän luottaa saavansa apua digiosaamisensa suhteen ulkoiselta tuelta tarvitessaan sekä uskoo kotihoidon ammattilaisten ammattitaitoon ja osaamiseen digitaalisuuden suhteen. Asiakas Tuettava kokee oman digiosaamisen heikkona ja kaipaa henkilökohtaista tukea laitteiden käyttöön. Hän haluaisi oppia lisää, mutta odottaa ammattilaisen ohjaavan laitteiden käytössä pyytämättä. Asiakas Tuettava kaipaa vahvistusta kaikilla osa-alueilla ja kokee sen vuoksi ajoittain kommunikoinnin kotihoidon ammattilaisten kanssa vaikeaksi. (Holländer 2024.)
Opinnäytetyön tuotoksena syntyneitä käyttäjäprofiileita täydennettiin ohjaukseen liittyvällä näyttöön perustuvalla tiedolla. Tämän tiedon tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilöstön tietoisuutta tärkeistä huomioitavista asioista etähoivan onnistuneen aloittamisen ja toteutumisen varmistamiseksi. (Holländer 2024.)
Hoitajien kiire voi pilata hyvänkin kohtaamisen. Hyvää hoitosuhdetta pidetään voimavarana ja turvallisuuden tunnetta tuovana. (Kariniemi, Siira, Kyngäs & Kaakinen 2020, 33–34.) Digimaailmassa vuorovaikutus ja yhteydenpitäminen läheisiin ja hoitohenkilökuntaan helpottuu. Parhaimmillaan teknologia tukee omatoimista asumista ja parantaa ikääntyneen elämänlaatua. (Sisäministeriö 2018.) Iäkkäillä kiinnostus tietotekniikkaan voi olla alhaista, mutta toisaalta taas aitoa varovaista halua osallistua. Asiantuntijan ohjauksen puutteen vuoksi ikääntyneet kamppailevat laitteiden käytön kanssa. (Hänninen, Taipale & Luostari 2021.) Oppiminen vahvistaa sosiaalisia verkostoja. Se tukee myös ikääntyvän fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia ja tuo merkityksellisyyttä elämään. Oppiminen tukee ikääntyviä havainnoimaan ympäristön muutoksia esimerkiksi teknologia- ja terveyskysymyksiin liittyen. (Makkonen, Myller & Airaksinen 2014, 194.)
Käyttäjäprofiilien hyödyntäminen
Käyttäjäprofiilien kuvattuja ominaispiirteitä voidaan hyödyntää kotihoidon henkilökunnan työvälineenä tukemaan ohjauksen suunnittelua asiakkaan siirtyessä kotihoidossa etäpalveluihin. Palvelua suunniteltaessa voidaan käyttäjäprofiileista tunnistaa asiakkaan asiakaskäyttäytymistä ja palvelunkäyttötottumuksia. Lisäksi voidaan huomioida ennakoidusti ohjauksessa muun muassa asiakkaan erityispiirteitä, asiakkaan omaa motivaatioita digilaitteiden käyttämiseen sekä aikaisempia kokemuksia digilaitteiden käytöstä. (Holländer 2024.)
Väestön ikääntyessä tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän teknologiaa ja digiosaamista ikääntyvien kotihoidon tueksi. Jotta voidaan varmistaa jokaiselle mahdollisimman hyvä ja laadukas etäkotihoito sekä itsenäinen elämä, on tärkeää tunnistaa asiakkaan teknologiaan ja digitaalisuuteen liittyvät vahvuudet ja osaamistarpeet. Tulevan etäkotihoidon asiakkaan digiosaaminen ja siihen liittyvien osaamistarpeiden ennakoiminen mahdollistaa ikääntyneen henkilön etäkotihoidon sujuvuuden niin asiakkaan hyvinvoinnin kuin kustannustehokkuudenkin näkökulmasta. Asiakkaan omat toiveet ja tarpeet on tärkeää selvittää. Kunnioittava kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen hoitoa suunniteltaessa on merkityksellistä.
Lähteet
- Anttila, H. & Alarotu, E. 2023. Ikäteknologia edistää turvallista kotona asumista ja työhyvinvointia. Hyödyt käyttöön kansallisella koordinaatiolla. Päätöksen tueksi 7/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2024 Ikäteknologia edistää turvallista kotona asumista ja työhyvinvointia – hyödyt käyttöön kansallisella koordinaatiolla (julkari.fi)
- Eloranta, S. Hoffrén-Mikkola, M. Komulainen, M., Mikkola, T., Teeri, S. & Roivas, M. 2023. Onnistunut etäkotihoito. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 125. Helsinki 2023. Viitattu 11.10.2024 Onnistunut etäkotihoito (theseus.fi)
- Holländer, R. 2024. Kotihoidon asiakkaiden digitalisoitumiseen liittyvät osaamistarpeet-käyttäjäprofiilien kehittäminen. Viitattu 18.11.2024. Hollander_Riina.pdf
- Hänninen, R., Taipale, S., Luostari, R. 2021. SageJournals. Exploring heterogeneous ICT use among older adults: The warm experts’ perspective. Viitattu 29.10.2024 Exploring heterogeneous ICT use among older adults: The warm experts’ perspective – Riitta Hänninen, Sakari Taipale, Raija Luostari, 2021
- Jarnila, I. & Eloranta, S. 2023. Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta. Gerontologia 38(1). Viitattu 11.10.2024. Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta | Gerontologia (journal.fi)
- Josefsson, K. & Hammar, T. 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2024 Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa (julkari.fi)
- Kariniemi, K., Siira, H., Kyngäs, H., Kaakinen, P. 2020. Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksis taan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia. Viitattu 29.10 2024. ”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta – pdf
- Koskela, I. & Känsälä, M. 2022. Enemmän aikaa empatialle vai enemmän aikaa teknologialle? Kotihoidossa työskentelevien hoitajien käsityksiä. Teoksessa: Saari, A., Koivisto, T., Koskela, I., Känsälä, M., Rydman, V. & Turunen, J. 2022. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 11.10.2024 Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi (julkari.fi)
- Makkonen, H., Myller, T., Airaksinen, A. 2024. Gerontologia. Ikäystävällinen jatkuva oppiminen-osa aktiivista ikääntymistä. Viitattu 29.10.2024 Ikäystävällinen jatkuva oppiminen – osa aktiivista ikääntymistä | Gerontologia
- Saari, A., Koivisto, T., Koskela, I., Känsälä, M., Rydman, V. & Turunen, J. 2022. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 11.10.2024 Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi (julkari.fi)
- Sisäministeriö. 2018. Turvallinen elämä ikääntyneille — toimintaohjelman päivitys. Viitattu 29.10 2024 Turvallinen elämä ikääntyneille — toimintaohjelman päivitys
- Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki. Viitattu 11.10.2024.
- Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (valtioneuvosto.fi)
- Tuulaniemi, J. 2016. Palvelumuotoilu. 3.painos. Helsinki: Talentum Pro.
