Uuden oppiminen luo merkityksellisyyttä

Mitä jos henkilöstön oman osaamisen tunnistaminen nostettaisiin yhtä tärkeäksi kuin opiskelijoiden osaamisen tunnistaminen? Jatkuva oppiminen ja osaamisen tunnistaminen ovat tärkeitä opiskelijoiden lisäksi myös asiantuntijoille. Uuden oppiminen luo myös merkityksellisyyttä työhön ja laajemminkin elämään.

Frank Martela kokoaa kirjassaan Elämän tarkoitus (Martela 2020) yhteen neljä asiaa, jotka tuovat elämälle merkityksellisyyttä: 1) voi tehdä itseään kiinnostavia asioita, 2) mahdollisuus oppia uutta, 3) merkitykselliset ihmissuhteet, 4) hyvän tekeminen. Nämä kaikki neljä koskevat myös työelämää; työn sisältöä, jatkuvaa oppimista & osaamisen kehittämistä, työn kautta tulevia ihmissuhteita sekä toisten auttamista työpaikalla, hyvän tekemistä työn kautta.

Jokaisen tulee huolehtia siitä, että kokee työnsä merkitykselliseksi. Lauri Järvilehdon mukaan työn kokee merkitykselliseksi, jos työskentelee sellaisten asioiden parissa ja sellaisella tavalla, joista on kiinnostunut (Järvilehto 2021). Hän puhuu myös jatkuvasta oppimisesta ja elämäntavasta, jossa oppiminen ja työ sovitetaan yhteen arkielämässä. Hän kannustaa kokeilemaan erilaisia asioita, kunnes löytää itseään kiinnostavaa tekemistä sekä osaamisen syventämistä liittyen näihin kiinnostuksen kohteisiin. Osan työajasta tulisi käyttää osaamisen päivittämiseen.

Jokainen asiantuntijatyössä toimivista on lähtökohtaisesti vastuussa oman osaamisensa kehittämisestä, mutta työnantajan on tarjottava siihen resursseja ja mahdollisuuksia. Opiskelijoille on Laureassa tarjolla hyvää ohjausta uran ja opintojen suunnitteluun, samoin kuin oman osaamisensa tunnistamiseen. Urasuunnittelu ja jatkuva oppiminen ovat yhtä tärkeitä myös henkilöstölle. Työ ja toimintaympäristö muuttuvat niin nopeasti, että asiantuntijatkin tarvitsevat työkaluja ja tukea oman osaamisensa tunnistamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön kehittämispäällikön nimeäminen Laureaan on erittäin hyvä kehityssuunta. Ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin tiimissä olemme käyneet läpi tiimin osaamisia ja luoneet niistä osaamispuun. Osaa siitä saadusta tiedosta olemme jo hyödyntäneet viestinnässä osaamisprofiilin muodossa.

Hyvä tapa kehittää omaa osaamista on siirtyminen välillä aivan erilaisiin tehtäviin organisaation sisällä ja sitä olen todistanut useaan otteeseen Laureassa. Kollegat ovat vaihtaneet tehtäviä, oppineet uutta ja luoneet laajempaa verkostoa Laurean sisällä. Itse olen tehnyt sitä erilaisten projektien kautta sekä ottamalla vastaan uusia tehtäviä ja kokeiluja. Paljon olen oppinut tekemällä yhdessä muiden kanssa. Uusien haasteiden hakeminen, avoimuus uusille asioille, uudet kokeilut ja jopa mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen voivat tuoda työhön sekä uutta merkityksellisyyttä että paljon uusia kokemuksia ja osaamisen kehittymistä. Uudet näkökulmat, asioiden eri tavalla tekeminen ja yleinen uteliaisuus auttavat myös oppimaan uusia asioita itsestä. Voi myös havaita, mistä asioista ei pidä tai mitkä eivät kiinnosta. Itsekin olen miettinyt välillä omaa rooliani ja osaamistani. Kauppatieteilijänä projektipäällikön rooli on ollut itselleni ehkä sopivin. Moniosaajista oli hyvä artikkeli Helsingin Sanomissa 16.3.2021 (Riihimäki 2021). Oli mielenkiintoista lukea, että meitä moniosaajia edelleen tarvitaan tuomaan syväosaajia yhteen ja muutenkin esim. tukemaan jatkuvaa oppimista.

Joskus tuntuu, että koko ajan tapahtuu organisaatiomuutoksia ja oma tehtävä ja esimies vaihtuvat. Parasta olisi, jos itse voisi vaikuttaa asioihin ennen muutoksia. Muutosten jälkeen voi yrittää vaikuttaa itse työn sisältöön sekä työn tekemisen tapoihin ja paikkaan. Jos mahdollista luoda omaa työnkuvaa sekä muokata työtään. Muutokset voivat tuoda myös uusia mahdollisuuksia, joita ei ole itse osannut etukäteen ajatella. Samalla voi kehittää omaa osaamistaan.