Kestävien ja skaalautuvien ratkaisujen löytäminen globaaleihin haasteisiin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen, on kiireellistä. Yksi ajankohtainen lähestymistapa on kehittää vaikuttavaa yrittäjyyttä ja liiketoimintamalleja, joissa tartutaan perinteisessä yrittäjyydessä tavoitellun taloudellisen tuoton sijaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaikuttavalla eli impact-yrittäjyydellä tarkoitetaan yritystoimintaa, jossa pyritään tuottamaan yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyvää liiketoiminnan keinoin. Vaikuttavien yritysten liiketoiminnassa otetaan huomioon vastuullisuuden kolmijalka: ihmiset, planeetta ja tuotto (People, Planet, Profit).
Kuva: patpitchaya / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Laurean Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen –koulutuksessa vaikuttavasta yrittäjyydestä pääsee oppimaan Co-Life-hankkeen Impact Focused Entrepreneurship (IFE) -kurssilla. Kurssille osallistui kolmen hengen opiskelijaryhmä Tiina Mustonen, Matilda Pontán ja Katja Lajunen sekä IFE-kurssin lehtorit Tiina Lehtosaari ja Salla Kuuluvainen. Yhdeksän viikon kurssi alkoi viikon matkalla Goalle tammikuussa, jatkui etäopiskeluna ja päättyi eloisaan Mumbaihin maaliskuussa 2025.
Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa
Vaikuttavan yrittäjyyden -kurssille kuului oleellisena osana yhteistyö paikallisten yrityskumppanien kanssa. Projektissa paneuduttiin yritysten tarjoamiin kehitystehtäviin ja sovellettiin opintomoduleissa karttuvia tietoja ja taitoja. Moduleissa käsiteltiin kestävän kehityksen sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä näkökulmia yritystoiminnassa. Tutustuttiin yrityksen yhteiskuntavastuun (CSR, ESG) teemoihin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja käsiteltiin kiertotalouden periaatteita liiketoiminnassa. Lisäksi paneuduttiin Intian toimintaympäristön säädöksiin ja ominaispiirteisiin.
Kurssin yritysyhteistyökumppaneina toimivat jätteenkäsittelylaitos Saahas Zero Waste, veden laadun monitorointia tarjoava SaafWater, sadeveden keruujärjestelmiä tuottava Lila Digital sekä jätteen lajittelulaitos YIMBY. Goan lähiviikon aikana opiskelijoiden projektiryhmät tekivät vierailut yrityksiin ja tutustuivat niiden toimintaan yhteistyön starttaamiseksi. Kumppaniyritykset edustivat erilaisia vaikuttavuuden lähestymistapoja, joten niiden parissa saatiin laajempaa näkökulmaa IFE – yrittäjyyden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
SaafWater (SaafWater 2025) on nuori, palkittu kiihdyttämisvaiheessa oleva startup –yritys. Se pyrkii yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ratkaisemalla veden laadun reaaliaikaisen monitoroinnin avulla puhtaan veden saavutettavuutta maassa, jossa saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin menehtyy vuosittain noin 400 000 ihmistä. Saastuneen veden aiheuttamilla sairauksilla on Intiassa myös arviolta 600 miljoonan USD taloudellinen vuosittainen taakka (Unicef, 2025).
Projektissa yritykselle laadittiin vaikuttavuuden mittaristo, jonka avulla se voi luoda markkinoilla uskottavuutta ja luottamusta innovatiiviselle monitorointijärjestelmälleen. Mittaristoa hyödynnettiin bränditietoisuuden lisäämiseen, jotta voidaan asemoida SaafWater vaikuttavana ja tarpeellisena ratkaisun tuojana alan ongelmiin.
Saahas Zero Wasten (Saahaszerowaste 2025) vaikuttavuus kohdistuu kiertotalouden edistämiseen järkevämmän tuotekehityksen, pidempien tuotteiden elinkaarien, lajittelun ja kierrätyksen kautta, joilla pyritään jätteen minimointiin ja kestävään resurssien käyttöön. Kiertotalous ratkaisee Goan jätteiden käsittelyn kriisiä, sillä Goalla syntyy 766 tonnia kuivajätettä päivässä ja 26 086 tonnia muovia vuosittain. Suurimmat ongelmaa lisäävät toimialat ovat turismi-, majoitus- ja ravintola- sekä rakennusala. Tämä ei ole ihme, sillä Goalla asuu 1,5 miljoona ihmistä, mutta väliaikainen turismin tuoma populaatio ylittää 8 miljoonan rajan (Kumar & Gupta, 2018).
Työkaluja ja oppeja vaikuttavan yrittäjyyden kehittämiseen
Yritysyhteistyö ja yrityksissä vierailut tukivat konkreettisesti oppimista. Yritysten briiffaamien kehitystehtävien ratkaisemiseen käytettiin prosessia ja työkaluja, jossa hyödynnettiin Design Thinking – ja palvelumuotoilun menetelmiä ja analysoitiin toimintaympäristöä, sidosryhmiä, liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa IFE – yritystoiminnan näkökulmasta. Projektityön ja harjoitustehtävien parissa tutustuttiin erilaisiin liiketoimintamalleihin ja analysoitiin yritysten toimintaa hyödyntäen liiketoiminnan kehittämisen työkaluja, kuten Business Model Canvas -mallia, jonka avulla hahmotettiin yrityksen asiakassegmenttejä ja arvolupauksia. Value Proposition Canvas auttoi syventämään ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Lisäksi käytettiin mm. seuraavia työkaluja: PESTEL-analyysia, SWOT-analyysia ja BSC:tä (Balanced Scorecard). Työkalujen käyttö mahdollisti teoreettisen tiedon soveltamisen käytäntöön ja tuki ymmärrystä vaikuttavan liiketoiminnan kokonaisuudesta.
IFE- yrityksen toiminnassa arvioidaan taloudellisen kannattavuuden lisäksi vaikuttavuutta yhteiskunnan tai ympäristön näkökulmasta. Esimerkkinä Saahas Zero Waste ottaa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuun huomioon pyrkimällä tekemään epävirallisesta työvoimasta virallista, työllistämällä roskankerääjiä ja tarjoamalla heille vähintään minimipalkan. Saahas Zeron toimitusjohtaja Wilma Rodrigues kertoi, että ilman virallista statusta roskankerääjät altistuvat terveyttä vaarantaville tilanteille ja taloudelliseen hyväksikäyttöön, sillä roskankerääjän päiväpalkka on ₹100 (n. 1 €). (Saahaszerowaste 2025.)
Urbz – sosiaalista vaikuttavuutta Mumbaissa
Mumbaissa kurssilaisilla oli mahdollisuus vierailla Urbz-arkkitehtitoimistossa, joka toimii Dharavin tiheästi asutussa kaupunginosassa. Yrityksen toiminta on omanlaisensa esimerkki vaikuttavasta yrittäjyydestä. Se on erikoistunut yhteisölähtöiseen suunnitteluun, ja kehittää asuinympäristöjä tiiviissä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Urbz perustettiin vuonna 2008 Mumbaissa ja on nyt kansainvälinen kollektiivi, jolla on projekteja myös Pariisissa, Genevassa ja Bogotassa. (Urbz 2025.)
Kuva 1: Opiskelijat vierailulla Urbz arkkitehti- ja kaupunkikehittämistoimistossa. Kuva: Sanskriti Shukla
Dharavin alue on noin 2,4 neliökilometrin kokoinen asukkaidensa itse rakentama taloudellinen ja sosiaalinen yhteisö, jossa asuu arviolta huikeat miljoona ihmistä. Vierailu Dharavin ”home-grown communityssa” oli silmiä avaava kokemus: alueella asutaan tiiviisti ja vaatimattomissa olosuhteissa, mutta samaan aikaan yhteisö on elinvoimainen, yritteliäs ja täynnä arjen innovaatioita. Dharavin “tool house” -malli, jossa asumisen ja työnteko tapahtuvat samassa tilassa, toimii alkuperäisenä “työ kotoa käsin” -ratkaisuna ja on esimerkki siitä, kuinka ihmiset ovat kehittäneet toimivia ratkaisuja niukoissa oloissa. Urbzin työ tuo näkyväksi sen, että kehittämistä ei tehdä ylhäältä alas, vaan yhdessä asukkaiden kanssa, heidän tarpeistaan ja ideoistaan lähtien. Vierailu muistutti kurssilaisia siitä, kuinka tärkeää on lähestyä yhteisöjä ilman ennakkoluuloja ja avoimin mielin – vain silloin voidaan todella ymmärtää, mitä vaikuttavuus merkitsee paikallisella tasolla.
Kuva 2: Opiskelijat tutustumassa Urbzin kehityskohteisiin kävellen Dharavin kaupunginosassa Mumbaissa. Kuva: Matilda Pontán
Matkan kulttuurista antia
Opintojen aikana päästiin Intiassa tutustumaan yrityksiin ja alueille, joihin ei perusturistina pääse. Kurssi erosi kaikin puolin omaehtoisesta reissaamisesta, jossa hallitsee aikataulunsa, ihmiskontaktinsa ja tekemisensä ja juuri se teki matkasta ainutlaatuisen ja inspiroivan. Kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen oli syvällisempää, sillä yritysvierailujen lisäksi tiimiläisten ja kurssilaisten kanssa päästiin keskustelemaan paikallisten taustatiedoista ja kuulemaan miten he kokivat vierailut.
Vinkit seuraaville osallistujille
Co-Life-hanke jatkuu vuoteen 2026 asti. Sen puitteissa järjestetään samansisältöinen kurssi, jossa vieraillaan Jaipurissa ja Delhissä Indian School of Development Management (New Delhi) ja Art School of Design and Business (Jaipur, Rajasthan) hellässä huomassa.
Seuraaville lähtijöille vinkkaamme e-sim kortin hankkimisesta. Se mahdollistaa näppärästi überin käytön ja siten kulkemisen ja navigoinnin kaupungilla. Überit ovat Suomeen verrattuna hämmentävän halpoja. 10–20 minuutin (3–4 km) matka maksaa ₹150 (1,5 €). Vaikka kulkemisen maksaminen onnistuu näppärästi überin kautta, on hyvä varata käteistä mukaan iltaruokailuja ja tuliaisia varten. Paikallisesta hintatasosta ja tavoitteista kertoo hyvin opiskelukaverin kuvaus: ₹150 000 (n.1500 €) kuukausituloilla voi elää oikein hyvää elämää hyvällä asuinalueella ja asunnossa, jossa on puhdasta vettä.
Nesteytyksestä on pidettävä huoli juomalla säännöllisesti. Juomapullon veteen on hyvä pudottaa nesteen imeytymistä auttava nesteytystabletti. Jos heikotus iskee, saa limonadilla sokeritasapainon ylös. Limonadi maksoi n. ₹100 (n. 1 €) eli paikallisen roskankerääjän päiväpalkan – meille pikkurahan. Ravintoloiden etsiminen voi olla arpapeliä, joten paikallisten opiskelijoiden vinkit kannattaa hyödyntää. He osaavat skannata paikan ruokaturvallisuuden niin, että länsimainen vatsakin kestää. Pääsette uskomattomien makuelämysten äärelle maistelemaan kasvisruokia Intian kaikista kolkista.
Vaatetuksessa kannattaa suosia löysiä leikkauksia, vaaleita sävyjä, pellavaa, pitkiä hameita ja housuja, sillä paikallinen lämpö ja aurinko ovat iholle raakoja. Temppeleihin ei pääse sisälle alle polvipituisilla tai olkapäät paljastavilla vaatteilla. Pitkät housut, hameet ja päälle heitettävä löysä kauluspaita toimivat hyvin myös ilmastoiduissa sisätiloissa.
Eniten oppii ja näkee, kun uskaltautuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Suosittelemme lämpimästi osallistumaan kurssille oppimaan erittäin ajankohtaisesta vaikuttavasta yrittäjyydestä ainutlaatuisissa olosuhteissa ja lähtemään reissuun.
Lähteet
