Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstöllä on syyslukukaudesta 2024 alkaen ollut mahdollisuus työskennellä kuukausi etätöissä ulkomailla (EU- ja ETA-maat). Minkkisen ja kumppaneiden (2019) mukaan työn tekemisen ajallisen ja paikallisen joustavuuden lisääntyminen voivat innostaa ja lisätä työmotivaatiota. Joustavuuden lisääntyminen asettaa työntekijöille myös uusia haasteita, mikä saattaa kuormittaa ja heikentää työssäjaksamista (Minkkinen ym. 2019). Tarkastelen tässä artikkelissa ulkomaan etätyön tuomaa hyvää. Tarkastelen myös sitä, miten tämä uusi ulkomaan etätyölinjaus tukee Laurea-ammattikorkeakoulun strategiaa.

Toimin verkkotutkinnon sosiaalialan lehtorina ja olin vuoden 2024 loka-marraskuun vaihteessa kuukauden Keski-Euroopassa etätöissä. Asuin pääasiassa Sloveniassa Piranin vanhassa kalastajakaupungissa. Yhden viikonlopun vietin Italiassa, Triestessä ja yhden viikon tein etätöitä Unkarissa, Budapestissa.

Ulkomaan etätyön vaikutukset yksilön ja organisaation tasolla

Tutkimukset vahvistavat, että henkilöstöhallinnon käytännöt vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen (Pagán-Castaño, Maseda-Moreno & Santos-Rojo 2019). Erityisen tärkeää henkilöstöhallinnon käytäntöjä on tarkastella koulutuksen työympäristössä, sillä opettajien hyvinvointi vaikuttaa positiivisesti paitsi heidän omaan suoriutumiseensa myös oppijoiden oppimiskokemukseen (kts. Evans ym. 2018).

Koen, että ulkomaan etätyöskentely vahvisti sosiaalista pääomaani ja hyvinvointiani. Monilla työntekijöillä asuu perhettä ja ystäviä ulkomailla ja tämän uuden ulkomaan etätyötä koskevan päätöksen myötä, voimme entistä paremmin pitää näitä ihmissuhteita yllä. Kaikki ympärillä oleva uusi ja kiinnostava edisti osaltaan työhyvinvointia. Havaitsin, että omaa työtä tuli rajattua selkeämmin, koska kaikki ympärillä oleva kiehtoi kokemaan. Opintopalautteiden perusteella työ tuli siitä huolimatta hoidettua hyvällä laadulla. Tätä oman työn rajaamista olisi arvokasta soveltaa arjen kontekstissakin. Päiviin tuli myös luotua toisenlaisia rutiineja ja työpäivän rytmittämistä tuki mahdollisuus lyhyisiin virkistyshetkiin luonnon äärellä. Aurinkoisina loka–marraskuun aamuina oli mahdollista hyödyntää lyhyt kävelymatka rannalle ja virkistäytyä meressä ennen työpäivän alkua tai lounastauon yhteydessä.

Verkkotutkinnon lehtorina työnkuvani mahdollisti ulkomaan etätyön toteuttamisen sujuvasti. Työskentelen opiskelijoiden kanssa paikkaan sitomattomasti verkon välityksellä ja olin suunnitellut etätyöjakson ajankohtaan, jolloin ei ollut kampukselle sovittuja työyhteisön tapaamisia. Aikaeroa oli vain tunti, joten se ei aiheuttanut haastetta osallistua aikaan sidottuihin webinaareihin ja Teams-tapaamisiin opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa.

Ulkomailla tehtävä etätyö vastaa Laurean strategiaan (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025), jonka tavoite on tehdä tulevaisuutta hyvinvointia vahvistamalla. Koulutamme hyvinvointia rakentavia asiantuntijoita, joten on oleellista, että myös koulutusta tarjoava henkilöstö voi hyvin. Näin hyvinvoinnin rakentaminen on kestävää. Työhyvinvoinnin tarkastelu on aiheellista, sillä tuoreimman Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2024) mukaan joka kolmannella suomalaisella on vähintään kohonnut työuupumuksen riski. Aihe on erityisen ajankohtainen opetustyössä, sillä Minkkisen ja kumppaneiden (2019) tutkimus osoittaa, että valtaosalla opettajista työ on muuttunut vahvasti intensiivisemmäksi viime vuosien aikana. Tämä tarkoittaa mm. kiristynyttä työtahtia sekä useiden työtehtävien suorittamista yhä useammin yhtäaikaisesti. Työn intensiivistymisen havaittiin olevan yhteydessä työuupumukseen.

Työhyvinvointiin panostaminen vähentää suoria ja epäsuoria kustannuksia työnantajalle. Työntekijän hyvinvoinnilla on vaikutuksia koko työyhteisön ilmapiiriin, luovuuteen sekä työn laatuun. (Joki 2024.) Ajattelen, että mahdollisuus ulkomaan etätyöhön voi parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista, kun työntekijät kokevat joustavuutta ja luottamusta.

Kansainvälisyys itsessään kuuluu Laurean strategiaan (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025). Kulttuurien väliset kokemukset ulkomaan etätöiden yhteydessä voivat kehittää ajattelutapaa, ylläpitää kielitaitoa, tutustuttaa eri kulttuureihin, edistää globaalien haasteiden ymmärtämistä ja luoda mahdollisuuksia uusien verkostojenkin syntymiselle. Itse olen saanut uusia ideoita mahdollisiksi hankkeiksi ja tunnistanut potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Kansainväliset verkostot vahvistavat organisaation asemaa kansainvälisenä vaikuttajana ja mahdollistavat uusien ratkaisujen kehittämisen yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin. Mahdollisuus tehdä etätyötä ulkomailla voi lisätä myös organisaation houkuttelevuutta työnantajana.

Päätös ulkomailla tehtävästä etätyöstä mahdollistaa meille työntekijöille entistä paremmin kestävän matkailun vapaa-ajalla ja siten kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen, joihin Laureakin on sitoutunut. Vastuullisuus ekologisesti kestävästä kehityksestä on yksi Laurean strategian arvoista (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025). Voimme yhdistää vapaajakson ja ulkomaan etätyöjakson, jolloin esimerkiksi maatapitkin matkustamiselle on paremmin aikaa. Tämä uusi ulkomaan etätyötä koskeva linjaus mahdollisti keväällä 2025 itselleni sen, että säästin turhaa matkustamista lomamatkan ja työmatkan välissä. Vietin vapaajaksollani lomaa Italiassa Como-järvellä. Tein vapaajakson jälkeen viikon etätöitä ulkomailla ja pystyin siirtymään maatapitkin työmatkakohteeseen.

Lopuksi

On arvokasta löytää uusia työhyvinvointia tukevia ratkaisuja ja erilaisia tapoja vastata työelämän muuttuneisiin vaatimuksiin. Yksin ulkomailla työn tekeminen ei ratkaise työn haasteita, mutta se on osa hyvinvointia tukevaa vaihtoehtovalikkoa, jota voi hyödyntää oman arjen ja työn mielekkyyden vahvistamiseksi.

Laureassa mahdollisuuden kuukauden ulkomaan etätyöhön voi käyttää kerralla tai jaksottaa itselleen sopiviksi ajanjaksoiksi vuoden ajalle. Etätyön ulkomailla voi toteuttaa myös lyhyemmin, esimerkiksi viikon ulkomaan etätyöjaksolla, jos se sopii omaan elämäntilanteeseen paremmin. Kuukauden etätyömahdollisuus on aina kalenterivuosittain, joten jokainen uusi vuosi on aina myös uusi mahdollisuus etätyöhön ulkomailla.

Muutama ajatus valmistautumisesta ja järjestelyistä

• Prosessi käynnistyi, kun keskustelin etätyön mahdollisuudesta esihenkilöni kanssa.
• Huolehdin, että ulkomaan etätyöskentely asettuu suunniteltuun työaikaan ja ettei ulkomaan etätyöskentelyn ajaksi satu läsnäolovelvollisia tapaamisia kampukselle.
  • Etätyön onnistumista helpottaa, jos suunnittelun aloittaa jo, kun seuraavan lukukauden opetusaikatauluja suunnitellaan.
• Tein ilmoituksen ulkomaan etätyöjaksosta HR:lle Intranetin ohjeiden mukaan.
• HR haki Eläketurvakeskukselta A1-todistuksen ulkomaan työskentelyn ajaksi.
  • Koska itse työskentelin eri paikoissa, pyysin HR:ää hakemaan minulle A1-todistuksen useamman valtion alueelle.
• Otin oman matkavakuutuksen kattamaan ulkomailla tehtävän etätyön.
• Voi olla hyvä harkita myös joustavia matkustuspäiviä matkalippuihin, jos esim. työkone rikkoutuu, ja joutuu palaamaan odotettua aiemmin takaisin.
• Ulkomaan etätyön tekemisen kannalta yksi tärkein asia oli verkon toiminnan ja sen turvallisuuden varmistaminen.
  • Minulla oli matkalla mukana oma reititin, jota käytän myös kotimaassa etätyötä tehdessäni.
  • Lisäksi otin nettiliittymän, jossa on riittävä datamäärä töiden tekoon (itselläni n.50gt/kk).
  • Ennen matkaa varmistin netin toimintaa omalta operaattoriltani ja sen, että liittymälläni on ulkomaan käyttö (roaming) sallittua. Mahdollinen roaming-esto on hyvä ottaa pois päältä jo kotimaassa, jotta liittymä toimii sujuvasti heti kohdemaassa.
  • On lisäksi hyvä varmistaa etukäteen paikalliselta operaattorilta, millaiset verkot alueella on. Minulla verkko toimi koko matkan ajan hyvin, vaikka työskentelin useammassa eri kohteessa.
• Ulkomaan etätyön ajan huolehdin, että olin tavoitettavissa klo 9–15 Suomen aikaa.

Lähteet

• Evans, R., Brockman, R., Grey, J., Bell, S., Harding, S., Gunnell, D., Campbell, R., Murphy, S., Ford, T., Hollingworth, W., Tilling, K., Morris, R., Kadir, B., Araya, R. & Kidger, J. 2018. A cluster randomised controlled trial of the Wellbeing in Secondary Education (WISE) Project–an intervention to improve the mental health support and training available to secondary school teachers: Protocol for an integrated process evaluation. Trials. Volume19 (1)
• Joki, M. 2024. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Vantaa: Kauppakamari.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2025. Strategia 2035. Viitattu 18.6.2025.
• Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E. & Huhtala, M. 2019. Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. PSYKOLOGIA 54 (04).  255–273.
• Pagán-Castaño, E.,Maseda-Moreno, A. & Santos-Rojo, C. 2019. Wellbeing in work environments. Journal of Business Research. Volume 115, July 2020, Pages 469–474
• Työterveyslaitos 2025. Miten Suomi voi? -tutkimus. Viitattu 18.6.2025.