Yhteiskunnan palveluiden digitalisoiminen on edennyt jo pitkään 2000-luvulla ja kiihtynyt aivan viime vuosina ja kuukausina, etenkin koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Vankiloissa tilanne on kuitenkin poikennut muusta yhteiskunnasta. Vankiloiden vähäiset resurssit eivät ole antaneet mahdollisuutta digiloikkaan, koska se edellyttää laajoja investointeja, henkilöstön osaamisen vahvistamista sekä erinäisten turvallisuusnäkökulmien selvittämistä. Poikkeustilanteen vallitessa iso osa vankilan toiminnasta ja tapaamisista oli rajoitettu tai kokonaan estetty. Syksyllä 2020 digitalisaatio ulottuu myös vankilaan, kun Hämeenlinnan uusi naisten älyvankila avataan. Sen myötä Rikosseuraamuslaitoksen on tarkoitus vähitellen lisätä sähköistä asiointia ja palveluita myös muissa laitoksissa. Rikosseuraamusalalla puhaltavat siis muutoksen tuulet, joten digitalisoinnin haasteiden ja mahdollisuuksien pohtiminen on aiheena hyvin ajankohtainen.
Kirjallisuuskatsaus-tyyppisessä opinnäytetyössä analysoitiin vankiloiden digitalisaatioon liittyvää kansainvälisistä tutkimuskirjallisuutta sekä Suomen vankiloiden sähköisen asioinnin nykytilaa. Rikosseuraamusalan kehittämisen kannalta opinnäytetyön tulokset toivat esiin vankiloiden digitalisointiin liittyviä kehittämisen kohteita. Syrjäyttämällä vangit digitalisaatiosta pidetään yllä vankien syrjäyttämistä myös vankeuden jälkeen yhteiskunnasta. Vankeuslaki määrittelee, että vankilan olojen tulisi vastata mahdollisimman paljon yhteiskunnassa vallitsevia oloja. Vankeus kohdistuu rangaistuksena vapauden menettämiseen, eikä vankeudella saa rajoittaa esimerkiksi ihmisen perusoikeutta tietoon ja itsensä kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan tämä normaalisuuden periaate ei digitalisaation näkökulmasta tällä hetkellä vankiloissa toteudu, vaikka kyse on vankien ihmisoikeuksista. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tavoitteena on rikoksentekijöiden kiinnittyminen takaisin yhteiskuntaan ja uusintarikollisuuteen vaikuttaminen. Digitalisaation avulla näihin tavoitteisiin voitaisiin löytää uusia ratkaisuja: miten jo vankeusaikana voitaisiin lisätä vangin digitaitoja, edistää heidän itseohjautuvuuttaan omien asioiden hoitamisessa sekä valmentaa heitä rikoksettomaan elämäntapaan eri digitaalisten palveluiden avulla.
Vankien digitaalisen osallisuuden mahdollisuudet ja haasteet
Vankien digitaaliseen osallisuuteen liittyy paljon haasteita, mutta yhtä lailla myös mahdollisuuksia. Tutkimuskirjallisuudessa tulee esiin, että yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden lisäksi ongelmallisia ovat myös vankilan henkilökunnan asenteet vankien digitaalisen osallisuuden tukemista kohtaan. Tähän liittyy muun muassa muutoshaluttomuutta sekä pelkoja erinäisistä turvallisuusriskeistä. Asenteisiin vaikuttaminen vaatisikin yhtäältä rohkeaa muutoksen johtamista laitoksissa ja toisaalta myös alalle uutena tulevien kouluttamista ja koulutuksen uudistamista joiltain osin.
Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuntoutuksen ja opiskelun toteuttamiseen vankilassa. Kummassakin digitaalinen ympäristö tarjoaa käyttäjälähtöisiä tapoja, sillä interaktiivisuudella voidaan ottaa huomioon vankien erilaiset oppimiskyvyt ja perustaidot. Kouluttautumisen mahdollisuudet vankeusaikana monipuolistuvat digitaalisuutta kehitettäessä, ja opiskelulla taas on todettu olevan merkitystä vangin tulevaisuudennäkymiin. Opiskelun mahdollistaminen on siis yksi keino vaikuttaa vangin yhteiskuntaan kiinnittymiseen vankeusaikana. Alan kehittämisen kannalta digitaalisten palveluiden huomioiminen myös kuntoutuksen ja rikollisuudesta irrottautumisen viitekehyksissä olisi uutta ja tärkeää. Myös yhteydenpidon omaisiin ja läheisiin vankeusaikana nähdään edistävän vankien kuntoutumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Yhteiskunnan digiloikka – Älyvankilan avulla vangit kiinni yhteiskuntaan
Muutos on jo käynnissä, sillä Hämeenlinnan naisten älyvankila avautuu syksyllä 2020. Älyvankilan tarjoamilla ratkaisuilla voidaan edistää vankeusajan toimintoja sekä kuntoutumisen digitalisaatiota. Älykäs vankila –hankkeen myötä Hämeenlinnan uudessa naisten älyvankilassa henkilökohtaiset sellipäätteet mahdollistavat vankien sähköisen asioinnin sekä rajoitetun pääsyn sallittuihin yhteiskunnan digitaalisiin palveluihin (mm. sosiaalitoimi, asuminen, kuntoutus, työ, opiskelu, hyvinvointi, perheasiat). Sellipäätteeltä on myös pääsy vankilan sisäiseen verkkoon asioiden hoitamiseksi vankilan työntekijöiden kanssa. (Älykäs vankila –hanke.) Näitä vankien digitaalisen osallisuuden edellytyksiä, vankilan työntekijöiden digiosaamisen tarpeita sekä yleensäkin digitalisaation vaikutusta vankilan työkulttuuriin selvitetään DigiINin Laurean ”Sosiaalisesti marginalisoitujen ryhmien tukeminen digitaalisten palveluiden käytössä” –osahankkeessa, yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen sekä Älykäs vankila –hankkeen kanssa. (DigiIN –hanke.)
Uusien käytäntöjen ja digitalisaation jalkauttamiseksi älyvankilan rakennuttamisessa on huomioitu käyttäjälähtöinen kehittäminen, joten vankilan henkilökunta ja vangit ovat osallistuneet kehittämisprosessiin. Vastaavanlaisilla käytännöillä on mahdollista jakaa tietoa ja osaamista ja samalla vähentää syntyvää muutosvastarintaa tulevien älyvankiloiden pilotoinneissa. Toistaiseksi vankiloiden digitalisaatioon liittyvää kansainvälistä tai kansallista tutkimustietoa on melko vähän saatavilla. Täten kirjallisuuskatsaus digitaalisen osallisuuden haasteista ja mahdollisuuksista on tarpeellinen, sillä ala on muuttumassa ja aiheesta tarvitaan lisää uutta tutkimustietoa. Opinnäytetyössä selvitettyä kansainvälistä tutkimustietoa on mahdollista soveltaa ja yhdistää Suomen vankiloiden digitalisaation kehittämiseen.
Suomi on yksi digitaalisten palveluiden järjestämisen kärkimaista, joten vankiloiden tulee pysyä mukana tässä kehityksessä, jotta vankeusaika voidaan aidosti käyttää hyödyksi Rikosseuraamuslaitoksen strategiat ja arvot huomioiden. Uusi älyvankila tulee näyttämään digiloikallaan muutoksen mahdollisuudet ja tuomaan esiin, miten vankien yhteiskuntaan integroitumista ja rikoksetonta elämää on mahdollista tukea digitaalisesti jo vankeuden aikana sekä rakentaa kuntoutusjatkumoja siviiliin siirryttäessä viranomaisverkostojen voimin.
Rikosseuraamusalan sosionomit Rosa Virmajoki ja Emmi Westerberg tekivät keväällä 2020 DigiIN –hankkeeseen kuuluvaan Laurean ”Sosiaalisesti marginalisoitujen ryhmien tukeminen digitaalisten palveluiden käytössä” –osahankkeeseen tilaustyönä opinnäytetyön aiheesta Vankien digisyrjäytymistä ehkäisemässä – Digitaalisen osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet vankeusaikana. Kirjallisuuskatsaustyyppisessä opinnäytetyössä selvitettiin vankiloiden digitalisaatioon liittyvää kansainvälisistä tutkimuskirjallisuutta sekä Suomen vankiloiden sähköisen asioinnin nykytilaa. Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin opinnäytetyön tekijöiden tuloksiin liittyviä pohdintoja ja keskeisiä kehittämisen näkökulmia.
Lue lisää:
