Uudistava viljely on ekosysteemiä elvyttävä viljelytapa, jossa pyritään vähentämään maanmuokkausta ja lannoitteiden käyttöä. Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi uudistava viljely voi auttaa viljelijöitä säästämään lannoitteiden ja polttoaineiden kaltaisissa jatkuvissa kustannuksissa sekä turvaamaan maatalouden jatkuvuutta estämällä maaperän köyhtymistä. Laurean ja Hämeen Ammattikorkeakoulun Maasta Elinvoimaa-hanke pyrkii edistämään maatalouden kestävyyttä Uudellamaalla levittämällä tietoa uusista lähestymistavoista maatalouteen, ja kestävä viljely on yksi näistä. Siirtyminen kohti ruoan alkutuotantoa on loogista jatkoa Laurean aiemmille kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ravintola- ja ruokaekosysteemin parissa liikkuneille hankkeille.
Kuva: Freepik
Mitä on uudistava viljely?
Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa kokonaisvaltaista, koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvän sadon lisäksi tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta. (Maisi 2025)
Yksittäisiä toimenpiteitä tärkeämpää uudistavassa viljelyssä on kokonaisuuden ymmärtäminen ja toisiaan tukevat toimenpiteet. Uudistava viljely on joustava tapa käyttää hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa tilannetajuisesti, eli kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. (BSAG 2025)
Uudistavassa viljelyssä on joukko periaatteita, joiden mukaan toimiminen edistää uudistavan viljelyn tavoitteita. Nämä periaatteet ovat maanmuokkauksen keventäminen tai vähentäminen, maan jatkuva kasvipeitteisyys, viljelyn monipuolistaminen sekä karjatalouden yhdistämien viljelyyn. (Maisi 2025)
Maan mekaaninen muokkaaminen vaikuttaa aina maaperään. Uudistavassa viljelyssä pyritään minimoimaan maaperään kohdistuvat häiriöt. Jatkuvalla kasvipeitteisyydellä pyritään vähentämään ravinteiden huuhtoutumista sadevesien mukana. (Maisi 2025)
Viljelyn monipuolistamisen tavoitteena on mahdollistaa sadontuotto luonnon olosuhteista huolimatta. Monipuolistamista toteutetaan viljelemällä typensitojakasveja, ristikukkaisia kasveja ja vihermassakasveja satokasvien ohella. (Maisi 2025) Typpeä sitovat kasvit auttavat vähentämään ravinteiden hävikkiä maaperästä. Typpi on yleinen kasvien tarvitsema ravinne, jota usein annetaan lannoitteena. Typpeä sitovat kasvit kykenevät sitomaan typpeä ilmasta tai tuottamaan sitä bakteerisymbioosin kautta. Tämä vähentää typpilannoitteiden käytön tarvetta. (ympäristökioski.fi 2025)
Karjatalouden yhdistäminen viljelyyn mahdollistaa sen, että karjan tuottamaa lantaa voidaan käyttää lannoitteena. Lisäksi laiduntaminen toimii luonnonmukaisena, hellänä keinona muokata maaperää. (Maisi 2025)
Uudistavan viljelyn taloudelliset vaikutukset
Uudistavan viljelyn taloudellisia vaikutuksia on tutkittu verrattain paljon maailmanlaajuisesti. Tilatasolla tutkiminen on kuitenkin vaikeaa, sillä jokainen tila toimii omien periaatteidensa mukaisesti. Usein tilat, jotka ovat aloittaneet uudistavan viljelyn ovat kiinnittäneet huomiota talouteen vasta kun uudistavan viljelyn prosessit ovat verrattain pitkällä, joten muutoksiin liittyvää dataa on huonosti saatavilla. (Maisi 2025)
Uudistavassa viljelyssä lähinnä erilaiset kustannuserät kuten lannoitteet, polttoaine ja kasvinsuojeluaineet muuttuvat. Usein pääomaa ei tarvitse sitoa uusiin koneisiin, laitteisiin tai rakennuksiin. (Maisi 2025)
Mitä tutkimukset sitten osaavat kertoa uudistavan viljelyn taloudellisista vaikutuksista? Usein tilojen taloudellinen tulos on parantunut, vaikka liikevaihto on saattanut laskea. Tässä on taustalla se, että ulkoisten tuotantopanosten kuten lannoitteet ja kasvinsuoja-aineet käyttöä vähennetään ja pyritään tekemään mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. (Maisi 2025)
Lyhyellä tähtäimellä satojen määrä on usein vähentynyt, mutta toisaalta odotuksena on, että pitkällä aikavälillä maaperän laadun paraneminen johtaa myös satojen kasvamiseen. Eläintalouden yhdistäminen maatalouteen tuo nykyoloissa usein lisäkustannuksia, mutta toisaalta myös kasvattaa tuottoja. (Maisi 2025)
Uudistavan viljelyn tutkimus Suomessa
Esimerkki Suomen oloissa tehdystä uudistavaa viljelyä tutkineesta hankkeesta oli Baltic Sea Action Groupin HITTI-hanke. Vaikka hankkeen pääasiallinen fokus oli hiiliviljelyssä, niin siinä tutkittiin myös muita uudistavan viljelyn aspekteja. Hankkeen lopputuloksena oli se, että toimenpiteiden vaikutus kasvintuotannossa on nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Toisaalta saatiin selville se, että muutos kohti uudistavaa viljelyä ei vaikuttanut vähentävän maatilojen tuottavuutta. Lisäksi hankkeen simulaatioissa ei tutkittu maan kasvukunnon mahdollista paranemista, mikä vaikuttaisi maatalouden tuottavuuteen. (BSAG 2025)
Uudistava viljely ei siis ole nopea vastaus talousongelmiin, eikä myöskään maatilan ekologisiin haasteisiin, sillä maan ekologisen tilan kohentuminen vie aikaa. Sen sijaan uudistava viljely tarjoaa keinoja kehittää maatalouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä tavoilla, jotka tutkimusten mukaan eivät aiheuta suuria taloudellisia tappioita. (Maisi 2025)
Uudistavan viljelyn taloudellisuutta olisi mahdollista myös kehittää luomalla markkinoita uudistavan viljelyn keinoin kasvatetuille sadoille. Kuluttajat saattaisivat olla valmiita maksamaan pientä lisähintaa siitä, että heidän ostamat tuotteet ovat kasvatettu ympäristöystävällisemmillä keinoilla. (BSAG 2025)
Myös erilaiset maatalouden tukijärjestelmät vaikuttavat siihen, millaiset maatalouden muodot ovat taloudellisia ja mitkä eivät. Olisi siis mahdollista kehittää tukijärjestelmiä ja ekosysteemipalveluita jotka tukisivat siirtymistä kohti uudistavaa viljelyä. Lisäksi olisi mahdollista tuotteistaa uudistavan viljelyn osana tapahtuvaa hiiltä sitovaa viljelyä. (Maisi 2025)
Yhteenveto
Uudistavassa viljelyssä ei lähtökohtaisesti haeta suurinta mahdollista tuottoa, jonka voisi saada maasta irti keinoilla millä hyvänsä. Täten maksimaalinen lyhyen tähtäimen taloudellinen hyöty ei ole uudistavan viljelyn keskiössä, ja optimointia tehdään maan kasvukunnon mukaisesti. Laskettu numeraalinen tulos muuttuu vähäisesti, ja suurimmat hyödyt mitä uudistavasta viljelystä saadaan ovat vaikeasti laskettavissa. Näitä hyötyjä ovat muun muassa maan kasvukunnon ja satovarmuuden koheneminen sekä viljelijän ajankäytön muuttuminen ja kokonaisvaltaisen ajattelun kehittyminen.
Tutkimuksissa onkin havaittu, että uudistavan viljelyn periaatteet saattavat levitä muille elämänalueilla ja avautua kokonaisvaltaisemmin kestävämmäksi ja mielekkäämmäksi elämäntavaksi. Kyseessä on siis parhaimmillaan myös keino lisätä viljelyn omaa tyytyväisyyttä elämään.
Vaikka tämä artikkeli on keskittynyt pitkälti uudistavan viljelyn taloudellisiin vaikutuksiin, niin ei tietenkään kannata unohtaa sen ympäristövaikutuksia. Teollisella maanviljelyllä on monia negatiivisia ympäristövaikutuksia, johon kuuluu mm. maaperän köyhtyminen, eroosio, lannoitteiden huuhtoutuminen vesistöihin, kasvinsuojeluaineiden leviäminen sekä kasvihuonekaasupäästöt maatalouskoneista, eläimistä sekä kemikaalien tuotannosta. Uudistava viljely auttaa hillitsemään näitä kaikkia haittavaikutuksia, joilla on lopulta pitkällä tähtäimellä myös haitallisia taloudellisia vaikutuksia.
Uudistava viljely vaatii aikaa ja ajattelutavan muutosta, eikä se tuo välittömiä ratkaisuja maatalouden haasteisiin. Sen avulla voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää maatalouden ympäristöhaittoja, ja samalla luoda mielekkäämpää, kestävämpää elämää monessa mielessä myös itse maanviljelyjöille. Tämän takia olisikin tärkeää löytää keinoja, joiden avulla voidaan tasoittaa kestävään viljelyyn siirtymisestä syntyviä lyhyen tähtäimen taloushaasteita.
Maasta Elinvoimaa-hanke edistää kestävää viljelyä Uudellamaalla
Laurean ja Hämeen Ammattikorkeakoulun yhteishanke Maasta Elinvoimaa välittää Uudenmaan viljelijöille tietoa kestävästä maataloudesta. Hanke on tiedonvälityshanke, joka keskittyy pääosin ruoantuotannon taloudellisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja resilienssiin. Hankkeen tarkoituksena on löytää ratkaisuja, jotka pystyisivät vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin. Eräs näistä potentiaalisista ratkaisuista on regeneratiivinen viljely.
Maasta Elinvoimaa-hanke on laajentanut Laurean kiertotalous-, ruoka- ja ekosysteemiosaamista kohti uusia alueita siirtymällä arvoketjussa kohti alkutuotantoa. Hanke toimiikin varsin luonnollisena jatkona esimerkiksi Kiertotalous Living Labin ja Zero Food Waste-ekosysteemin toiminnalle. Hanke on toimintansa aikana saanut tavoitettua sekä viljelijöitä että muita ruoan alkutuotantoon liittyviä toimijoita, ja tämän kautta on tullut selväksi, että aihepiiri on koettu tärkeäksi ja kiinnostavaksi. Hanke on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia, jossa on lähestytty kestävää maataloutta eri näkökulmista. Seuraavaksi vuorossa on kerätyn tiedon jalostaminen ja jatkoteemojen poiminta.
Lähteet
- Baltic Sea Action Group. Uudistava viljely. Viitattu 29.07.2025.
- Baltic Sea Action Group. HITTI-hanke. Viitattu 29.07.2025.
- Maisi, Niklas. 2025. Uudistavaa maanviljelyä käytännössä. Kestävät viljelysmenetelmät-webinaari. 15.03.2025.
- Ympäristökioski.fi. Typensitojakasvit. Viitattu 29.07.2025.
