Lehtorin työ tuttujen opintojaksototeutusten parissa tarjoaa turvallisen maaperän. On kuitenkin paljon asiakokonaisuuksia, jotka eivät mahdu näiden raamien sisään. Uusien kokonaisuuksien ja näkökulmien esiin nostaminen mahdollistuu usein hanketyön kautta. Miksi en hyödyntäisi tätä tilaisuutta ja laajentaisi ajatuksiani hiekkalaatikon ulkopuolelle?

Tällaisen tilaisuuden tarjosi syksyllä 2023 käynnistynyt Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen – koulutushanke. Hanke sai rahoituksen koulutuksen toteuttamiseksi vuoden 2024 loppuun asti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselta, Jotpalta. Laurea-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Metropolia-ammattikorkeakoulu suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyönä koulutushankkeen ja opintokokonaisuudet, joissa haettiin myös uusia aluevaltauksia varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen vahvistamiseksi. (Laurea 2024.) Koulutushankkeella vastattiin varhaiskasvatuksen kentän tämänhetkisiin osaamistarpeisiin vahvistaen ja laajentaen tulevaisuuden varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista.

Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen vahvistuu

Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva hakee vielä osin muotoaan. Mitä ja minkälaista osaamista konkreettisesti tämä työnkuva vaatii päiväkodin moniammatillisessa työyhteisössä? Sosionomin kompetenssien mukaan varhaiskasvatuksen sosionomeilta odotetaan eettistä osaamista, asiakastyön osaamista sekä verkosto- ja palvelujärjestelmäosaamista. Lisäksi heiltä vaaditaan kriittistä ja osallisuutta edistävää yhteiskuntaosaamista, tutkimuksellista kehittämis- ja innovaatio-osaamista sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaamista. (Sosiaalialan verkosto 2025.) Kuinka pystymme vastaamaan osaamisvaatimuksiin ja varmistamaan, että tulevaisuuden varhaiskasvatuksen sosionomit omaavat vahvan ammatti-identiteetin ratkaisukeskeisellä asenteella, joka tukee lasten hyvinvointia ja osallisuutta?

Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen -koulutushankkeessa (2023–2025) osaamisen kehittämishaasteeseen vastattiin muun muassa valinnaisilla opintojaksoilla. Opintojaksot, Leikkisä liikkuminen ja toiminallisuus varhaiskasvatuksen ytimessä ja Varhaiskasvatuksen moniammatillinen tiimityö – osallistavaa vuorovaikutusta, tukivat ja vahvistivat varhaiskasvatuksen yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria. Työelämän tarpeisiin vastaava koulutushanke perustui vuorovaikutteiselle opintojaksojen yhteiskehittämiselle sekä innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen kokeilemiselle Digi Campuksen Moodle-ympäristössä.

Uudet opintojaksot ja tehtävät suunniteltiin hyödyntäen verkkoluentojen tukena digitaalisia interaktiivisia työkaluja ja keskustelualustoja. Nämä ratkaisut tukivat opiskelijoiden omatahtista ja itsenäistä opiskelua, ja opintojaksojen aikataulutus mahdollisti opintojen edistämisen myös kesäkuukausien aikana. Lisäksi keskustelualustojen käyttö mahdollisti opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja keskustelun verkkotapaamisten ulkopuolella, mikä lisäsi dialogisuutta ja vahvisti osaamista laajentaen näkökulmia käsiteltävien asioiden tiimoilta.

Opintojaksojen keskeiset sisällöt painottivat leikillisyyteen perustuvaa liikuntakasvatusta ja osallistavaa tiimityötä osana varhaiskasvatuksen ammatillista osaamista. Tavoitteena oli vahvistaa varhaiskasvatuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria, jonka kehittäminen on keskeinen osa varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisuutta ja sosiaalipedagogista työotetta. Sosiaalipedagogisella työotteella varhaiskasvatuksessa lapsia tuetaan sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Lapset kohdataan yksilöllisesti, huomioiden heidän omat tarpeensa ja persoonallisuutensa. Samalla heitä autetaan ymmärtämään yhteisön periaatteita ja arvoja, mikä vahvistaa heidän tunnettaan osallisuudesta ja kuulumisesta ryhmään. Sosiaalipedagogisen työotteen hyödyntäminen mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen sekä yhteisön jäsenenä kasvamisen periaatteiden tiedostamisen, mikä tukee osallisuuden kokemusta.  (Nivala & Ryynänen 2022, 230–231 ja 238–239.) Varhaiskasvatuksen yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi on tärkeää tehdä näkyväksi, tunnistaa ja tunnustaa kaikkien varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien niin yhteinen kuin eriytyvä osaaminen. Varhaiskasvatuksen yhteistyön perusta on asiantuntijuuden kunnioittaminen, jotta jokaisen ammatillista osaamista voidaan hyödyntää moniammatillisissa tiimeissä. (Nivala & Rönkkö 2021.)

Leikkisän liikkumisen merkitys varhaiskasvatuksessa yhteisöllisyyden ja oallisuuden vahvistajana

Varhaiskasvatuksessa leikkiminen ja liikkuminen on osa tavallista arkea niin lapsille kuin kasvattajille. Lapsi ottaa ensiaskeleitaan yhteisöllisyyden leikkikentällä, mihin päiväkodin liikunnalliset leikit tarjoavat luonnollisen väylän. Leikkiminen kiinnittää lapsen osaksi ryhmää ja mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen harjaantumisen. Liikunnallinen leikkiminen toimii yhteisöllisen toimintakulttuurin ja yhteisöllisyyden vahvistajana yli kieli- ja kulttuurirajojen. Leikin fyysinen aktiivisuus tukee lapsen sitoutumista ja laskee osallistumisen kynnystä. (Arvola, Lastikka & Reunamo 2024, 116–118.)

Toisinaan leikkiminen on niin luonnollista, että sen pedagoginen ja yhteisöllisyyttä tukeva näkökulma unohtuu. Tämän tietoisuuden näkyväksi tekemiseen ja liikuntakasvatuksen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen vastattiin Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen -koulutushankkeessa vapaavalintaisella opintojaksolla, Leikkisä liikkuminen ja toiminnallisuus varhaiskasvatuksen ytimessä. Varhaiskasvatuksessa liikuntakasvatuksen hyödyntäminen leikillisessä arjessa tarjoaa lapsille mahdollisuuden osallistua ja kokea onnistumisen elämyksiä turvallisessa ympäristössä.

Leikillisyyttä voidaan hyödyntää kasvattajien voimavarana ja varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan tarinallisena viitekehyksenä. Leikillisyyden kautta kasvattaja auttaa lapsia kehittämään joustavuutta, epäitsekkyyttä, kärsivällisyyttä ja mielikuvitusta yhteisissä leikeissä ja puuhissa toisten lasten kanssa. Leikillisyys on kasvattajan pedagoginen taito, joka toimii arjessa ryhmäytymisen liimana niin lasten kuin kasvattajien välillä. (Siklanderin & Tornbergin 2024, 239.) Tämä edistää lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä on tärkeä osa sosionomien työtä. Lapset tarvitsevat rinnalleen kasvattajia tukemaan, vahvistamaan ja mahdollistamaan leikillisen liikkumisen varhaiskasvatuksen arjessa.

Leikillisyyteen perustuvassa liikuntakasvatuksessa korostuu yhteisöllisen näkökulman lisäksi myös leikkijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja tasa-arvon edistäminen, mikä auttaa sosionomeja kehittämään eettistä osaamistaan ja ymmärtämään paremmin lasten oikeuksia ja tarpeita. Lapset tarvitsevat ohjattujen liikuntahetkien lisäksi aikuisen tukea ja turvaa omaehtoisiin leikkeihin ja peleihin. Kasvattaja tasoittaa niin liikunnallisten kuin sosiaalisten taitojen eroja leikkijöiden välillä. Hän pystyy säätelemään lasten leikkiin kiinnittymisen tasoa ja rikastamaan leikkejä. (Syrjämäki & Heiskanen 2024, 138–140.)

Leikillisyyteen perustuvan liikuntakasvatuksen hyödyntäminen ja tiedostaminen varhaiskasvatuksen arjessa tarjoaa varhaiskasvatuksen sosionomeille mahdollisuuden kehittää kompetensseihin pohjautuvaa ammatillista asiakastyön osaamistaan varhaiskasvatuksessa, ymmärtäessään leikin merkityksen keskeisenä toimintatapana oppimiselle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. (Sosiaalialan verkosto 2025.)  Nähdessään ja dokumentoidessaan konkreettisia tuloksia lasten hyvinvoinnissa ja kehityksessä vahvistuu heidän uskonsa omaan osaamiseensa ja ammattitaitoonsa. Tällainen ymmärrys edistää ammatti- identiteetin kehittymistä ja vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja sekä innovatiivisia tapoja tukea lasten kehitystä ja hyvinvointia osana varhaiskasvatuksen arkea.

Osallistava vuorovaikutus tiimityön yhteisöllisyyden ytimenä

Moniammatillinen tiimityö on tänä päivänä tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea. Päiväkodin työyhteisöön kuuluu päiväkodin johtajan lisäksi varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia sekä kasvatukseen ja hoitoon osallistuvia lapsi- ja ryhmäkohtaisista avustajia. (Vipunen 2025.) Varhaiskasvatuksen työ perustuu vahvasti vuorovaikutukseen ja ihmissuhdetaitoihin, jotka ovat keskeisiä sekä lasten että henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa. Päiväkodeissa työtä tehdään usein kolmen hengen kasvattajatiimeissä, jossa vuorovaikutus näyttelee isoa roolia. Liisa Ahonen (2019) on todennut, että tiimin sisäinen vuorovaikutus on lapsiryhmän todellinen kasvuympäristö.

Samaa ajatusta tukee myös Lumoudu lapsesta -teoksen artikkeli vuodelta 2021, Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin tuuletusta – yhdessä kohti onnistumisia, jossa kirjoittajat nostavat vahvasti esiin tiimin yhtenäisen toimintakulttuurin lasten kanssa. Se miten toimimme varhaiskasvatuksessa vuorovaikutuksessa ja leikin maailmoissa lasten kanssa, on äärimmäisen tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on se, miten toimitaan tiiminä lasten kanssa.  Sillä vasta se muodostaa oppivan yhteisön ja näin rakennamme toiminnassanne, yhtenäistä ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista toimintakulttuuria. (Kataja, Oja, Terho & Roos 2022, 31.)

Usein tavoittelemme tilannetta, sekä aikuisena että lapsena, jossa tunnemme olomme turvalliseksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi ja tämä koskettaa yhtä vahvasti työyhteisöämme kuin yksityistä elämäämme. Näiden osatekijöiden toteutuessa olemme valmiita panostamaan omalta osaltamme yhteisöllisyyteen sitoutumalla yhteisiin arvoihin ja toimintatapoihin. (Ahonen 2019.) Siksi on tärkeä tiedostaa ja vahvistaa kasvattajien ammatillista osallistavan vuorovaikutuksen osaamista. Tiimityö ja johtaminen ovat olleet varhaiskasvatuksen kentän ammatillisen keskustelun keskiössä jo jonkin aikaa. Sekä Ranta (2023) että Ahonen (2023) ovat käsitelleet toimivan tiimityön merkityksellisyyttä omissa teoksissaan ja korostavat tiimin sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitystä.

Osallistavan vuorovaikutuksen vahvistaminen moniammatillisen tiimityön perustana oli keskeinen teema Varhaiskasvatuksen moniammatillinen tiimityö – osallistavaa vuorovaikutusta -opintojaksolla. Opintojakson tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen sosionomin taitoja itsensä johtamisessa, moniammatillisessa tiimityössä ja osallistavan vuorovaikutusilmapiirin luomisessa. Tunnistamalla ja tunnustamalla toistemme asiantuntijuuden sekä mahdollistamalla osallisuuden kasvattajien kesken luomme varhaiskasvatuksen tiimityölle turvallisen perustan. Tällöin jokaisen työntekijän ammatillisuudelle on oma tilansa, mikä mahdollistuu osallistavan ja muut huomioivan vuorovaikutuksen kautta. Tiimi hyödyntää kaikkien jäsentensä kapasiteetit ja toimii kohti yhteistä päämäärää. Viestintä on runsasta, jokainen tulee kuulluksi ja vuorovaikutus toimii kaikkien jäsenten kesken. Työyhteisössä on yhteisesti ymmärretyt ja hyväksytyt pelisäännöt, joiden pohjalle tiimin sisäinen toimintakulttuuri rakentuu. Aidosti yhteistyötä tekevä tiimi saa asioita tehokkaammin tehtyä ja osaa ratkaista monimutkaisia ongelmia, koska tiimin jäsenet käyttävät hyödyksi kaikkien erilaisen osaamisen. (Ahonen 2023, 139–141.)

Tärkeimmäksi hyvän tiimin taidoksi nousevatkin vuorovaikutustaidot, pelisääntöihin sitoutuminen ja kaikkien jäsenten osallisuuden mahdollistaminen. Näitä taitoja tiimien tulee harjaannuttaa, kehittää, dokumentoida ja arvioida systemaattisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen kehittämisestä puhuttaessa tai sitä toteutettaessa huomio kohdentuu kuitenkin lähes aina toiminnan sisältöön eli siihen osaan työtä, joka tapahtuu yhdessä lasten kanssa. Meidän tulisikin keskittää huomiota ja yhtä paljon aikaa tiimin toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen, koska toimiva tiimi on laadukkaan pedagogiikan edellytys! (Ahonen & Roos 2019, 117–118 ja Ranta 2023, 176-179.)

Koulutushanke tarjoaa avaimet ammatilliseen kasvuun

Työelämälähtöinen koulutushanke tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä, joko harjoitteluiden tai tämänhetkisen työpaikan kontekstissa. Vahva työelämäyhteistyö teki opetuksesta koulutushankkeessa konkreettisempaa ja merkityksellisempää sekä lehtoreille että opiskelijoille ja tarjosi verkkotapaamisiin keskustelunaiheita suoraan varhaiskasvatuksen arjesta. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella opintokokonaisuudet koettiinkin toimivina ja omaa osaamista ja ammatti-identiteettiä vahvistavina kokonaisuuksina. Työelämän ja koulutusmaailman vahva yhteistyö ja toisiaan tukeva lähestymistapa lisäsi opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista, kun he näkivät oppimisen suoran yhteyden tulevaan työelämään. Opintojen tehtäväkokonaisuuksien ja tiedonsisäistämisen itsenäinen prosessi mahdollisti opiskelijoiden joustavan etenemisen opintojaksoilla.

Koulutushankkeessa lehtorin näkökulmasta opintokokonaisuuden kehittäminen ja rakentaminen tarjosi mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä. Lisäksi se laajensi ja selkeytti lehtorin pedagogista näkökulmaa varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen suhteen. Hanketyö sekä työelämän että eri ammattikorkeakoulujen välillä kehitti ja monipuolisesti opetusta monin tavoin. Lehtorin työ ja osaaminen vahvistui sekä päivittyi työelämän ja toisten ammattikorkeakoulujen kanssa toteutuneen yhteiskehittämisen kautta. Yhteisen koulutushankkeen myötä opiskelijat ja opettajat pääsivät verkostoitumaan laajemmin sekä keskenään että työelämän suuntaan, mikä avasi uusia mahdollisuuksia osaamisen vahvistumiselle ja ammatilliseen kehittymiseen. Laajempi ja moninaisempi verkosto tuki myös opiskelijoiden jatkokouluttautumista ja urakehitystä.

Kolmen ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö toi yhteen erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta, kun lehtorit jakoivat parhaita käytäntöjään ja ideoitaan. Tämä synnytti uusia ja monipuolisempia tapoja ohjata opiskelijoita sekä opettaa eri kokonaisuuksia. Kun oppilaitokset toteuttavat, arvioivat ja kehittävät yhdessä opintokokonaisuuksia, opetus tasalaatuistuu ja kehittyy myös opiskelijoiden suuntaan. Yhteinen ymmärrys lisääntyy, mikä mahdollistaa uudenlaisen, vastavuoroisen ja joustavan oppimiskokemuksen opiskelijoille. Koulutushankkeen mahdollistama yhteistyö rikastutti opetusta, lisäsi innovatiivisuutta, edisti verkostoitumista ja mahdollisti jatkuvan yhteiskehittämisen jatkuvan palautteen myötä. Koulutushanke loi pohjan uudenlaisille, vastavuoroisille ja joustaville opintokokonaisuuksille ja ohjaukselle, joka hyödyttää sekä opiskelijoita että lehtoreita pitkälle tulevaisuuteen.

Lähteet

• Ahonen, L. & Roos, P. 2019. Iloa ja oivalluksia! Pedagogiikan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa. 1.painos. Vaasa: Waasa Graphics Oy.
• Ahonen, L. 2023. Tiimin voima varhaiskasvatuksessa. Liettua: BALTO print.
• Arvola, O. Lastikka, A-L. & Reunamo, J. 2024. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset leikkijät yhteisen juonen ääreen. Teoksessa Kyrönlampi, T. & Koivula, M. (toim.). 2024. Leikin lumoa käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Jyväskylä: Santalahti. 107–126.
• Kataja, E. (toim.) 2022. Lumoudu lapsesta, Artikkeleita arkipedagogiikasta. Hämeenlinna. Viitattu 26.3.2025.
• Laurea 2024. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiseen valmentavat opinnot. Viitattu 1.4.2025.
• Nivala, E. & Ryynänen, S. 2022. Sosiaalipedagogiikka kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. 4. painos. Tallinna: Gaudeamus.
• Nivala, E. & Rönkkö, S. (2021) Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa E. Fonsén, M. Koivula, R. Korhonen & T. Ukkonen-Mikkola (toim.) Varhaiskasvatuksen asiantuntijat: Yhteistyössä eteenpäin. Suomen Varhaiskasvatus ry., 127–146.
• Ranta, S. 2023. Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä. Viro: Printon.
• Siklander, S.& Tornberg, L. 2024. Leikillisyys lasten ja kasvattajan vuorovaikutuksessa. Teoksessa Kyrönlampi, T. & Koivula, M. (toim.). 2024. Leikin lumoa käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Jyväskylä: Santalahti. 236–257.
• Syrjämäki, M & Heiskanen, N. 2024. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja yhteisöt inklusiivisen leikin rakentajina. Teoksessa Kyrönlampi, T. & Koivula, M. (toim.). 2024. Leikin lumoa käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Jyväskylä: Santalahti. 127–141.
• Sosiaalialanverkosto. 2025. Sosiaalialan tutkinnot, kompetenssit ja suositukset. Viitattu 19.3.2025.
• Vipunen. 2025. Varhaiskasvatuksen henkilöstö. Opetushallinnon tilastopalvelu. Viitattu 25.4.2025.