Verkko-opinnot eroavat opettajan ja opiskelijan silmissä monessa suhteessa lähiopetuksesta. Verkko-opinnossa opiskelijat saattavat tuntea itsensä yksinäiseksi ja on todella tärkeää, että opinto lähtee käyntiin heti alusta alkaen oikealla nuotilla. Lähiopetuksessa opettajan on helpompi paikkailla pikku typoja ja muita virheitä. Verkko-opinnossa se mitä opiskelija näkee, voi olla hyvinkin lopullista, ja virhettä sekä mahdollista väärinymmärrystä voi olla vaikea paikata jälkikäteen. Onnistuneen oppimiskokemuksen varmistamiseksi opettaja voi tehdä etukäteen monia asioita, joilla varmistetaan opinnon sujuva alku, menestyksekäs eteneminen ja lopputulos. Tässä artikkelissa tuomme esiin useampia erityishuomiota vaativia kohtia.

Asetukset kuntoon

Oikea-aikainen pääsy materiaaleihin, tehtäviin ja aktiviteetteihin on avainasemassa opinnon läpikäymisessä. Oikein tehdyt asetukset ehkäisevät epäselvyyttä vaatimuksista. Opiskelijat tietävät oikeat palautusajat, osaavat valmistautua aikakriittisiin tehtäviin, viestintä sujuu, arvosanat lasketaan oikein, eteneminen moduulista toiseen sujuu loogisesti, yhteistyö toimii ja opiskelijan yksityisyyskin säilyy suojattuna. On myös opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityishuomiota esimerkiksi lukihäiriön takia. Väärin tehdyt asetukset voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.

Asetuksissa opinnon työtilan, esim. Canvas-työtilan, aukioloon liittyvät päivämäärät (alkamis- ja loppumispäivät) ja työtilan julkaisu on hyvä tarkistaa ennakkoon. Opiskelijan näkökulmasta olisi suositeltavaa avata työtila hyvissä ajoin ennen aloitusta ja varsinkin ennen ensimmäistä verkkotapaamista, jotta opinnon kulkuun ja sisältöön on mahdollista tutustua etukäteen.

Jos haluat opiskelijan etenevän opinnossa järjestyksessä moduuli kerrallaan, näiden asetusten kanssa kannattaa olla erityisen varovainen. Voit asettaa rajoituksia etenemiselle siten, että opiskelija pääsee esimerkiksi siirtymään uuteen moduuliin vasta, kun kaikki edellisen moduulin sivut on luettu ja tehtävät suoritettu. On tärkeää katsastaa tehtävien määräpäivät ja niiden saatavissa olon aika. Tarkista tässä vaiheessa lisäksi arviointiin liittyvät asetukset ja varmista että tehtävään mahdollisesti liitetty arviointikehikko, opettajan työtä helpottava rubriikki, on tarkoituksen mukainen. Kurkista myös osallistujalistaa ja varmista, että opiskelijoilla, opinnon opettajilla ja mahdollisilla vierailevilla luennoitsijoilla on pääsy työtilaan sekä työtilan materiaaleihin.

Opinnon tehtävien läpikäynnissä on hyvä huomioida tehtävien suorittamiseen varatun ajan riittävyys. Tehtävän tekemiseen tarvittavasta ajasta saa vertailukohtaa, kun esimerkiksi kokeillaan itse tehtävän tekemistä ja sitten kerrotaan käytetty aika kolmella (Johnson, 2020). Hyödyllistä on myös käyttää korkeakoulusi resurssilaskuria. Opiskelija saa näkemyksen tehtävän vaativuudesta, kun tehtävänannon yhteyteen määritellään arvio suorittamiseen tarvittavasta ajasta.

Tarkista opiskelijan kannalta tärkeät tiedot

Opiskelijan osallistumisen, osallisuuden ja aktiviteettien sujuvuuden varmistamiseksi on huomioitava, että olennaiset tiedot mm. lisätietojen saamiseen, ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja vaikkapa henkiseen tukeen ovat helposti opiskelijan saatavilla. Kaikista ohjeistuksista huolimatta tietoihin on voinut jäädä aukkoja, joiden paikkaamiseen opiskelija tarvitsee lisätietoja – tekninen ongelma voi pysäyttää varatun ajan käyttämisen opiskeluun tai henkilökohtainen ongelma asettuu opiskelun tielle.
Tarkista erityisesti opinnon opettajien yhteystiedot ja tavoitettavuus. Kerro, millä kanavalla (sähköposti, oppimisalustan viestialue, yms.) ja minä ajankohtina toivot sinuun otettavan yhteyttä. Ilmoita mahdollisten verkko-ohjaustapaamisten päivämäärät ja laita linkit niihin selkeästi esille.

Kirjauduttuaan verkko-opinnon ympäristöön oppimisalustalle opiskelija toivoo löytävänsä helposti hänen kannaltaan tärkeimmät asiat: tehtävät, arviointikriteerit ja tehtävien palautusaikataulun (Marstio, 2020). Varmista, että nämä tiedot löytyvät helposti oppimisympäristöstä. Tarkista myös, että tehtävien tai tehtäväryhmien painotukset ovat oikein.

Hyödynnä jo olemassa olevia tukikanavia ongelmatilanteiden varalle ja laita ohjeet näkyviin niiden varalta. Kerro, millaisissa asioissa voit itse auttaa ja koska opiskelijan tulisi kääntyä esimerkiksi teknisten tukipalvelujen puoleen.

Huomioi vaativimmat tehtävät

Kurssilla on hyvä tunnistaa erityisesti sellaiset arvioitavat aktiviteetit, jotka sisältävät useita vaiheita ja tiukkaa ajoitusta – erityisesti opiskelijan näkökulmasta. Usein tällaisia tehtäviä ovat ryhmä- ja vertaisarviointitehtävät ja erityisesti ryhmätehtävät, jotka sisältävät vertaisarviointia. Mahdollisia ongelmakohtia, pullonkauloja ovat mm. liian pienet ajalliset resurssit varattu osatehtäviin, ryhmäytymisen myöhäisyys ja epäselvyys, positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen (ks. esim. McMillan ja muut (2012)) ja arvioinnin yksityiskohdat.

Ryhmätehtäville on hyvä varata riittävästi aikaa – ryhmäytymiseen, tehtävän hahmottamiseen, tehtävän suorittamiseen, yhteistyöhön, viimeistelyyn jne. Ryhmätehtävän ”reunaehdot” tulee olla selkeät – sallitaanko vaihto ryhmästä toiseen, miten se tapahtuu, missä yhteistyö voi tapahtua. Järjestelmistä riippuen opiskelijan vaihto ryhmästä toiseen voi aiheuttaa ongelmia arvioinnissa ja esimerkiksi ryhmän työskentelyalusta voi olla ristiriidassa yhteistyökumppanin tai kohdeorganisaation vaatimusten kanssa.

Vertaisarvioinnissa perinteisiä ongelmakohtia on ajoituksen epäonnistuminen, riittämättömät ohjeet itse vertaisarviointiin ja myös arviointipainotukset tehtäväpalautuksen ja verstaisarvioinnin välillä. Jos vertaisarvioinnissa käytetään ryhmien välistä vertaisarviointia, on hyvä antaa tehtävälle tarpeeksi aikaa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi aikuisopiskelijoiden voi olla hankalaa löytää yhteistä aikaa tehtävää varten.

Varmista opiskelijanäkymän toimivuus

Verkko-oppimisympäristöt voivat olla monimutkaisia kokonaisuuksia ja opettajan on helppo unohtaa esimerkiksi määritellä jokin yksinkertainen asetus, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti opiskelijan oppimiskokemukseen. Yhtä lailla navigoinnin ja etenemisen loogisuus ja selkeys vaikuttaa olennaisesti siihen, miten opiskelija kokee ympäristön mielekkyyden. Myöskään visuaalisuuden merkitystä ei sovi unohtaa – kurssin läpikäynnillä opiskelijan roolissa kurssin opettaja saa hyvä kuvan sisällön mielekkyydestä ja monipuolisuudesta. Jos sisältö vaikuttaa opettajalle tylsältä, tuskin opiskelija arvostaa sisältöä sen korkeammalle. Tällöin on hyvä hetki tehdä viimeisiä viilauksia.

Huolehdi, että opinnon kokonaisuus, tavoitteet, eteneminen sekä toimintatavat on esitelty selkeästi ja että sen sisältö rakentuu moduuleittain tai luvuittain joustavasti opiskeltavaksi. On suositeltavaa, että kukin moduuli/luku sisältää johdannon sen sisältöön sekä sen lopussa yhteenvedon opituista asioista.

Tarkastele opiskelijanäkymästä, mitä kaikkea opiskelijoilla on näkyvillä, pääsevätkö opiskelijat suoraan tehtäviin vai pitääkö heidän edetä loogisesti moduuli ja materiaali kerrallaan ennen tehtävän suorittamista, jotta olennaiset tiedot ovat varmasti läpikäytyjä. Jos opiskelija etenee suoraan tehtävään, voi perehtyminen olennaisiin tietoihin jäädä puutteelliseksi.

Erityisesti ohjeiden selkeyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Toisin kuin lähiopetuksessa, verkkototeutuksella oleva opiskelija ei vois saada selvennyksiä työtilassa oleviin ohjeisiin välittömästi. Jos pelkäät, että antamasi ohjeistus on raskas, voit tuoda esille hyötynäkökulman ja kertoa, mitä opiskelija hyötyy, kun toimii ohjeen mukaisesti (Surakka, 2024).

Erityishuomio saavutettavuuteen

Saavutettavuuteen liittyvät asiat koetaan helposti monimutkaisiksi ja vaativiksi toteuttaa. Ehkä joskus niinkin, mutta asian tärkeys on kiistaton ja lainsäädäntö alleviivaa juuri tätä. Korkeakouluilla on velvollisuus toteuttaa saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset muun muassa oppimateriaalien suhteen. Saavutettavuuden kanssa pääsee aika pitkälle huomioimalla suhteellisen suoraviivaisia asioita.

Ensinnäkin on hyvä tarkistaa ylipäätään, että linkit toimivat, mutta samalla on hyvä tarkistaa linkkien informatiivisuus. Jos opiskelija käyttää avustavaa laitetta ja kaikki linkit on nimetty “pääset täältä”, niin avustava laite ei osaa kertoa käyttäjälle mitä eroa on eri linkeillä, jotka kuitenkin on nimetty samalla tavalla.

Luotaessa oppimateriaalia, esim. Canvas-sivua, on hyvä hyödyntää oppimisympäristön omia tyylejä. Jos kopioidaan materiaalia ulkopuolelta, tuodaan se oppimisympäristön sivulle pelkkänä tekstinä. Taulukoita hyödynnetään usein ja saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää määritellä avustavia laitteita varten otsikkosolut. Kuvia lisättäessä on tarkistettava, että vaihtoehtoinen teksti (Alt-teksti) on informatiivinen. Videoita hyödynnettäessä on hyvä tarkistaa, tarvitaanko tekstitykset (yleensä vastaus on kyllä). Saavutettavuus aihealueena on ehdottomasti sellainen, mihin kannattaa tutustua ajan kanssa, esimerkiksi aloittamalla oppimisympäristön opettajan ohjepankista tai vaikkapa virallisemmista lähteistä https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/.

Valmistelut tehty – suuntaa opinnolle

Jos verkkokurssin valmiusaste on puutteellinen lähellä kurssin aloitusta, kaikki edellä mainitut asiat voivat vaikuttaa työläiltä ja saavuttamattomilta. Edellä mainittuja kohtia voi ottaa kehittämiskohteiksi myös pidemmällä ajalla.

Pidä mielessä ensivaikutelman tärkeys: tarjoa kattavat ennakkotiedot Pepissä tai muussa opiskelijahallintajärjestelmässä, selkeä verkko-opintojen etusivu sekä mahdollisuus opiskelijoille tutustua toisiinsa heti opintojen alussa (Johnson, 2020; Marstio, 2020). On suositeltavaa lähettää opiskelijoille viikko pari ennen opinnon aloitusta tervetuloa-viesti. Jos kurssia ei ole julkaistu, tämä viesti voidaan lähettää esimerkiksi sähköpostilla. Tervetuloa-viesti auttaa muun muassa ehkäisemään kurssin aloitukseen liittyviä ongelmia ja epäselvyyksiä, mikä vähentää opiskelijoiden yksittäisiä yhteydenottoja opettajalle. Perinteisiä opiskelijoiden kysymyksiä ovat esimerkiksi koska kurssille pääsee, missä opettajan yhteystiedot ovat, missä linkit Teams-tapaamisiin jne. Nämä voivat tuntua kovin yksinkertaisilta kysymyksiltä, joihin vastaus varmasti löytyy oppimisympäristöstä, mutta silti syystä tai toisesta koetaan tärkeäksi saada vastauksia näihin polttaviin kysymyksiin jo ennen kurssin aloitusta. Alle on listattu ehdotelmia tervetuloa-viestin sisällöksi:

• Laadi tervetuloa-viestille kutsuva otsikko, joka ilmaisee selkeästi, mitä on tapahtumassa.
• Kerro viestissäsi, kuka olet ja miksi lähestyt opiskelijoita. Anna myös oman persoonasi tulla esille. Opiskelijat kokevat sinut lähestyttävämmäksi, jos tuot esille jotain itsestäsi (esim. koira/kissakuva, jolla voitat opiskelijat heti puolellesi kurssin alusta asti 😊).
• Kerro päivämäärät opinnon alkamisajankohdalle sekä kurssiympäristöön pääsylle. Jos et ole vielä tarkistanut kurssiympäristön ajastettuja ilmoituksia, varmista ne. Lisää tarvittaessa linkki oppimisympäristöön.
• Esittele opinnon toteutustapa ja anna lyhyt kuvaus sen olennaisesta sisällöstä ja hyödystä opiskelijoille. Opiskelija haluaa tietää, odotetaanko häneltä virtuaalista ja/tai fyysistä läsnäoloa. Kerro myös verkossa ja/tai kampuksella tapahtuvien sessioiden ajankohdat.
• Voit lisätä muutamia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin – jos tulee mieleen sellaisia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa opinnon aloituksen onnistumiseen.
• Kerro viestissä mahdollisista opinnon aikana hyödynnettävistä sovelluksista, joita odotat opiskelijan käyttävän.
• Kerro, haluatko kuittauksen/vahvistuksen kurssille osallistumisesta – erityisesti jos on osallistujamäärään liittyvä rajoitus ja kurssista kiinnostuneita riittää.
• Varmista, että viesti jää itsellesi talteen käytettäväksi myös tulevia kursseja varten.

Lopuksi

On hyvä muistaa, että esittämämme listaus viimeistelyvaiheessa tarkistettavista asioista ei vielä tee verkko-opinnosta laadukasta. Toimiva verkko-opinto nojaa pedagogisiin valintoihin, jotka takaavat oppimisen polun selkeyden, opinnon linjakkuuden sen tavoitteisiin nähden sekä vuorovaikutuksen opettajan ja kanssaopiskelijoiden välillä. Tällaisen opinnon suoritettuaan opiskelijat kokevat, että he ovat saavuttaneet jotain ja että heidän panoksensa on tuottanut tulosta. Laadukkaan verkko-opinnon muotoilu ja viimeistely vievät aikaa, mutta maksaa itsensä takaisin.

Lähteet

• Johnson, S.M. 2020. Fine-Tuning and Sharing the Course with Students. Vanderbilt University Course Development Resources. https://www.vanderbilt.edu/cdr/module1/module-1-big-picture-design-and-module-building-fine-tuning-and-sharing-the-course-with-students/ Luettu 26.9.2024
• Marstio, T. 2020. Verkko-opinnon muotoilu: käsikirja. Laurea julkaisut. 134. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-568-9 Luettu 6.9.2024
• McMillan, A., Solanelles, P. ja Rogers, B. 2021. Bias in student evaluations: Are my peers out to get me? Studies in Educational Evaluation, Volume 70, 2021, ISSN 0191-491X, https://doi.org/10.1016/j.stueduc.2021.101032. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191491X21000584)
• Surakka, T. 2024. Aikuisen verkko-oppimisen ohjaaminen. Hansaprint.