Learning by Developing (LbD) on määritelty strategiassa Laurean pedagogiseksi toimintamalliksi jo 2000-luvun alussa, ja edelleen uusimman 2019 strategian mukaan kaikki opetus toteutuu tällä kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) mallilla. LbD-mallin mukaan opittaessa oleelliset elementit ovat kumppanuus, autenttisuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Yksilö oppii, yhteisö oppii ja oppimisprosessissa syntyy uutta osaamista yhteiskunnan tarpeisiin. (mm. Raij 2007, 22-24.)

Learning by Developing eli kehittämispohjainen oppiminen tarkoittaa käytännössä, että jokainen opiskelija tekee opintojaan aidoissa työelämän kehittämisprojekteissa ja/tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI). Kehittämisprojektissa tai TKI-hankkeessa opiskelija oppii soveltamaan tietoperustaa käytännön kehittämistyöhön, ongelmanratkaisu- ja projektityötaitoja sekä kriittistä ajattelua ja reflektointia. Tämä toimintamalli mahdollistaa opiskelijoiden verkostoitumisen työelämätoimijoiden kanssa jo opiskelujen aikana, mikä varmistaa, että syntyvä ammatillinen osaaminen vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Opiskelijalle tiivis työelämäyhteistyö ja opintojen aikana syntyvät verkostot varmistavat hyvän työllistymisen ja urakehityksen.

Malli tarjoaa hyötyjä myös opettajalle: työelämäyhteistyössä opettaja päivittää ja uudistaa osaamistaan, ymmärtää työelämän muutoksia ja kehittää kumppanuuksia. Samalla opettaja kehittää omaa työtään ja yhdessä opiskelijoiden kanssa luo tutkimuksellisella kehittämistyöllä uuden osaamisen perustaa. Työelämään integroitunut korkeakoulu kehittää näin opiskelijan osaamisen rinnalla myös työelämäkumppaneiden osaamista ja sitä myötä yhteiskuntaa. (Laurean strategia 2030, 19.)

Jotta tahtotila olla vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla toteutuu, on lähitulevaisuuden kriittiseksi muutostarpeeksi tunnistettu mm. osaamisperusteisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen. Strategisena tavoitteena on kehittää oppimisen laatua erityisesti henkilökohtaistetulla ohjauksella sekä tarkoituksenmukaisilla pedagogisilla ratkaisuilla (Laurean strategia 2030, 6). LbD-malli strategisena pedagogisena valintana ja sen laadukas soveltaminen myös digitaalisissa oppimisympäristöissä vastaa osaltaan tähän muutostarpeeseen.

Sumuinen LbD –käsite

Viime vuoden aikana pedagogiikka nostettiin jälleen kehittämisen kohteeksi Laureassa, jolloin huomattiin, että kaikille tutuksi mielletty LbD ei sitä enää ollutkaan. Henkilökunnan kanssa toteutetuissa työpajoissa esille nousi muun muassa, että LbD käsitetään vain projektioppimiseksi. Mallin moniulotteisuus ja soveltamismahdollisuudet ovat arjen opetustyössä painuneet unholaan. Toisaalta esille nousi myös, että aitoa LbD:n mukaista pedagogiikkaa voi toteuttaa vain opetukseen integroidun, ulkoisesti rahoitetun TKI-hankkeen tuella.

Työpajojen keskeinen anti oli, että LbD:n ydin on ajan saatossa haalistunut.  Sitä ei ole aivan viime vuosina talossamme aloittaneille opettajille systemaattisesti perehdytettykään, vaan malliin tutustuminen ja sen omaksuminen on ollut kovin itsenäistä. Tämä on johtanut siihen, että LbD pedagogisena toimintamallina ymmärretään paikoin yksipuolisesti tai sitä pidetään hyvin tiukkana ja kapeana viitekehyksenä, jossa opetuksen tulee olla tietynlaista ja joka jättää opetuksen toteuttamisen kaikkea muuta kuin opettajan luovaksi prosessiksi. Opiskelijakaan ei välttämättä edes tiedä opiskelevansa kehittämispohjaisen oppimisen mallilla.

Tästä heräsi huoli ja nousi halu kirkastaa LbD:tä ja tehdä siitä tutumpaa henkilöstölle läpi organisaation ennen kuin sitä lähdetään laajemmin soveltamaan strategian mukaisesti mm. viime vuosina vahvasti kasvaneessa verkko-opetuksessa. Vuosi 2020 tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden, sillä digitaalisen oppimisalustamme uudistuessa ja opetussisältöjä uudelleen suunniteltaessa on samalla hyvä pysähtyä miettimään myös opetuksen pedagogisia menetelmiä, ratkaisuja ja prosesseja niin verkko- kuin muunkin opetuksen osalta.

Miten LbD-mallia voidaan siis toteuttaa?

LbD voi toteutua monella tavalla. Kehittämisprojekti tai TKI-hanke voi olla yksinään esimerkiksi koko 10 opintopisteen laajuisen opintojakson oppimisympäristö, mutta toisaalta jokin opintojakso voi tarjota vain tietoperustan seuraavalle opintojaksolle, joka sitten keskittyy hankitun tiedon soveltamiseen aidossa kontekstissa. Kokonaisuus merkitsee, eli sekä opettajalla että opiskelijalla tulisi olla ymmärrys, kuinka opitut asiat liittyvät toisiinsa.

LbD-mallissa oleellista on, että oppimisen kohde on autenttinen, joku on aidosti kiinnostunut kehittämistyön tuloksesta. Mallissa korostuvat myös kumppanuus ja kokemuksellisuus. Opettaja ja työelämä- tai hankekumppani toimivat ohjaajina nuoremmille kollegoille, opiskelijoille. Ohjaajilla ei todennäköisesti ole oikeita vastauksia työelämän kehittämishaasteisiin tai tarkasteltaviin ilmiöihin, vaan opiskelijat saavat prosessissa luonnollisesti vastuun omasta oppimisestaan. Perinteisesti opettajan määrittelemien oppimistehtävien johdolla opiskeltaessa opettaja ikään kuin määrittelee, minkä asioiden ja ilmiöiden oppiminen riittää kiitettävään arvosanaan, jolloin opiskelija ei useinkaan tavoittele enempää ja vastuu pysyy opettajalla. Kehittämisprojektissa oppimiselle ei ole ylärajaa – oppija voi oppia paljon muutakin kuin mitä opettaja on suunnitellut. Voi toki käydä niinkin, ettei opiskelija opi edes perusasioita suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen, jos projekti on tavalla tai toisella heikko tai vuorovaikutus ei toimi. Tällöin opiskelijalle jää kuitenkin kokemusperäinen ymmärrys huonosta kehittämistyöstä, mikä voi kääntyä osaamiseksi tulevaisuudessa. Ohjaajilla on kokemusperäistä osaamista, jonka avulla he pystyvät pääsääntöisesti ohjamaan opiskelijoita oikeiden tietolähteiden ja menetelmien suuntaan. Kokemuksellisuus toteutuu myös, kun opiskelijat tuovat ryhmään omat osaamisensa. Erityisesti monialaisessa ryhmässä toimiessa opiskelijoiden asiantuntijaidentiteetillä on näin mahdollisuus vahvistua.

Ammattikorkeakoulussa tutkimuksellisuus tarkoittaa usein ennen kaikkea systemaattista toimintaa tiedonhausta sen analysointiin ja soveltamiseen. Erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sovelletaan aidoissa projekteissa ja hankkeissa sen mukaan, mikä soveltuu parhaiten kyseiseen ratkaistavaan haasteeseen. Ohjaajalla on toki vahva rooli ohjatessaan menetelmien käyttöä. Luovuuden elementti on LbD-malliin sisäänrakennettu, kun sen ajatellaan tarkoittavan ihmisen kykyä tuottaa uusia, omaperäisiä ja epätavallisiakin ratkaisua – näihinhän kehittämistyössä yleensä pyritään.

Miksi LbD-teemavuosi 2020?

Pedagogiikan kehittäminen on paitsi yksittäisen pedagogin myös koko oppimisyhteisön yhteinen asia. LbD-pedagogiikkakin kehittyy yhdessä oppimalla, kehittämällä sekä hyviä käytänteitä jakamalla. Laurean pedagogiikan kehittämisryhmä haastoi viime vuonna henkilöstöä ideoimaan uudenlaisia tapoja kehittää periaatteiltaan edelleen toimivaksi arvioitua LbD-mallia.

Jotta tämä strateginen pedagoginen malli eläisi ja vahvistuisi edelleen tulevalla uudella vuosikymmenellä, vuosi 2020 nimettiin LbD-teemavuodeksi. Vuoden aikana on tarkoitus sanoittaa LbD-pedagogiikka tulevalle vuosikymmenelle.

Koska LbD-mallin ominaispiirteitä ei kaikilta osin tunnistettu, päivitetään LbD:hen liittyvä materiaalipankki sekä julkaistaan vapaan kynnyksen ja keveän tason keskustelupalsta, jossa asioita voi nostaa esille sitä mukaan, kun niitä arjessa ilmenee. Pyrkimys on laajaan Laurea-tasoiseen keskusteluun yli koulutus- ja kampusrajojen.

Vuoden aikana toteutetaan LbD-pysäkkejä, joiden aikana henkilöstö voi luoda uutta 2020-luvun LbD-kulttuuria. Tilaisuuksissa palataan LbD:n juurille ja syvennytään tarkemmin LbD:n olemukseen ja sen toteuttamisratkaisuihin nykyisen ja jopa eläköityneen henkilökunnan kokemusten kautta. Tärkeänä teemana LbD-teemavuotena on LbD digiajassa, jonka puitteissa henkilöstöllä on mahdollisuus pohtia, kuinka LbD:tä voi soveltaa digiympäristöissä ja miten työelämä- ja TKI-kumppanit saadaan oppimismatkalle mukaan monipuolistuvien digiratkaisuiden avulla.

LbD-osaamisen päivittämisen tueksi on suunniteltu LbD-osaamismerkki, jonka henkilöstön jäsenet voivat suorittaa ja joka toimii konkreettisena näyttönä LbD-pedagogiikan osaamisesta.

LbD tulee olemaan esillä myös julkaisutoiminnassa. Vähintään kerran kuukaudessa Laurea Journalissa on tarkoitus julkaista LbD-aiheinen kirjoitus, joka avaa vuoden aikana paremmin tutuksi tulevan vanhan tutun uusia puolia ja tarkastelee ilmiötä eri näkökulmista.

Tervetuloa matkalle kirkastamaan LbD:n olemusta ja näkemään vanha tuttu uudessa valossa!