Poikkeusajan dialogit ovat Erätauko-säätiön, DialogiAkatemian ja valtiovarainministeriön alulle laittama dialogisten keskustelujen sarja. Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke (ESR 2021-2023) vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisää heidän työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksiansa sekä kehittää verkkoauttamisen muotoja. Hanke oli mukana toteuttamassa poikkeusajan dialogia kutsumalla yhteen eri tahoja keskustelemaan siitä, miten pitkä poikkeusaika on vaikuttanut kokemusasiantuntijuuteen. Esiin nousi huolta muun muassa yksityisyyden harhasta etäkokouksissa mutta myös iloa uusista syntyneistä yhteistyökuvioista.
Dialogit sanallistavat kansalaisten kokemuksia poikkeusaikana
Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämisessä asiakasnäkökulma tuo päätöksenteon tueksi kokemuksellisen äänen ja tiedon siitä, mitkä kohdat ja ominaisuudet palvelun saatavuudessa ja käytössä olivat onnistumisen kannalta vaikeimpia, mitkä taas onnistuneita. (Nieminen & Lindström 2021.) Mielen ry (2020) määrittelee kokemusasiantuntijan olevan ”henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveyden häiriöistä, riippuvuussairauksista tai muista elämänkriiseistä. Kokemusasiantuntijana voi toimia kokemusasiantuntijakoulutuksen jälkeen.” Kokemusasiantuntijat hyödyntävät työssään omaa kokemustaan, tarjoavat vertaistukea ja osallistuvat palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Kokemusasiantuntijuus on parhaimmillaan silloin, kun se vertaisuuden kautta tarjoaa ihmisille ymmärrystä ja toivoa. Tavoitteena on, että se toimii tulkkina asiakkaan ja ammattilaisen välillä. (Salmi 2020, 12-17).
Kokemusasiantuntijuus itsenäisyyttä ja osallisuutta edistämässä -hankkeessa (ESR 2018-2020) kehitettiin ns. Keijo-toimintamalli. Se on rikos- ja päihdetaustaisille suunnattu kokemusasiantuntijakoulutus, jolla tuetaan heidän työllistymistään ja jatkokouluttautumistaan. Valo-valmennusyhdistyksen, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Silta-valmennusyhdistyksen yhteistyössä kehittämä Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus jatkuu nykyään työvoimakoulutuksena Laurea Tikkurilan kampuksella. Toimintamalli on palkittu mm. kriminaalityön palkinnolla vuonna 2021 (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2021).
Laurea-ammattikorkeakoulu ja KEIJO-hanke olivat mukana toteuttamassa poikkeusajan dialogeja jo vuonna 2020. Jo tuolloin kävi ilmi, että yhteiskunnan heikompiosaisten tilanne oli merkittävästi hankaloitunut poikkeusajan rajoitusten vuoksi, kun esimerkiksi etäpalvelut olivat heidän saavuttamattomissaan. Poikkeusaika vaikutti merkittävästi myös järjestöjen toimintaan. (Nikula & Lindström 2020.) Dialogeissa annetaan tilaa kansalaisten kokemuksille poikkeusaikana (Sitra 2021). Erätauko-säätiö (2021) kiteyttää, että “tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa.”
Syksyllä 2021 dialogiin osallistui useita toimijoita ja kokemusasiantuntijoita sekä heidän kanssaan työskenteleviä henkilöitä. Kokemusasiantuntijuudesta keskusteltiin vankilatyön, diakoniatyön ja järjestökentän näkökulmista.
Ammattilaisten osallistuminen helpottui
Poikkeusajan dialogeissa ilmeni, että osallistujien vuorovaikutustaidot verkossa toimimiseen olivat kehittyneet. Verkkovälitteiset kohtaamiset ovat mahdollistaneet toiminnan maantieteellisen laajentumisen, koska matkustaminen ei ole ollut kynnyskysymys ajallisesti tai taloudellisesti. Asiantuntijoiden oman osaamisen näkyväksi tekeminen on helpottunut, kun osallistuminen webinaareihin on ollut heille vaivatonta. Dialogissa toivottiin, ettei pandemian aikana tapahtunut positiivinen kehityssuunta katkeaisi. Uusia yhteistyömahdollisuuksia on avautunut pandemia-aikana. Esimerkiksi suljettuun vankilaan, jossa ei aikaisemmin ole hyödynnetty kokemusasiantuntijan osaamista, järjestettiin ensimmäistä kertaa vertaistuellisia tapaamisia verkkovälitteisesti.
Tulevaisuudessa toiminnan määrää täytyy rajata, sillä kaikkea uutta tuskin pystytään ylläpitämään, kun toiminta palautuu normaaliksi. Toisaalta poikkeusajan uudet kokeilut ovat tehneet näkyväksi kokemusasiantuntijoiden työn tärkeyttä ja tarvetta. Sen vuoksi kokemusasiantuntijatoimintaa aletaan nyt kokeilujen myötä edistää paikoissa, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Rikosseuraamusalaitoksella ei vielä ole selkää linjausta kokemusasiantuntijoiden ohjaamasta toiminnasta, mikä on hankaloittanut pidempiaikaisia yhteistyösuunnitelmia.
Kokemusasiantuntijat ovat poikkeusaikana osallistuneet yhteiskunnallisiin paneeleihin ja vaikuttamistilaisuuksiin sekä tuoneet omia kokemuksia esiin esimerkiksi valtamediassa. Poikkeusaika on tarjonnut kokemusasiantuntijoille enemmän työmahdollisuuksia, sillä he ovat muihin ammattilaisiin verrattuna ”edullista työvoimaa”. Tilanne herättää pohtimaan kokemusasiantuntijatoiminnan etiikkaa muun muassa rekrytoinnin ja kokemusasiantuntijatyön hinnoittelun näkökulmasta.
Etätyöskentelystä puuttuu henkinen siirtymä työtehtävästä toiseen
Kuva: Pexels / Pixabay
Vuorovaikutusta verkossa pidettiin haastavana, sillä ilmeiden ja eleiden tulkinta on vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos osallistujat eivät pidä kameroita päällä tai ovat muuten passiivisia. Toisaalta isompiin tapahtumiin osallistuminen verkossa on ollut esiintymisjännitystä poteville jopa helpompaa etänä. Dialogissa pohdittiin myös sitä, kuinka tietokoneen kameralle puhuminen on luonut harhan yksityisyydestä, eikä omaa yksityisyyttään kontrolloi samalla tavalla kuin jos näkisi edessään istumassa tilaisuuden osallistujajoukon. Tämäkin asia nostaa esiin niitä eettisiä näkökulmia, joita toimintaan ja tilanteisiin mahdollisesti liittyy.
Yleisesti koettiin, että tuttujen kanssa on ollut helpompi kohdata verkossa kuin uusien ihmisten. Spontaanit keskustelut syntyvät luontevammin livenä kuin verkkokokouksessa. Pandemia-aika on näyttäytynyt arjelta, jossa on ”kokousta kokouksen perään”, eikä aina ole ollut taukoa tai tarvittavaa siirtymää seuraavaan kohtaamiseen. Erään kokemusasiantuntijan mukaan asiakkaan itsemurha ja sitä seuranneet keskustelut omaisen sekä muiden asiakkaiden kanssa tuntuivat erityisen kuormittavalta etänä, koska tietokone lähinnä muistutti muista tulevista etätapaamisista.
Oman työyhteisön sisäinen vuorovaikutus muuttui, kun luonnollisille kahvihuonekeskusteluille ei enää ollut mahdollisuuksia. Verkkovälitteiset kohtaamiset täytyy aikatauluttaa, joten tiimin keskinäiset etätapaamiset muuttuvat helposti yhdeksi suoritettavaksi Teams-palaveriksi muiden joukossa. Muuttuneet työtavat ovat herättäneet myös eettistä stressiä eli pohdintoja siitä, voiko työtä tehdä niin hyvin kuin haluaisi ja samalla huolehtia omasta jaksamisesta.
Korona-aika on opettanut uusia työelämätaitoja
Paljon puhuttu digiloikka ei ole tapahtunut kaikkien asiakkaiden tai ammattilaistenkaan kohdalla eikä kaikkea toimintaa ole edes haluttu siirtää verkkoon. Esimerkiksi useita tunteja vuorokaudessa auki olevan päihteillä ja rikoksilla oireilevien nuorten kohtaamispaikan siirtäminen verkkoon muuttaisi koko toiminnan luonteen. Kun alkuperäinen kohtaamispaikka perustuu vapaaehtoisuuteen ja matalan kynnyksen osallistumiseen, verkkotoiminta tapahtuu tiettyyn kellonaikaan ja vaatii laitteita, joilla ylipäätään osallistua toimintaan. Silloin kynnys osallistumiseen herkästi nousee.
Etäaikaan siirtyminen on sisältänyt erilaisia vaiheita lamaannuksesta innostukseen. Lamaannusta ovat aiheuttaneet erityisesti paine uusien laitteiden ja työtapojen opettelusta. Yhtäältä on saattanut tulla ahneeksi, sillä verkossa on ollut tarjolla kaikenlaista uutta ja kiinnostavaa. Korona-aika on vaatinut uudenlaisten työelämäntaitojen opettelemista; oman työn hallintaa ja rajaamista. Kaikille koti ei ole tarjonnut etätyölle ihanteellisia puitteita. Eräs osallistuja kuvasi, kuinka sohvaan tuli monttu ainaisesta koneen ääressä istumisesta. Myös asiakkaat tulevat eräällä tapaa kotiin, kun asiakkaiden kohtaamiset tapahtuvat omalla kotisohvalla, vaikka kuinka käyttäisi kuvassa taustafilttereitä. Etäkokouksiin on joutunut hankkimaan uusia taitoja toimia tilanteessa, jossa kukaan ruudun toisella puolella ei osallistu vuorovaikutustilanteisiin. Verkostojen tärkeys ja niiden hyödyntäminen poikkeusaikana on ollut todella merkittävää. Dialogiin osallistuneet kertovat, miten myös muilta kuin oman organisaation ammattilaisilta on voinut kysyä ja saada apua.
Eettistä toimintaohjeistoa tarvitaan
Kokemusasiantuntijatyön toteutuminen verkossa on tarjonnut sekä mahdollisuuksia että haasteita. Vuorovaikutuksen luominen verkossa on haasteellista, kun ihmiset ovat vain pieniä ruutuja ja ilmeiden ja eleiden tulkitseminen on vaikeaa. Kokemusasiantuntijoiden työssä etätyö on enimmäkseen koettu haittaavana ja kuormittavana, mutta toisaalta tuotiin esiin sekin, että etänä voi myös luoda uusia verkostoja ja jopa rakastuakin.
Dialogi herätti Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen toimijoissa tarpeen kokemusasiantuntijatoiminnan eettiselle ohjeistolle, niin kokemusasiantuntijoille itselleen kuin organisaatioille ja kokemusasiantuntijoita työllistäville. Rikosseuraamusalaitokselta toivotaan myös linjausta kokemusasiantuntijoiden käytöstä. Ennen kaikkea verkkovälitteiset toiminnot livekohtaamisten lisänä voivat parhaimmillaan madaltaa kynnystä uusille kokeiluille ja avata verkostoja sekä auttaa edistämään kokemusasiantuntijoiden työn näkyvyyttä ja vaikutusta.
Mikä hanke?
Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa ESR osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. (Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke).
Lisätietoa: Karoliina Nikula, projektipäällikkö, karoliina.nikula@laurea.fi
Lähteet:
