Sivistan (2017) tutkimuksen mukaan tohtoreiden osaamisen hyödyntäminen laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla on ollut yhtenä korkeakoulu- ja tutkimuspolitikan tavoitteena 2000-luvulla. Tohtoreiden määrä ja samalla osuus TKI-työntekijöistä eri sektoreilla Suomessa on kasvanut, määrällisesti eniten kasvua on korkeakoulusektorilla, mutta yrityssektorilla tohtoreiden määrän suhteellinen osuus on lisääntynyt eniten.

Laurea tarjoaa henkilökunnalleen sujuvan siirtymän jatkotutkinnon suorittamiseen YAMK-tutkinnon jälkeen yhteistyössä kansainvälisen kumppaniyliopiston kanssa. Hakuprosessi on sama kuin muillekin hakijoille, mutta hakijan prosessia helpottaa tuki – Laurean kautta hakija saa heti toisen ohjaajan ja hänen osaamisensa sekä vinkit käyttöönsä. Yhteistyöstä jokainen hakija sopii henkilökohtaisesti. Tohtoriopintoihin kuuluva tutkimustyö on ajateltu integroitavaksi Laurean TKI-hankkeisiin. Tämä mahdollistaa tutkimuksen joustavan sitouttamisen omaan työhön. Muilta osin opinnot tehdään omalla ajalla ja rahalla, jokainen opintoihin lähtevä opiskelija panostaa merkittävästi niin ajallisia kuin taloudellisia resursseja omaan oppimispolkuunsa ja kehittymiseensä. Opintoihin sisältyvät suoritukset, vaatimukset, periaatteet ja lukukausimaksut määräytyvät kumppaniyliopiston mukaan (Laurea 2022).

“Koronasyksyllä” 2020 kansainvälisessä ryhmässä Estonian Business Schoolissa (EBS) aloittivat Laureasta Tikkurilan kampuksella tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa lehtorina työskentelevä Terhi Kärpänen yhdessä Leppävaaran kampuksella turvallisuuden koulutusohjelmassa lehtorina työskentelevän Timo Savolaisen ja restonomikoulutuksen lehtorin Heidi Vähänikkilän kanssa. Tohtorikoulutuksen virallisena tutkintonimikkeenä on “Doctor of Philosophy (Management)”. EBS:n ohjelmassa painotus on vahvasti johtamisessa ja organisaatioteorioiden eri näkökulmien syvällisessä ymmärryksessä ja sen tuomisessa yhteiskunnalle hyödyksi (EBS 2022). Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta suoritetaan ydinopintoja ja täydentäviä opintoja, kolmas ja neljäs vuosi on suunniteltu tutkimuksen tekemiseen. Kolmannen opiskeluvuoden alettua syksyllä 2022 on hyvä aika reflektoida opintojen kulkua.

Opiskelu korona-aikana

Opintojen alkaessa pääsimme samaistumaan korona-aikana omille opiskelijoillemme tuttuun aiheeseen, opiskeluun verkossa. Myös EBS käyttää Canvas-alustaa, tutussa ympäristössä toimiminen oli helppoa alusta lähtien. Yliopisto-opintojen toteutusmallit eroavat Laurean kehittämispohjaisesta Learning by Developing (LbD) -mallista, tästä syystä luentopainotteiset intensiiviviikot ovat olleet erityisen intensiivisiä. Verkossa toteutettavissa kokonaisuuksissa olemme huomanneet samat haasteet kuin työssämme, esimerkiksi ryhmäytyminen ja keskustelun ylläpito on haasteellisempaa digitaalisessa ympäristössä.

Onneksi etäopiskelua oli vain ensimmäinen lukuvuosi, toisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 2021 pääsimme ensimmäistä kertaa Tallinnaan paikan päälle. Kasvokkain vertaistuen jakaminen opiskelijakollegoiden kanssa oli arvokasta, samalla akateemiseen yhteisöön integroituminen mahdollistui uudella tavalla tuoden mukanaan tunteen siitä, että todellakin olemme opintoja viemässä eteenpäin yhdessä tavoitellen jokainen oman polkumme mukaisesti väitöstilaisuutta.

Jaamme Sivistan (2017) tekemän tutkimuksen tuloksien näkökulman. Vahvuutena tohtoriopinnoissa ovat tieteellisen ajattelun ja tieteellisten menetelmien hallinta ja soveltaminen, akateemisten kirjoitustaitojen karttuminen sekä verkostoiden luominen. Lisäksi täysipäiväisen työn ohella suoritettaviin opintoihin ja tutkimustyöhön liittyvä systemaattisuus, analyyttisyys ja kokonaisuuksien hahmottaminen tukevat meitä myös suoraan työssämme Laureassa.

Opintokokonaisuudet, niiden vetäjät ja opiskeluympäristö

EBS:n tohtoriohjelmassa mennään syvälle mm. johtamisen ja organisaation teorioihin. Monet kurssit ovat alkaneet joko ennakkotehtävällä ja/tai materiaaliin tutustumisella. Itse kurssien aikana olemme pitäneet esityksiä, ja opetus on ollut tyyliltään keskustelevaa. Jokaiselle tunnille on luettu yleensä kymmeniä artikkeleja ja/tai kirjojen kappaleita, joista on tehty esseitä ja esityksiä, unohtamatta tietenkään tenttejä. Mielenkiintoista on ollut huomata, että EBS tekee paljon yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ja tästä johtuen heillä suhteellisen paljon myös vierailevia luennoitsijoita eri puolelta maailmaa. EBS:n oman henkilökunnan lisäksi kurssien vetäjiä tullut mm. Turun yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Eidgenössische Technische Hochschule Zürich:stä (ETHZ) ja Tallin Technology of Universitystä (TalTech). Joillakin kursseilla on ollut myös opiskelijoita muista yliopistoista, tämä kaikki on mahdollistanut tohtoriopiskelijoiden verkostoitumisen hyvinkin laajasta näkökulmasta. Baltiassa järjestetään myös joka kesä ns. Kesäylipistokonferenssi, jossa on luennoitsijoita ympäri maailmaa. Sinne pääsee esittämään omaa tutkimustaan ja kuulemaan paljon uutta yhteiskuntatieteiden alalta, näillä kursseilla harjoitellaan myös akateemista kirjoittamista.

EBS:n opiskeluympäristö on moderni. Luokissa on kosketusnäyttötaulut ja suurimmassa osassa myös integroidut konferenssipuhelimet ja kamerat, joten laadukkaiden hybridiluentojen pitäminen on hyvinkin pitkälle automatisoitu. Luennoitsijan itse ei tarvitse tehdä paljon muuta kuin laittaa tietokone päälle. Kaikki, mitä luennoitsija tekee koneella ja luokassa menee käytännössä siis verkon yli automaattisesti muiden nähtäville ihan kuin opiskelijakin olisivat itse luokassa, joten itse näyttöä ei tarvitse jakaa yms. Kaikki toimii käytännössä, kun vain laittaa tietokoneen päälle. Automatisaatiosta johtuen myös äänen laatu on paremmalla tasolla kuin monessa muussa kokemassamme verkon yli tapahtuvassa koulutustilaisuudessa – vaikkakin kieltämättä mikrofoni ei aina nappaa kaikkea ääntä, jos jokin automaattinen asetus ei ole kohdallaan. It-tuki on fyysisesti luennoitsijan lähettyvillä, joten he saavat aina apua tarvittaessa. Jos olemme tulleet ajoissa koululle, olemme huomanneet, että it-tuki on ollut säätämässä laitteita ja niiden asetuksia etukäteen luennoitsijaa varten. Vaikka hybridimalli on viety EBS:ssä pitkälle – niin täytyy silti sanoa, että matkaa on vielä, jotta opetuksen taso olisi verrattavissa paikan päällä tapahtuvaan opetukseen. Toisin sanoen, luennoista saa silti huomattavasti eniten irti paikan päällä, toiseksi puhtaasti verkossa ja vasta viimeisenä hybriditoteutuksesta. Mutta opiskelujen tarjoaminen hybridinä tuo kieltämättä lisäarvoa. Kommunikointi on kuitenkin myös kehonkieltä pelkän puheen lisäksi ja hybriditoteutuksissa tämä jää puuttumaan. Toisin sanoen, vaikka olet hybriditoteutuksessa ole “tunnilla“, niin kuitenkin vuorovaikutus muiden opiskelijoiden ja luennoitsijoiden kanssa jää vajaaksi.

Koulun joka kerroksessa on kahviautomaatteja, sohvia, säkkituoleja ja ns. rentoutumistiloja. On ollut hienoa huomata, että EBS:ssä on kiinnitetty huomiota arkkitehtuurisilla ratkaisuilla sosiaalisen ja psykologisen oppimisympäristön turvallisuuteen, toisin sanojen tilojen viihtyvyyteen. Opiskeluympäristö on muutenkin hyvin inklusiivinen ja kansainvälinen. Käytävillä kävellessään kuulee useita eurooppalaisia kieliä. Tosin saavutettavuudessa ei ole otettu huomiota paljon liikuntarajoitteisia ja pyörätuolia käyttäviä opiskelijoita, hissejä monikerroksisessa rakennuksessa ei ole.

Yhteenvetona opintokokonaisuuksista ja oppimisympäristöstä voidaan sanoa, että EBS:ssä on kiinnitetty paljon huomiota niin sosiaaliseen, psyykkiseen, fyysiseen kuin pedagogiseen oppimisympäristöön. Perustuen arkihavainnointiin EBS:n pedagogiassa on hyödynnytetty mm. Kolbin (1984) oppimiskehää. (katso: kuvio 1).

Tohtoriopinnoissa tuntuu tulevan koko ajan uutta asiaa ja jo ennestään tutut käsitteet, mallit ja teoriat saavat uusia näkökumia. Olemme uutta oppimassa.

Hanke-integraatio

Tohtoriopintoihin kuuluva tutkimustyö integroituu Laurean TKI-hankkeisiin. Hankevalmistelussa kannattaa jo mainita oma tohtoriopiskelu ja siihen liittyvä toiminta hankkeen aikana. Usein rahoittajat eivät hyväksy tohtoriopinnoista syntyvää kulua hankkeille, mutta hankkeissa pystyy edesauttamaan omaa tutkimusta, jos hankkeen tavoitteet liittyvät  tutkimuskohteeseen. Tutkimukseen saa mahdollisuuksien mukaan rahoitusta ulkopuolisten hankkeiden osalta. Tällä hetkellä hanketoiminnassa on osa tohtorikoulutettavista, ja tutkimusta tehdään mm. digitaalisten palveluiden ja yritystoiminnan tukemisen osalta. Hankkeessa syntyvää tutkimusta käytetään myös hankkeiden sisällä hyödyksi esim. markkinoinnissa ja osallistujien osaamisen kehittämisessä. Hankkeissa voidaan esimerkiksi kerätä aineistoa, tehdä haastattelua ja aineiston analyysiä, tai kirjoittaa julkaisuja, jotka voidaan sisällyttää myös osaksi jatko-opintoja soveltuvin osin. Hanketyöhön pääseminen tuo helpotusta ajankäyttöön, jos tutkimuksen tekeminen onnistuu hanketyön puitteissa. Hanketyöhön käytettävä minimiaika on määritelty 25 % lehtorin työajasta vuositasolla. Työn toinen ohjaaja pyritään saamaan Laureasta, ja samasta projektista, jossa tutkija itse on mukana.

Hankkeissa mukana olleilla tohtorikoulutettavilla on myönteisiä kokemuksia hankeintegraatiosta. Tutkimusta on pystynyt joustavasti tekemään hankkeissa. Yksi konkreettinen esimerkki on kirjallisuuskatsauksen tekeminen, josta ovat hyötyneet niin hanke kuin tohtorikoulutettavan oma tutkimus.  Hankkeissa toimiminen on ollut vaivatonta niille, joilla on ollut laajaa työkokemusta hanketyöstä tai kehittämistehtävistä jo aiemmista työtehtävistä ennen Laureaa. Artikkelien kirjoittaminen ja julkaiseminen palvelevat sekä hanketta, sen markkinointia kuin myös omaa tutkimustyötä. Artikkelien ja konferenssien myötä myös verkostoituminen muiden yhteistyötahojen, kuten kansainvälisten yliopistojen kanssa, vahvistuu. Tohtorikoulutettavien tutkimukset saattavat olla laaja-alaisia, ja siksi verkostoitumisesta Suomessa ja kansainvälisestikin on hyötyä esimerkiksi tulevissa hankehakemusten valmisteluissa tai parhaiden käytänteiden vaihtamisessa.

Meidän kolmen “koplalla” on takana nyt parisen vuotta ahkeraa puurtamista, valvottuja öitä, deadlineja töiden ja kiireisen arjen keskellä. Tätä artikkelia on kirjoitettu Viron Pühajarvella. Kirjoitusretriitin hyötyjä voimme hyödyntää myös omien oppijoiden parissa, esim. yhteiskirjoittamista. Opiskelu kannattaa aina!

Lähteet:

• Estonian Business School (EBS) 2022. Phd studies: classical academic research track. Viitattu 15.9.2022 Doctoral Studies (ebs.ee)
• Holopainen, H. 2017. Tohtoreiden monet urat. Sivista 2017. Viitattu 31.10.2022 Sivista_Tohtoreiden_monet_urat_-julkaisu.pdf (tieteentekijat.fi)
• Kolb,. D. 1984. Experimantal learning, Experience as the Source of Learning and Development. New Jersey: Prentice –Hall.
• Laurea 2022. Tohtorikoulutus. Viitattu 28.10.2022.