Kasvavan maahanmuuton seurauksena Suomen väestöpohja monimuotoistuu. Muutos koskettaa myös Verohallintoa, sillä asiakkaiden taustat, odotukset ja toimintatavat moninaistuvat, mikä haastaa palvelujen saavutettavuutta ja veronmaksumyönteisyyttä. Verohallinnon tavoitteena on ennakoida ajoissa ilmiöt, jotka vaikuttavat verovajeeseen, luottamukseen ja palvelukokemukseen, ja mukauttaa niiden perusteella toimintaa.
Kuva. mukaillen Hendayani / Canva.com
Ennakointi ja varautuminen Verohallinnossa
Ennakointi tarkoittaa muutosten arviointia ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamista, kun taas varautuminen on näihin muutoksiin mukautumista ja toimenpiteiden suunnittelua. Tulevaisuudentutkimuksessa tarkastellaan muun muassa toivottuja, todennäköisiä ja ei‑toivottuja kehityskulkuja (Bell 2003, 73), ja Vorosin (2003, 9–11) ennakointiprosessin viitekehys tarjoaa mallin havaintojen keräämiseen, tulevaisuustiedon tuottamiseen ja strategioiden suuntaamiseen.
Näitä lähestymistapoja sovelletaan Verohallinnossa systemaattisesti. Viime vuosina organisaatio on vahvistanut ennakointikyvykkyyttään sekä koulutuksen että analytiikan keinoin. Keväällä 2021 toteutettu ennakointikoulutus yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa vahvisti tulevaisuusajattelun soveltamista strategiatyöhön (VTT 2021). Verohallinto hyödyntää myös toimintaympäristön muutosilmiöitä kartoittavaa ilmiöhallintatyökalua, jonka avulla seurataan yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia verotukseen (Valtiokonttori 2022).
Myös Laurea‑ammattikorkeakoululla on ollut rooli Verohallinnon ennakointiosaamisen vahvistamisessa. Laurean ennakointiin ja palvelumuotoiluun pohjautuva kehittämisosaaminen on tukenut Verohallinnon pidemmän aikavälin muutosten jäsentämistä. Organisaatio on hyödyntänyt Laureassa valmistuneessa YAMK‑opinnäytetyössä kehitettyä kypsyysanalyysimallia oman ennakointikyvykkyytensä arvioinnissa ja kehittämisessä (Karttunen 2022). Lisäksi Laurea ja Verohallinto ovat tehneet yhteistyötä muun muassa henkilöstön kyberturvallisuusosaamisen vahvistamisessa (Laurea 2026).
Ennakointitieto kytkeytyy lopulta osaksi strategista suunnittelua ja ohjausta. Verohallinto on hyödyntänyt sitä esimerkiksi toiminta‑ ja taloussuunnitelmassa 2025–2029, jossa tulevaisuusanalyysi ohjaa strategian päivittämistä ja resurssien kohdentamista (Verohallinto 2024).
Väestöpohjan muutos ja sen mahdolliset vaikutukset veronmaksumyönteisyyteen
Kansainvälisissä vertailuissa Suomessa on perinteisesti korkea luottamus hallintoon, mutta monissa maissa, joista Suomeen muutetaan, luottamustaso on matalampi (OECD 2025). Suomen väestöstä yli 10 % on vieraskielisiä. Taulukon yksi mukaisesti vuoden 2024 lopussa suurimmat ryhmät olivat äidinkielenään venäjää, viroa ja arabiaa puhuvat, ja Tilastokeskuksen väestöennusteissa maahanmuuton arvioidaan jatkuvan vuosittain noin 40 000 henkilöllä (Tilastokeskus 2025b). Nämä muutokset voivat vaikuttaa veronmaksumyönteisyyteen (Handolin 2025), sillä aiemmissa maissa koetut negatiiviset viranomaiskokemukset voivat heijastua asenteisiin uutta hallintoa kohtaan.
Taulukko 1. Suurimmat vieraskieliset ryhmät Suomessa 2014 ja 2024 (Tilastokeskus 2025b).
Verojen kerääminen on hyvinvointivaltion toimivuuden edellytys: verotuloilla rahoitetaan koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Verovaje tarkoittaa lakien mukaisen veronkannon ja todellisen verokertymän erotusta. Harmaa talous, laiminlyönnit ja osaamattomuus kasvattavat verovajetta, jolloin valtio ei välttämättä pysty turvaamaan kaikkia peruspalveluja riittävällä laajuudella. Vaikuttavina tekijöinä ovat myös kielteiset asenteet ja heikko veronmaksumyönteisyys (Verohallinto 2024b).
Osallistamisen ja luottamuksen lisääminen
Monikielisyyden ja kulttuurisen ymmärryksen tarve kasvaa myös julkishallinnon palveluissa. Asiakaskunnan moninaistuessa odotukset ja tottumukset muuttuvat, mikä edellyttää palvelumuotoilun mukaista yhteiskehittämistä, jossa eri ryhmät osallistetaan muotoiluprosessiin. Vähemmistöryhmien osallistaminen varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen ja vahvistaa luottamusta. (DVV 2024.) Luottamus hallintoon on korkeampi kansalaisten parissa, jotka kokevat saavansa äänensä kuuluviin päätöksenteossa (OECD 2024, 47).
Luottamusta viranomaisiin voidaan vahvistaa myös parantamalla tiedon saatavuutta etuuksista ja päätöksistä sekä varaamalla aikaa kansalaisten ja viranomaisten kohtaamisiin, jolloin niin sanottu katutason luottamus kasvaa (Sundbäck 2024). Asiakasymmärrys vahvistuu, kun asiakkaat otetaan mukaan kehitystyöhön; tämä tukee palvelujen toimivuutta ja saavutettavuutta (OECD 2024, 60).
Johtopäätökset
Verohallinto pyrkii kytkemään ennakointiprosesseissa tuotettua tulevaisuustietoa tiiviisti strategisiin ohjausprosesseihin ja palveluiden kehittämiseen. Ennakointiprosessien tulosten perusteella se tarkoittaa (1) monikielisten ja kulttuurisesti sensitiivisten palvelujen laajentamista, (2) asiakasosallistamisen vahvistamista kehitysprosesseissa sekä (3) luottamusta lisäävien toimintatapojen (selkeä viestintä, riittävä kohtaamisaika) juurruttamista. Jatkossa aihetta kannattaa tutkia tarkemmin esimerkiksi ennakoinnin avulla luoduilla ilmiöpohjaisilla skenaarioilla, joissa arvioidaan väestöpohjan muutoksen vaikutuksia veronmaksumyönteisyyteen ja palvelutarpeisiin eri aikajänteillä.
Lähteet
Artikkelin rakenteen suunnittelussa ja oikoluvussa on käytetty Microsoft CoPilot tekoälyä.
