Ammattikorkeakoulujen tulosodotukset ja henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet puhututtavat erityisesti näin syksyllä. Samaan aikaan suurenevat ryhmäkoot ja työn jakautuminen opetuksen lisäksi hankkeisiin herättää huolta siitä, miten työaika riittää kaikkeen. Voisiko oman työn muotoilun ajatus auttaa lisäämään yhteensopivuutta työn vaatimusten ja oman osaamisen ja jaksamisen välillä?
Uuden opettajan monipuolinen tehtäväkenttä
Kuva: Pixabay
Tämä vuosi on ollut mielenkiintoinen ajankohta aloittaa opettajan ura. Taustani ei ole opettamisessa, joten vähän jännityksellä odotin opetuksen alkamista tammikuussa 2022. Pääsin heti opettamaan ja ohjaamaan opinnäytetöitä, mutta myös rakentamaan Master-opintokokonaisuutta Canvasiin, valmistelemaan hankehakua ja mukaan kolmeen hankkeeseen eli tekemään monipuolisesti erilaisia lehtorin työkenttään kuuluvia tehtäviä. Miltä tuntui? Olin, ja olen edelleen, enimmäkseen innoissani. Toki hetkittäin päivät ovat olleet täysiä, mutta omasta näkökulmastani vuosi 2022 on ollut kokonaisvaltaista itseni kehittämistä, josta maksetaan vieläpä palkkaa. Lisäksi opetustyöstä vapaata aikaa, jota muissa ammateissa kutsutaan lomaksi, on tälle työssäolojaksolle mahtunut jo 11 viikkoa. Palautumismahdollisuudetkin olen siis kokenut varsin hyviksi.
Samaan aikaan olen kuullut eri yhteyksissä kollegoiden palautetta isompien ryhmäkokojen ja lisääntyvien vaatimusten mukana kasvavasta työtaakasta ja epämääräisesti organisoidusta ja kuormittavasta hanketyöstä. Nyt mietinkin, voisiko tähän kuormittavaan kokemukseen saada apua työn muotoilun ajatuksesta.
Mitä on oman työn muotoilu?
Vararehtori Katri Ojasalo puhui lukuvuoden 2022-2023 avajaisissa opettajan työn muotoilusta oppimisen ilon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Mutta mitä työn muotoilu oikeastaan tarkoittaa? Jos tekeminen on työaikasuunnitelmassa jo määritelty, niin mitä mahdollisuuksia opettajalla on muotoilla omaa työtään?
Organisaatiotutkimuksen mukaan työn muotoilu on työntekijän keino työn vaatimusten omien voimavarojen yhteensovittamiseksi. Työntekijä muokkaa työskentely-ympäristöään, tapojaan toimia ja työn sisältöä vastaamaan osaamistaan, tarpeitaan ja arvojaan. (Bakker, Tims & Derks 2012.)
Työterveyslaitoksen tutkijat käyttävät termiä työn tuunaaminen, joka on oman työn vapaaehtoista muokkaamista itselleen mielekkäämmäksi. Heidän mukaansa työn tuunaaminen voidaan jakaa työtapojen ja sisällön tuunaamiseen, työhön liittyvän vuorovaikutuksen tuunaamiseen sekä oman näkökulman tuunaamiseen. Työterveyslaitoksen artikkeliin perustuvaa jäsentelyä oman työn tuunauksen mahdollisuuksista on koottu oheiseen kuvioon 1.
Kuvio 1: Työn tuunaus (tiedot: Työterveyslaitos, kuvio Loikkanen 2022)
Työterveyslaitoksen jäsennys tuo konkretiaa kysymykseen mitä mahdollisuuksia opettajalla on muotoilla omaa työtään. Työtapojaan pystyy kehittämään, vaikka opettaisi vuodesta toiseen samaa kurssia. Hankkeet tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiseen työn sisältöön ja kollegoilta oppimisen mahdollisuudet opetukseen keskittyvässä organisaatiossa ovat myös hyvät. Tärkeintä on ehkä kuitenkin oman näkökulman tuunaus.
Omat kokemukset työn muotoilusta
Kokemukseni mukaan hanketyön organisointi on täällä hyvin erilaista kuin yritysmaailman projektien. Täällä ei suoraan osoiteta tehtäviä ja anneta deadlineja vaan jokainen saa itse ehdottaa, miten voisi auttaa hankkeen tavoitteiden toteutumisessa. Näin myös pääsee tekemään itseään kiinnostavia asioita ja hanketyön voikin nähdä mahdollisuutena saada lisätunteja oman osaamisen kasvattamiseen. Itse esimerkiksi lupauduin vetämään hankkeessa työpajaa videoiden tekstittämisessä ja toisessa hankkeessa tekstittämään hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia. En osannut tekstittää videoita ennen tätä, mutta nyt osaan.
Myös opetusta voi melko hyvin itse suunnitella niin, että se ei kuormittaisi ainakaan enempää kuin työaikasuunnitelman tarjoamat tunnit. Esimerkiksi joka tiistaiaamu dCell järjestää aamuklinikoita Canvasin ja siihen liitettävien työkalujen käytöstä. Näistä olen saanut jo useita, työaikaa säästäviä, ideoita oman opetuksen tueksi.
Myös kollegoilta olen tähän mennessä oppinut paljon. Kevään kurssit oli onnekseni resursoitu niin, että mukana oli myös toinen, kokeneempi, lehtori. Jos ensi vuonna vetäisinkin kurssin jonkun eri kollegan kanssa, tarttuisi mukaan varmasti taas uusia käytäntöjä. Myös säännölliset ”epäviralliset etäkahvit” oman tiimin kanssa tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja kysellä näkemyksiä.
Työtä muotoilemalla tuloksiin
Lisää tutkintoja, lisää tavoiteajassa valmistuneita, lisää hanketunteja, lisää avainkumppaneita – siinä tiivistys Laurean tavoitteista, joiden toteutumista henkilöstö pystyy seuraamaan intran Laurean strategiset mittarit -sivulta. Kasvavien tavoitteiden taustalla on korkeakoulujen toimintaympäristön muutos, joka haastaa paitsi organisaation, myös henkilöstön muutokseen ja tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen (Koski 2022). Organisaation näkökulmasta lienee kiinnostavaa, päästäänkö tavoitteisiin, jos työntekijät keskittyvät itsensä kehittämiseen ja muotoilevat työtään itselleen mielekkäämmäksi.
Oman kokemukseni mukaan itseään kehittämällä voi myös täyttää tavoitteita. Laurean strategisten mittarien näkökulmasta olen auttanut opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa tekemällä proaktiivista ohjaustyötä, tuottanut julkaisuja, tehnyt hanketunteja, lisännyt hankkeen kautta 3AMK:n tarjontaa, integroinut TKI-työtä opintojaksoille ottamalla avainkumppaneita – ja muitakin yrityksiä – mukaan opintojaksoille ja toivottavasti vaikuttanut osaltani myönteisesti sidosryhmäpalautteeseen.
Olenko muotoillut työtäni? En ole ajatellut näin tekeväni, mutta tunnistan Työterveyslaitoksen jäsentelystä työn tuunaamisen osia omasta tekemisestäni. Näen asian tiivistettynä niin, että olen tarttunut erilaisiin mahdollisuuksiin, enkä ole kieltäytynyt itselleni uusistakaan asioista. Ensi keväälle on tiedossa fasilitointia VR-lasien kanssa virtuaalisessa oppimisympäristössä. Vielä en tiedä minkälaiseksi suunnittelen kyseisen kokemuksen, ja VR-lasejakin olen kokeillut vaan kerran. Mutta ainakin 3AMK -kumppanin virtuaalinen oppimisympäristö on käytettävissä ja 13-vuotias poikani lupasi, että saan lainata hänen VR-lasejaan. Itse itseäni kannustaen totean, että onnistumisen edellytykset ovat siis olemassa.
Lähteet:
