Uudenmaan liiton Science Meets Region -innovaatiotyöpajassa kesäkuun alussa pohdittiin yhtenä teemana vähähiilistä rakentamista. Työpajan havainnot olivat hyvin linjassa Laurean tiimin johtopäätöksiin purkumateriaalien hyödyntämistä käsitelleessä PURATER- hankkeessa. Materiaalitehokkuuden edistäminen on vaikea, mutta samalla systeemistä innovaatiotyötä eteenpäin ajava haaste rakennusalalla.

Uudenmaan Science Meets Regions (SMR) -prosessin osana järjestettiin 1.6.2022 innovaatiotyöpaja Uudenmaan hiilineutraalisuus 2030 -tavoitteen saavuttamiseen tarvittavien ratkaisujen ideoimiseksi. Science Meets Region on Uudenmaan liiton yhdessä Euroopan komission Joint Research Centerin (JRC) kanssa toteuttama kokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää Uusimaa-ohjelman kärkitavoitteiden saavuttamista tietoon perustuvan päätöksenteon keinoin. Kärkitavoitteina on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä maakunnan hiilineutraalius, TKI-investointien taso 5 % BKT:sta sekä työllisyysasteena 80 %.

Yhtenä teemana kesäkuun työpajassa käsiteltiin hiilineutraalia rakentamista. Työpajan keskustelut tukivat niitä havaintoja ja näkemyksiä ratkaisukeinoista, joita oli jäsennetty Laurean osuudessa PURATER eli Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta -hankkeessa 2020-2022.

Työpajan pohja-aineistona toimi Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta, jonka yksi kuudesta painopisteestä on ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen. Ryhmämme keskusteluissa keskiöön nousivat aluerakentamisen ja kiertotalouden näkökulmat, jotka koettiin erityisen haastaviksi. Tiekartan tausta-aineistossa todetun mukaisesti rakentaminen kuluttaa materiaalien ja energian käytön osalta enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuudenala, vaikka rakennusten hiilijalanjäljestä itsessään suurimman osan aiheuttaa lämmitysenergian tuotanto. PURATER -hanke oli tuonut esiin rakentamisen kiertotalouden haasteita painottaen näkökulmana erityisesti rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä, joka on Suomessa edelleen hyvin vähäistä.

Rakentamisen rooli kiertotalouden toteutumisesta on esillä myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä kiertotalouden strategisesta ohjelmasta (8.4.2021). Sen mukaan tulee muun muassa kehittää kaavoituksen periaatteita, johtamista ja osaamista tukemaan joustavan kaavoituksen kulttuuria sekä kehittää sääntelyä sekä hyväksyntä- ja kelpoisuuskriteerejä tukemaan kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa.

Uudenmaan liiton tiekartassa esiin nostettu purkavan uudisrakentamisen ja lisärakentamisen mahdollisuus tuoda kestävyyttä, kannattavuutta ja keinoja yhdyskuntarakenteen täydentämiseksi oli ryhmäkeskustelussa vahvasti esillä. Ryhmä halusi korostaa tiekartan linjausta, joka ohjaa kehittämään ja vahvistamaan yhdyskuntien viherrakennetta ja sen monimuotoisuutta. Huolta kannettiin keskustelussa siitä, etteivät tiekartan toteutustoimet kaiken kaikkiaan ’siiloutuisi’ liikaa: nähtiin, että biodiversiteetin kehittäminen osana yhdyskuntarakenteen kokonaisuutta voisi vaikuttaa merkittävästi myös Uudenmaan alueen hiilinieluun. Esiin nostettiin idea kampanjasta, joka tukisi taajamien kaupunkipuuston lisäämistä sekä viherrakenteen kehittämistä kokonaisuudessaan – niin taajamissa kuin niiden ulkopuolella – vahvemmin maaperän hiiltä sitovaksi. Nyt tiekartta erottelee hiilinielu- ja maaperän hiilensidonnan korostetusti maa- ja metsätalouden toimeksi ja painotetusti haja-alueilla.

Kiertotalouden tavoitteena on systeeminen muutos, joka edellyttää esimerkiksi rakentamisen toimialalla toimitusketjun eri osapuolien välistä aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. (PURATER-hanke)

Vähähiilisen rakentamisen keinoista keskusteltaessa kriittisenä kehitystarpeena nousi esiin sääntelyn kehittämisen siten, että se huomioi eri toimijoiden tarpeita ja hyödyntää monipuolisesti erilaisia sääntelyn keinoja. Rakentamisen kiertotaloudessa erityisesti materiaalien uudelleenkäytön kehittäminen vaatii ketteryyttä tuotehyväksyntäprosesseissa. Tähän tarpeeseen esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetuksen prosessin ei nähty voivan riittävän tehokkaasti vastata.

Ylipäänsä jäykkä sääntely ja pitkät, epävarmat lupaprosessit nähtiin hidasteena kiertotalousprosessien ja erityisesti näihin liittyvien liiketoimintaratkaisujen kehittämisessä. Vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit ja erilaisten itsesääntelyn ratkaisut nähtiin hyvinä vaihtoehtoina. Kuten PURATER-hankkeessa, myös tässä keskustelussa ratkaisevaksi tekijäksi kiertotalouteen tukeutuvan vähähiilisen rakentamisen edistämisessä nähtiin yhteistyömallien ja monien toimijoiden ekosysteemiratkaisujen kehittäminen.

Erilaiset joustavat rakennusten käyttötarkoitusten muutokset ja tilojen monikäyttöisyyden edistäminen sekä erilaiset modulaariset ratkaisut rakennusten elinkaaren pidentämiseksi tunnistettiin tärkeiksi keinoiksi pyrittäessä kehittämään vähähiilistä rakentamista. Nämä tavoitteet tukevat myös kestävän liikkumisen tavoitteita esimerkiksi monikäyttötilojen ja monipaikkaisen työn mahdollisuuksien lisäämisen kautta.  Puurakentamisen osuuden kasvattaminen todettiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessa kokonaisuudessaan tärkeäksi tekijäksi myös rakentamisen resurssitehokkuuden ja materiaalien kierrätyksen mahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta.

Lähteet:

• Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta. Painopisteet ja toimintalinjaukset. Uudenmaan liiton julkaisuja B 61, 12/2020. https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Hiilineutraali-Uusimaa-2035-tiekartta.pdf
• Zhu Y., Lonka H., Tähtinen K., Anttonen M., Isokääntä P., Knuutila A., Lahdensivu J., Mahiout S., Mäntylä A-M., Raimovaara M., Rantio T., Santonen T. & Teittinen T. 2022. Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. VNTEAS 2022:15. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163832/VN_Teas_2022_15.pdf
• Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 8.4.2021. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071a6e1