Viestinnän tutkijayhdistys VAKKI ry järjesti helmikuun alussa (8.−9.2.2024) Vaasassa symposiumin, jonka teemana oli moninaisuus viestinnässä. Symposiumissa nähtiin pääpuhujina alan asiantuntijoita. Lisäksi symposiumissa järjestettiin erilaisia työpajoja, joista yksi keskittyi korkeakoulujen verkkosivustojen kognitiiviseen saavutettavuuteen. Tämä työpaja kokoontui yhteiskehittämisen äärelle, mukana niin opiskelijoita kuin oppilaitosten sisällöntuottajiakin.

Symposiumin aiheena viestinnän monimuotoisuus

Viestintä on olennainen osa monia elämäntilanteita ja -alueita, kuten politiikkaa ja jokapäiväistä vuorovaikutusta eri viestintäkanavien kautta. Viestinnän monimuotoisuus ja monikanavaisuus ovat lisääntyneet viime vuosina, erityisesti digitalisaation myötä. Hyvä viestintä auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin, edistää yhteistyötä ja auttaa saavuttamaan tavoitteita. Ilman viestintää, ei ole vuorovaikutusta.
Symposiumissa käsiteltiin viestinnän monimuotoisuutta ja monikanavaisuutta nykyaikaisissa mediaympäristöissä. Viestinnän eri tyylilajien, kielten ja alustojen moninaisuus sekä erilaisten näkökulmien, mielipiteiden ja representaatioiden esiintyminen herättävät keskustelua yhteiskunnassa, ja symposiumin aiheet käsittelivät näitä kaikkia osa-alueita. Viestintä tarjoaa mahdollisuuksia monimuotoisuuden ilmaisemiseen ja edistämiseen, mutta myös haasteita tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyen.

Symposiumin teemat liittyivät median, työelämän ja organisaatioiden viestinnän monimuotoisuuteen. Pääpuhujat professori Christiane Maaß Hildesheimin yliopistosta ja Ellen Nathues Twenten yliopistosta puhuivat omista aiheistaan, kuten selkokielestä, tekoälystä ja vuoropuhelun erilaisista äänistä kommunikaatiossa. Näiden lisäksi symposiumissa käytiin läpi esityksiä sekä työpajoja. Toisen työpajan teemana oli korkeakoulujen verkkosivustojen kognitiivinen saavutettavuus, joka kokosi yhteiskehittämisen äärelle niin opiskelijoita kuin oppilaitosten sisällöntuottajia.

Sain pyynnön työpajan pitämiseen Vaasan yliopistolta. Laurea-ammattikorkeakoulu on tehnyt hankehakemusta kognitiivisesta saavutettavuudesta yhdessä Vaasan yliopiston kanssa alkutalvesta, ja symposiumin aihe liittyi oleellisesti myös hankevalmistelussa olevaan aiheeseen. Opetan myös itse palvelumuotoilua Laurea-ammattikorkeakoulussa, ja työpaja haluttiin pitää palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Käyn seuraavaksi läpi kognitiivisen saavutettavuuden työpajan sisältöä. Pidin työpajan yhdessä Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava Pia Karasjärven kanssa. Työpajan tarkoituksena oli tarjota osallistujille vapaamuotoisempi ympäristö ajatusten ja kokemusten vaihtamiseen tietystä tarkemmin rajatusta aiheesta sekä tuoda tietoa palvelumuotoilun menetelmistä, yhteiskehittämisestä sekä kognitiivisesta saavutettavuudesta.

Työpaja verkkosivujen kognitiivisesta saavutettavuudesta

Valitsimme työpajan aiheeksi kognitiivisen saavutettavuuden, koska se sopi erinomaisesti symposiumin teemaan ja kosketti myös omia väitöskirjatutkimuksiamme. Viestinnän monimuotoisuus voi luoda haasteita viestinnän ymmärrettävyydelle ja saavutettavuudelle, esimerkiksi eri kielten ja kulttuurien monimuotoisuus voi vaikeuttaa viestinnän ymmärtämistä monikielisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. Kognitiivinen saavutettavuus viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa varmistaa, että viestintä on ymmärrettävää ja saavutettavaa kaikille käyttäjille.

Kognitiivinen saavutettavuus keskittyy tiedon ja tiedonkäsittelyn helpottamiseen verkkopalveluissa. Sen tavoitteena on tehdä verkkopalveluista käyttäjälle selkeitä, yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä. Tämä saavutetaan muun muassa käyttämällä tuttuja painikkeita ja kuvakkeita sekä tarjoamalla selkeää ohjausta uusien toimintojen käytössä. Sivuston rakenteen tulisi olla johdonmukainen ja teksti helposti luettavaa, sisältäen väljästi esitettyjä tekstejä, väliotsikoita ja listoja. Lisäksi vaikeat sanat tulisi selittää ja lyhenteitä välttää. Paras tilanne on, jos käyttäjälle pystytään tarjoamaan sisältöä selkokielellä, mikäli se on mahdollista. (Selkeästi Meille 2023; W3C 2018).

Halusimme tarkastella työpajassa kognitiivista saavutettavuutta yhteiskehittämisen kautta. Yhteiskehittäminen eri sidosryhmien kanssa pyrkii yhdistämään erilaisia näkökulmia, taitoja ja oivalluksia innovatiivisten ja molempia osapuolia hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi. Yhteiskehittämisessä voi olla kyse monenlaisista aiheista, kuten strategioista, arvoista, tuotteista, palveluista tai liikeideoista. Tärkeää on tasavertainen osallistuminen ja eri sidosryhmien laaja mukaanotto jo kehitysvaiheessa. Osallistujia tulee kuunnella ja heidän panoksensa tulee tehdä näkyväksi, mikä auttaa sidosryhmiä sitoutumaan koko kehitysprosessiin, aina ideoiden synnystä toimitukseen ja mahdollisesti jatkuvaan parantamiseen. (Jansen & Peters 2018, 11–18).

Työpajassa ratkottava kehittämishaaste saatiin Vaasan yliopiston viestintätiimiltä. Tarkoituksenamme oli tutkia yliopiston verkkosivuston kognitiivista saavutettavuutta ja miten sitä voidaan parantaa verkkosivustolla. Työpajaan osallistui osa Vaasan yliopiston viestintätiimistä, VAKKI-symposiumin osallistujia ja puhujia sekä opiskelijoita. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa ryhmässä oli eri sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Aluksi kävimme läpi kognitiivisen saavutettavuuden merkitystä ja sen vaikutusta digitaalisten palveluiden kehityksessä. Kognitiivinen saavutettavuus oli osittain tuttu termi, mutta avasimme tätä myös ennen työpajan aloitusta ja halusimme kuulla osallistujien mielipiteitä siitä, miten he kokevat kognitiivisesti saavutettavien verkkopalveluiden hyödyt. Osallistujien mukaan hyötyjä kognitiivisen saavutettavuuden osalta oli useita, mm. vähäisemmät yhteydenotot tukipalveluihin, parempi asiakastyytyväisyys, nopeampi palveluiden käyttö, suurempi kävijämäärä sekä selkeämpi sisältö.

Työpajan juoksutus ja tulokset

Osallistujat aloittivat työpajan tutustumalla ennakkotehtävänä yliopiston verkkosivustoon sekä selaimen että mobiililaitteen välityksellä. Tehtävänä oli aluksi arvioida etusivun käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Tämän jälkeen varsinaisen työpajan työskentelyn aloittamiseksi käytimme yhteiskehittämisen menetelminä persoonakuvausta ja samankaltaisuuskaaviota. Ensin kävimme läpi teorian ja menetelmien perusteet, jonka jälkeen osallistujat ryhtyivät työstämään tuotoksia ryhmissä.

Tavoitteena oli, että osallistujat loisivat ensin opiskelijapersoonan, joka auttaisi heitä paremmin hahmottamaan sivuston kehitystarpeita. Persoonan luominen auttoi ryhmää asettumaan käyttäjän näkökulmaan. Persoona on profiili, joka kuvaa tiettyä ihmisryhmää, kuten asiakkaita, käyttäjiä, markkinasegmenttiä tai muita sidosryhmiä. Persoonat auttavat ymmärtämään samankaltaisten palvelutarpeiden ryhmiä. (Stickdorn et al. 2018, 40–41). Persoonakuvauksen jälkeen osallistujat siirtyivät ideoimaan ja työstämään samankaltaisuuskaaviota.

Samankaltaisuuskaavio on laaja tietoaineisto, joka on jaettu ryhmiin tai teemoihin niiden välisiin suhteisiin perustuen. Se toimii erinomaisena työkaluna tutkimuksessa kerättyjen havaintojen jäsentämisessä ja ideoiden virtauksen järjestämisessä. (SDT 2023). Samankaltaisuuskaavio oli monelle osallistujalle uusi menetelmä, mutta se osoittautui hyödylliseksi ideoiden työstössä.

Samankaltaisuuskaavion prosessi jaettiin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat pohtivat persoonan avulla sivuston kognitiivisen saavutettavuuden osa-alueita, jotka olisivat hyödyllisiä persoonalle. Ideoita listattiin aluksi yksilöllisesti ja sen jälkeen niitä käsiteltiin ryhmässä. Seuraavassa vaiheessa ryhmä kehitti ja valitsi tärkeimmät ideat ja kehitysehdotukset. Lopputuloksena saatiin useampi kehitysehdotus nykyiselle verkkosivustolle.

Osa kehitysehdotuksista oli jo tiedossa Vaasan yliopiston viestintätiimillä, mutta osa ideoista oli uusia. Työpajan tuloksena syntyi muun muassa kehitysehdotuksia hakutoiminnon, navigaatiorakenteen ja sisällön ymmärrettävyyden parantamiseksi. Samalla työpajan järjestäjät saivat arvokasta tietoa omiin väitöskirjatutkimuksiinsa kognitiivisen saavutettavuuden merkityksestä digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Vaasan yliopiston viestintätiimi pystyy myös hyödyntämään kehitysehdotuksia heidän tulevassa sivustokehitysprojektissaan.

Lähteet

• Jansen, S. & Pieters, M. 2018. The 7 principles of complete co-creation: how to make innovation efficient, relevant and desirable for end users. Amsterdam: BIS.
• SDT. 2023. Synthesis wall. Viitattu 08.04.2024.
• Selkeästi Meille 2023. Kognitiivinen saavutettavuus. Viitattu 08.04.2024
• Stickdorn, M, Hormess, ME, Lawrence, A, & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing, O’Reilly Media, Incorporated, Sebastopol.
• W3C. 2018. All Supplemental Guidance. Cognitive Accessibility Guidance. Viitattu 08.04.2024.