Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan samalla, kun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön (TKI) kohdistuu kasvavia odotuksia. Tämä edellyttää ammattikorkeakouluilta uudenlaista ajattelua, johtamista ja toimintatapoja, joissa yhteistyötä yritysten kanssa ei nähdä pelkkänä sivutoimintana hankeyhteistyössä tai opiskelijaprojekteissa, vaan strategisena osana korkeakoulun perustehtävää. Laurean liiketalous-, tietojenkäsittely- ja palvelualat -yksikössä tätä muutosta on lähdetty edistämään asiantuntijalähtöisellä ja käytännönläheisellä bottom up -kehittämisotteella, jossa arvonluonti ja kumppanuus ovat keskiössä.
Kuva: Laurean kuvapankki
Miksi ammattikorkeakoulujen on uudistettava yritysyhteistyötään?
Suomen hallitus on päättänyt leikata korkeakoulujen perusrahoitusta yhteensä 65 miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana (Tieteessä tapahtuu 2025; Tiessalo 2025). Samaan aikaan tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Tämä ristiriita pakottaa korkeakoulut etsimään uusia keinoja turvata toimintansa ja kasvattaa vaikuttavuuttaan.
Vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö tarkoittaa toimintatapaa, jossa yritykset saavat korkeakoululta konkreettista tukea kehittämistarpeisiinsa ja korkeakoulu saa vastineeksi rahallisen korvauksen sekä muita yhteistyöstä syntyviä hyötyjä, kuten oppimista ja uusia tutkimusavauksia. Toisin kuin perinteinen hankeyhteistyö, vastikkeellinen yhteistyö perustuu sopimuksellisuuteen ja selkeään arvonvaihtoon. Se vahvistaa molempien osapuolten sitoutumista ja tekee yhteistyöstä entistä vaikuttavampaa sekä korkeakoulun että yritysten näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (2025) mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus on vähentynyt jo 200 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka tehtävät ja tavoitteet ovat kasvaneet. T&K-panostuksia lisätään, mutta niiden vaikutus jää vähäiseksi, jos korkeakoulut eivät samanaikaisesti kehitä myös omaa yritysyhteistyökyvykkyyttään. Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu kyvystä yhdistää tieteellinen tieto, soveltava kehittäminen ja elinkeinoelämän tarpeet kestävällä ja vastikkeellisella tavalla.
TKI-yritysyhteistyö yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistajana
Ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää soveltavaa TKI-toimintaa. TKI-työ tuottaa uusia ratkaisuja, mutta ennen kaikkea se toimii sillanrakentajana oppilaitoksen ja elinkeinoelämän välillä. TKI-toiminta tukee tuottavuuden kasvua, elinkeinoelämän uudistumista ja hyvinvointia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monialaista yhteistyötä, kokeiluja ja yhteistä oppimista. (Valtioneuvosto 2023, 26, 31, 42-44.) Tämä puolestaan edellyttää ammattikorkeakoululta rakenteita ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat sujuvan ja vastavuoroisen yhteistyön elinkeinoelämän kanssa.
Ammattikorkeakouluissa on tehty yritysyhteistyötä jo pitkään lukuisien hankkeiden ja opiskelijaprojektien kautta. Se on luonut vahvan pohjan yhteiselle tekemiselle ja osoittanut, että korkeakoulut toimivat yritysten kumppaneina käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti. Vastikkeellisen TKI-yritysyhteistyön kehittäminen ei siis tarkoita yhteistyön keksimistä uudelleen, vaan sen seuraavaa vaihetta. Kun yhteistyöhön liitetään vastikkeellisuus, se muuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulun henkilöstön ajattelutapaa. Kyse ei ole enää pelkästään yhteisistä kehittämisprojekteista, vaan myös arvojen ja vastuiden selkeästä tunnistamisesta eli mitä kukin tuo yhteistyöhön ja mitä siitä saa. Tämä edellyttää, että ammattikorkeakoulun asiantuntijat oppivat näkemään oman osaamisensa myös palveluna, joka tuottaa mitattavaa hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle. Asiantuntijoiden ajattelutavan muutos on samalla siirtymä yhteisöllisestä kehittämisestä kohti kumppanuutta, jossa arvonluonti on vastavuoroista ja kestävästi hinnoiteltua.
Yritysyhteistyön esteet ja mahdollistajat
Tutkimukset osoittavat, että korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön haasteet liittyvät usein erilaisiin käsityksiin tavoitteista, ajankäytöstä ja toimintatavoista. Yritykset voivat kokea korkeakoulujen toiminnan liian teoreettiseksi tai byrokraattiseksi, kun taas korkeakoulujen näkökulmasta yritysten odotukset voivat tuntua lyhytjänteisiltä ja tuloskeskeisiltä. Nämä erilaiset toimintakulttuurit selittävät osaltaan sitä, miksi yhteinen rytmi ja ymmärrys eivät aina heti löydy. (de Wit-de Vries, Dolfsma, van der Windt & Gerkema 2018; O’Dwyer, Filieri, & O’Malley, 2022; Alunurm, Rõigas & Varblane 2020, 377-390; Yang, Wang, Ying, Jiang & Fu 2025; Kamal, Guha, Begum & Taher 2024, 237-254.)
Samat tutkimukset tuovat kuitenkin esiin myös ratkaisuja, jotka voivat kääntää nämä erot vahvuudeksi. Selkeä ja avoin viestintä sekä yhteisesti sovitut tavoitteet auttavat rakentamaan yhteistä suuntaa. Toimivat tiedon- ja osaamisen siirtämisen käytännöt mahdollistavat jatkuvan vuorovaikutuksen ja tukevat yhteistyön sujumista arjessa. Yhteiset työpajat, erilaiset tilaisuudet ja koulutukset vahvistavat sosiaalista pääomaa eli ihmisten välisiä suhteita ja luottamusta, jotka muodostavat kaiken kestävän yhteistyön perustan. Onnistunut yritysyhteistyö korkeakoulussa edellyttää luottamukseen perustuvaa, avoimesti viestivää ja arvoa jakavaa toimintakulttuuria, jossa eri sidosryhmien tavoitteet sovitetaan yhteen.
Moninäkökulmainen lähestymistapa auttaa tunnistamaan, miten eri toimijat voivat tuottaa ja jakaa arvoa yhteistyöinnovaatioissa. (de Wit-de Vries et al. 2018, 1236-1255; O’Dwyer et al. 2022; Alunurm et al. 2020, 377-390; Yang et al. 2025; Kamal et al. 237-254.)
Asiantuntijasta arvonluojaksi. Mitä onnistuminen ammattikorkeakoululta edellyttää?
Laureassa vastikkeellista TKI-yritysyhteistyötä on lähdetty kehittämään työntekijälähtöisesti, bottom up -periaatteella, jotta se vastaisi asiantuntijoiden arjen tarpeisiin ja tukisi heidän onnistumistaan yritysyhteistyössä. Tämä lähestymistapa on tärkeä, sillä kestävä muutos syntyy vain, kun ne, jotka toteuttavat työtä käytännössä, ovat mukana muovaamassa sen toimintatapoja. Kehittämisen keskiössä on ollut henkilöstön ymmärrys ja kokemus siitä, mitä vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö tarkoittaa käytännössä ja millaista tukea onnistumiseen tarvitaan. Kehittämisessä on hyödynnetty myös tutkittua tietoa, joka on syventänyt näkemystä vastikkeellisen yritysyhteistyön mahdollisuuksista ja edellytyksistä.
Vastikkeellinen yritysyhteistyö ei synny yksittäisten ihmisten innostuksesta, vaan sitä tukevasta toimintaympäristöstä, jossa myynti, palvelumuotoilu ja kumppanuuksien rakentaminen ovat koko organisaation yhteinen tehtävä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaksisuuntaista muutosta: johto luo rakenteet, resurssit ja suunnan, henkilöstö kehittää ja vie niitä käytäntöön. Se edellyttää strategista sitoutumista, selkeitä prosesseja ja vastuita, yhteisiä tavoitteita sekä realistista ajankäyttöä. Johtamisen tehtävänä on myös tunnistaa ja palkita onnistumisia. Kun vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö huomioidaan osana tulosohjausta, urakehitystä ja työajansuunnittelua, sen arvostus vahvistuu ja työntekijöiden motivaatio sekä sitoutuminen kasvavat (Figueiredo, Margaca, Sánchez Garcia & Ribeiro 2025; Jo & Shin 2025; Valtioneuvosto 2023).
Vastikkeellinen yritysyhteistyö vaatii korkeakoulun asiantuntijoilta rohkeutta astua ulos perinteisestä opetus- tai hanketyön roolista. Asiantuntijoiden on tärkeä oppia näkemään osaamisensa myytävänä palveluna ja ratkaisuna, joka auttaa yritystä uudistumaan ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä edellyttää kykyä sanoittaa oma asiantuntemus yritysten kielellä, tunnistaa asiakkaan tarpeet ja muotoilla osaaminen palveluksi, joka tuottaa lisäarvoa yrityksille. Samalla tarvitaan myynnillistä ajattelua ja osaamista kehittää, hinnoitella ja esitellä korkeakoulun tarjoamia TKI-palveluja. Tukirakenteiden tasolla tarvitaan selkeitä rooleja, vastuita sekä toimintamalleja. Näiden avulla asiantuntijat voivat keskittyä siihen, minkä he osaavat parhaiten eli yhteistyön ja arvonluonnin kehittämiseen yritysten kanssa.
Onnistuneen vastikkeellisen TKI-yritysyhteistyön edellytykset ammattikorkeakoulussa:
Henkilöstön koulutus ja valmennus vahvistavat asiantuntijoiden kykyä tuotteistaa, hinnoitella ja esitellä omaa osaamista yrityksille vakuuttavasti ja vaikuttavasti sekä hyödyntää asiakkuuksien hallintajärjestelmiä yhteistyön tukena.
Selkeät rakenteet, roolit, vastuut ja tukipalvelut kuten myyntitiimit, myyntiprosessi, myytävien TKI palvelujen kuvaukset sekä viestinnän, markkinoinnin ja muiden myynnin tukipalvelujen tuki sujuvoittavat vastikkeellista yritysyhteistyötä ja vapauttavat aikaa sisällölliseen työhön.
Riittävä aika ja resurssit mahdollistavat yritysyhteistyön suunnittelun, koordinoinnin ja asiakkuuksien hoidon, sillä se ei tapahdu “oman työn ohessa”.
Yritysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja TKI-tuote- ja palveluportfolion rakentaminen varmistavat, että osaaminen kohdentuu oikein ja tarjotaan yrityksille heidän tarpeitaan vastaavia ratkaisuja.
Johtamisen ja palkitsemisen uudistaminen tekee vastikkeellisesta yritysyhteistyöstä strategista ja kannustavaa toimintaa, jossa yhteistyö nähdään investointina tulevaisuuteen.
Kohti vastikkeellista, kestävää ja vaikuttavaa yrityskumppanuuskulttuuria
Vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö ammattikorkeakoulussa on ennen kaikkea vastavuoroisen arvonluonnin ja yhteisen oppimisen mahdollistaja. Se tarjoaa asiantuntijoille tilaisuuden kehittää ja syventää osaamistaan sekä vahvistaa ammatillista identiteettiään vastikkeellisen yhteistyön rakentajina. Samalla se lujittaa korkeakoulun asemaa luotettavana yrityskumppanina, joka yhdistää tutkimuksen, osaamisen ja käytännön kehittämisen ratkaisuiksi yritysten tarpeisiin ja yhteiskunnan haasteisiin.
Laureassa muutosta rakennetaan yhdistämällä kehittäminen, kokeilut ja organisaatiotason uudistukset. Näiden edetessä rinnakkain, muutos juurtuu osaksi arkea, johtamista ja yhteisiä toimintatapoja. Aito, vaikuttava kumppanuus syntyy, kun korkeakoulu ja yritykset oppivat toisiltaan, jakavat vastuuta ja luovat arvoa yhdessä. Vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö tekee ammattikorkeakoulusta aktiivisen tulevaisuuden rakentajan, paikan, jossa tieto, kehittäminen ja yhteinen arvonluonti kohtaavat.
Tämän artikkelin jatko-osa Vastikkeellinen TKI-yritysyhteistyö Laurean kehittämisen ytimessä, osa 2/2, syventyy Laurean vastikkeellisen TKI-yritysyhteistyön toimintamallin kehittämistyöhön ja sen tuloksiin.
Tekstin jäsentämisessä on hyödynnetty Microsoft Copilot teköälypohjaista työkalua.
Kirjoittajatiedot
Siiri Jalo, TKI-asiantuntija, sosionomi (YAMK), AmO, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Jalo vetää Laurean liiketalous-, tietojenkäsittely- ja palvelualat yksikössä TKI-yritysyhteistyön kehittämisprojektia sekä TKI-palvelun Ideoista rahoitushakuun -myyntipilottia. Lisäksi Jalo toimii tutkijana Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa tarkastelee osallistavaa johtamista osana laajempaa työelämän tutkimuskokonaisuutta.
Lähteet
- Alunurm, R., Röigas, K. & Varblane, U. 2020. The relative significance of higher education–industry cooperation barriers for different firms. Industry and Higher Education, 34(6), 377-390. Viitattu 23.9.2025.
- Arene ry. 2025. Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen – T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän. Viitattu 23.9.2025.
- de Wit-de Vries, E., Dolfsma, W. A., van der Windt, H. J. & Gerkema, M. P. 2018. Knowledge transfer in university–industry research partnerships: A review. The Journal of Technology Transfer, 44, 1236-1255. Viitattu 26.10.2025.
- Figueiredo, C., Almeida, R., Ferreira, F., Santos, J., & Sousa, M. J. 2025. The contribution of reward systems in the work context: A Systematic Review of the Literature and Directions for Future Research. Journal of the Knowledge Economy. Viitattu 27.10.2025.
- Kamal, M. A., Begum, N. N., Guha, S. & Taher, M. A. 2024. Drivers of strengthening university industry collaboration: implications for favorable outcomes. Higher Education, Skills and Work-Based Learning, 14(2), 237-254. Viitattu 23.9.2025.
- Mikä ihmeen TKI? Arene. Viitattu 20.10.2025.
- O’Dwyer, L., Fernandes, G. & O’Sullivan, D. 2022. Establishing successful university–industry collaborations: barriers and enablers deconstructed. The Journal of Technology Transfer, 48(6),2037-2065. Viitattu 18.10.2025.
- Tieteessä tapahtuu 2025. Hallitus leikkaa korkeakoulujen perusrahoitusta mutta lisää aloituspaikkoja. 24.4.2025. Viitattu 18.10.2025.
- Tiessalo, P. 2025. Hallitus haluaa nostaa koulutustasoa, mutta leikkaa kymmeniä miljoonia korkeakouluilta – Aalto-yliopiston rehtori: “Ristiriitaista”. Yle 26.4.2025. Viitattu 18.10.2025.
- Valtioneuvosto 2023. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti. 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:13. Viitattu 25.10.2025.
- Yang, Q., Wang, C., Ying, H., Jiang, H., & Fu, Z. (2025). Review on barriers and drivers of university–industry collaborative innovation: A stakeholder perspective. Sustainable Futures, 9, 100771. Viitattu 26.10.2025.