Vankimessut-tapahtuma tarjoaa vangeille ja rikostaustaisille henkilöille tärkeän mahdollisuuden tutustua heille suunnattuihin palveluihin ja tukeen. Alun perin Helsingin vankilassa järjestetyistä palvelumessuista kehittynyt valtakunnallinen tapahtuma on kasvanut merkittäväksi yhteisölliseksi tapahtumaformaatiksi, joka kokoaa vuosittain yhteen kaikki keskeiset rikosseuraamusalan toimijat.
Vuonna 2016 Helsingissä järjestetty tapahtuma on sittemmin laajentunut ja tapahtumaa on järjestetty eri tahojen toimesta eri kaupungeissa. Tapahtuman keskeisenä tavoitteena on tarjota tukea rikostaustaisten elämän uudelleenrakentamiseen sekä vähentää vankeuteen liittyvää stigmaa. Messut edistävät vuoropuhelua ja lisäävät ymmärrystä rikostaustaisten kysymyksistä yhteiskunnassa. Myös tapahtuman toteuttamisprosessi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta.
Kuva: Kate Bezzubets / Unsplash
Mistä Vankimessut alkoi
Toimin aikaisemmin sosiaalityöntekijänä Helsingin vankilassa. Työssäni ajattelin, että on tärkeää, että vangit pääsevät kohtaamaan palveluiden tarjoajia ja saavat heiltä yksityiskohtaista tietoa eri palveluista. Työni kautta tunnistin, että pelkän esitteen kautta palveluihin kiinnittyminen on monelle vangille vaikeaa, ja vankilasta vapautumisvaiheessa siirtyminen päihdehuollon asumispalveluihin voi monille olla liian korkea kynnys. Tein sosiaalityöntekijän tehtävästä käsin Rikosseuraamuslaitokselle aloitteen palvelumessuista. Aloite hyväksyttiin ja minulle maksettiin aloitteesta aloitepalkkio.
Ensimmäiset palvelumessut järjestettiin Helsingin vankilassa ja sittemmin messuja järjestettiin Sörkka Rockin kanssa vuorovuosittain. Palvelumessuilla eri palveluiden tarjoajat esittelivät toimintaansa vangeille. Kun siirryin vankilasta korkeakouluun, niin päätimme järjestää myös vankilan ulkopuolella vastaavat messut. Ensimmäiset Vankimessut järjestettiin Helsingissä vuonna 2016. Teemana messuilla oli Siististi siviiliin. Tuolloin messujen sisällöksi tuli myös lavaohjelmaa näytteilleasettajien lisäksi. Lavaohjelmaa oli suunnittelemassa Kriminaalihuollon tukisäätiön viestinnässä työskentelevä Lotta Lehmusvaara.
Sittemmin messuja on järjestetty Laurean ja lukuisien eri järjestöjen toimesta Helsingissä myös vuosina 2018, 2019, 2023 ja 2024. Vuoden 2020 messut toteutettiin YouTube-kanavalla yleisötapahtumia koskevien koronarajoituksien vuoksi. Myös muualla Suomessa eri järjestötahot ovat alkaneet järjestämään messuja. Messuja on järjestetty Porissa, Turussa ja Tampereella. Vuonna 2018 Rikoksettoman elämän tukisäätiössä oli paikalla lukuisia vankeja ja rikostaustaisia suunnittelemassa messuja. Heiltä kysyttiin, että minkä nimen he antaisivat Vankimessuille. Yksimielisesti messujen alkuperäinen nimi haluttiin säilyttää eikä sitä koettu leimaavana.
Vankimessujen idea
Vankimessujen tarkoituksena on tarjota tietoa eri palveluista, joita vangit ja rikostaustaiset voivat käyttää rangaistuksen aikana ja sen jälkeen. Vankimessut-tapahtuman avulla edistetään vuoropuhelua, torjutaan toiseutta sekä puolustetaan rikostaustaisten uusia mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Tapahtumassa on lukuisia näytteilleasettajia, jotka tekevät näkyväksi sitä, miten paljon yhteiskunnassamme on myös saatavilla apua ja tukea rikoksettoman ja päihteettömän elämäntavan muutostyöskentelyn yhteydessä. (Laurea 2024.)
Vankimessujen lava tarjoaa tärkeän alustan vankien ja rikostaustaisten äänten esiin tuomiselle, jotka muuten jäävät yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle. Tapahtumassa asiantuntijat ja ammattilaiset voivat esitellä erilaisia vangeille ja rikostaustaisille sekä heidän omaisilleen suunnattuja palveluita ja tukimuotoja. Tämä rikostaustaisten kuuleminen ja heidän tarinoidensa esille tuominen on keskeinen arvo Vankimessujen konseptissa. Siksi lavaohjelmaa ei tule täyttää virkamiesten tai päättäjien strategiapuheilla, vaan antaa tilaa niille, joiden kokemukset ja äänet usein jäävät liian usein varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lavalla esiintyy myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat kiinnittyneet toipumiseen ja luopuneet rikollisesta elämäntavasta. Heillä on tärkeä rooli toimia kuntoutuksellisina esimerkkeinä muutoksen mahdollisuudesta. Tärkeää on ollut myös se, että jokaiset messut on avannut päättäjä. Poliittisen päättäjän avauspuhe alleviivaa tapahtuman merkitystä ja rikostaustaisten kysymyksiä laajemmin yhteiskunnan ja päätöksenteon näkökulmasta. Puheenvuorolla on mahdollista osoittaa, että päättäjät ottavat vakavasti rikosseuraamusalan kysymykset ja ovat sitoutuneita etsimään ratkaisuja, jotka edistävät vankien uudelleenintegroitumista yhteiskuntaan. Helsingin messut ovat avanneet Pekka Sauri, Maria Ohisalo, Veronika Honkasalo, Harry Harkimo ja Maria Guzenina. Verkossa järjestetyt messut avasi Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka.
Vankimessut -tapahtuma 2024 Helsingissä
Tämän vuoden Vankimessut järjestettiin Dallapénpuistossa Helsingissä. Tapahtuman järjestäjiä olivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Stop Huumeille ry, Romanifoorumin D7-hanke, Silta-Valmennusyhdistys ry, Kalliolan Setlementti ry, Rikoksettoman elämän tukisäätiön Novus Ego – hanke. Vankimessujen esiintymislavalla kuultiin paneelikeskustelu vankilasta vapautumisesta sekä rikollisuudesta irrottautumisesta. Lavalla esiintyi myös vankilasta vapautuneiden ja ammattilaisnäyttelijöiden Porttiteatteri sekä eri bändejä. Näytteilleasettajat esittelivät muun muassa asumis- ja päihdepalveluita, naiserityisiä työmuotoja, nuorten parissa tehtävää työtä, valvotussa koevapaudessa oleville suunnattuja hankkeita, omaistyön palveluja sekä monia muita vankien ja rikostaustaisten parissa toimivia yhteisöjä, joista on mahdollista saada vertaistukea muutostyöskentelyn. Näiden lisäksi messuilla on esitelty myös kunnallisia palveluita sekä koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja, jotka voivat auttaa rikostaustaisia integroitumaan yhteiskuntaan.
Yhteisöllisyyttä ja kasvokkaista kohtaamista
Vankimessuilla yhteisöllisyys syntyy yhteisen hyvän tavoittelusta. Tapahtumalla pyritään tuomaan esille vangeille suunnatut palvelut sekä saavuttamaan yhteiskunnallista keskustelua vankien ja rikostaustaisten kysymyksistä sekä mahdollisista esteistä päästä osaksi yhteiskuntaa. Tapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen toteutuu korkeakoulun ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä. Opiskelijoiden lisäksi eri järjestöjen vapaaehtoiset ja kuntoutujat voivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa messuja.
Taloudelliset haasteet ja sidosryhmäyhteistyö
Julkisessa keskustelussa on tuotu esille viime aikoina Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisia haasteita (MTV uutiset 19.1.2024). Henkilöstöpula ja vankiloiden yliasutus merkitsee usein kuntouttavien toimintojen keskeyttämistä. Kansalaisjärjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota tukea, erityisesti kuntouttavien toimintojen ja palvelujen osalta. Kansalaisjärjestöjen monet hankkeet tarjoavat monipuoliset tukipalvelut vangeille ja rikostaustaisille henkilöille eri seuraamusten aikana ja niiden jälkeen. Sidosryhmien tuottamien palveluiden merkitys korostuu, mikäli rangaistuksen aikaisista tukimuodoista joudutaan resurssien vähäisyyden vuoksi luopumaan.
Yksilötason ja yhteiskuntatason monet merkitykset
Monilla vangeilla on tarvetta erilaisille palveluille ja tuelle. Kansalaisjärjestöt voivat tarjota vertaistukea ja palveluita, jotka tukevat vankeja vapautumisen jälkeisessä arjessa. Rikos- ja päihdetaustaan liitetään usein yhteiskunnassamme stigmaa. Tämä leimaantuminen voi vaikeuttaa vankien ja rikostaustaisten mahdollisuuksiaan saada työtä, asuntoa ja pääsyä erilaisten palveluiden piiriin. Vapautumisen jälkeen monet rikostaustaiset voivat joutua taistelemaan erilaisia ennakkoluuloja vastaan, ja ne voivat osaltaan estää heitä yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuksia.
Palautetta messuista
Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät tämän vuoden Vankimessujen osallistujilta palautetta messuista. Päivän aikana palautekyselyyn vastasi yhteensä 102 vankimessujen näytteilleasettajaa, messuvierailijaa tai esiintyjää. Vastaajista reilusti yli puolet olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan ja melko tyytyväisiä hieman yli 40 % vastaajista. Vastaajista yhteensä 49 henkilöä arvioi tapahtuman sisällön erittäin hyväksi ja 48 henkilöä arvioi sen hyväksi. Vastaajista viisi oli sitä mieltä, että ohjelma oli kohtalainen. Vastaajista 98 ilmoitti, että tapahtuma oli heille osallistumisen arvoinen. Useat osallistujat arvostivat mahdollisuutta kohdata muita ihmisiä. Kohtaamiset ja verkostoituminen olivat monien mielestä tapahtuman parasta antia.
Myös messujen yleinen tunnelma sai paljon kiitosta. Sitä kuvailtiin rennoksi, positiiviseksi ja yhteisölliseksi. Monipuolinen ohjelma oli monen osallistujan mieleen. Musiikkiesitykset, paneelikeskustelu ja erityisesti Porttiteatterin esitys saivat kiitosta. Hyvä sijainti ja messujen järjestelyt saivat positiivista palautetta. Monipuolinen kattaus eri näytteilleasettajia ja palveluita sai kiitosta. Tarjolla oli erilaisia palveluita, järjestöjen esittäytymisiä ja toimijoita, mikä teki tapahtumasta kiinnostavan ja kattavan. Myös maksuttomat tarjoilut olivat monien osallistujien mieleen. Erityisesti muurinpohjaletut mainittiin useasti palautteissa. Osallistujat arvostivat mahdollisuutta osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kuten nilkkapannan heittämiseen ja käsiraudoista irrottautumiseen. Mekaaninen rodeohärkä mainittiin myös erikseen mielekkäänä sisältönä messuilla.
Lopuksi
Vankimessuilla on tärkeä paikka yhteiskunnassamme. Vankimessut tarjoaa keskustelufoorumi, jossa voidaan käsitellä rikostaustaisten kysymyksiä ja keskustella yhteiskunnan roolista rikostaustaisten henkilöiden uudelleenintegraation tukemisessa. Tällaiset keskustelut voivat vaikuttaa päätöksentekoon, edistäen inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa kohtelua. Antamalla äänen niille, joita rikosrekisteri leimaa, messut haastavat nykyiset käytännöt ja edistävät ja uusien mahdollisuuksien luomista.
Lähteet:
