Vaikuttavat verkostot -hanke kokosi yhteen uusimaalaisia ruoka- ja elintarvikealan yrittäjiä, asiantuntijoita ja työntekijöitä Keravan kartanolle 12.6.2025. Aiheina päivän aikana olivat ruoka-alan vihreä siirtymä, verkostot ja kasvun mahdollisuudet sekä asiaa toimenpiteiden rahoituksesta.
Keravan kartanossa toimii kesäisin kahvila ja alueella Jalotuksen toimintoja. (Kuva: Anne Turunen)
Tilaisuuden avasi hankkeen Laurean projektipäällikkö Jatta Jännäri. Anne Turunen, TKI-asiantuntija Laureasta, sekä Vaikuttavat Verkoston -hankkeen opinnäytetyöntekijä Leena-Kaisa Sinijärvi kertoivat ruoka-alan yritysten näkemyksiä vihreästä siirtymästä ja rahoitusmahdollisuuksista. Tämä tieto pohjautui kevään 2025 aikana pk -yrityksille tehtyihin verkkokyselyyn ja haastatteluihin. Kyselyn sekä haastattelujen tuloksia käsitellään erillisissä artikkeleissa.
Suo, kuokka ja kasvu
Kasvuryhmän Irene Burmansson-Krohn tuli kertomaan tilaisuuteen, mistä kasvu syntyy, ja mihin tekijöihin yrityksen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Kasvuryhmällä on mielenkiintoinen konsepti, jossa vertaissparrauksessa jokainen Kasvuryhmän yritysjäsen työstää uudistumisen BIG BETin. Tämäkin aihe liittyy kiinteästi hankkeen teemoihin.
Irene Burmansson-Krohn Kasvuryhmästä kertomassa, mistä kasvu syntyy. (Kuva: Anne Turunen)
BIG BET on strateginen päätös, kertoo Burmansson-Krohn, eli merkittävä sitoumus uuden kasvun tavoittelemiseksi, ja johon ollaan valmiita investoimaan. BIG BET voi olla esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun lanseeraus, laajentuminen uusille markkinoille tai teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen liiketoiminnan uudistamiseksi.
BIG BETien neljä yleisintä uudistumisen teemaa ovat:
- Siirtymä tuotteista palveluihin ja ratkaisuihin
- Kansainvälistyminen ja markkinan laajentaminen
- Teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen liiketoiminnan transformaatiossa
- Vihreä siirtymä ja vastuullisuus (Kasvuryhmä 2025.)
Hyvin samanlaisia teemoja tuli esille Vaikuttavat Verkostot -hankkeen Uudenmaan ruoka-alan pk-yrityksille tekemässä kyselyssä ja haastattelussa. Burmansson-Krohnin mukaan yhteisön uudistumisen suunta on vahvasti kohti palvelullistuvaa, teknologialla tuettua ja kansainvälisesti skaalautuvaa liiketoimintaa, jossa vihreä siirtymä ja uudenlainen asiakaskeskeisyys tarjoavat kasvualustan. Kasvuryhmän Suo, kuokka ja kasvu -tutkimus toteutettiin monitieteellisellä analyysillä siitä, mitkä ovat aikamme kasvun edellytykset ja mitkä ovat Suomen vahvuudet. Tutkimukseen syvähaastateltiin Suomen menestyneimpien yritysten toimitusjohtajia, perustajia ja omistajia sekä muutamia kasvun rahoittajia. Metodeina käytettiin kirjallisuuskatsausta, syvähaastattelua ja kyselytutkimusta, joten saatu tieto on kattavaa. (Suo, kuokka ja kasvu -raportti 2025) Irene toteaakin esityksessään, että ”Joka kuuseen kurkottaa, voi kasvun polulle kapsahtaa.” Tutkimusraportin voi lukea täältä.
Rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen
Tärkeää tietoa jakoi myös Pohjoismaiden suurimman kauppakamarin Helsingin seudun kauppakamarin Outi Toivanen aiheenaan, miten Enterprise Europe Network voi tukea pk-yritysten kestävää kasvua ja kansainvälistymistä. Outi Toivanen on EEN-verkoston kiertotalousryhmän vetäjä. EEN on EU:n osarahoittama pk-yritysten maksuton yrityspalveluverkosto, jolla on paljon annettavaa kasvua, kansainvälistymistietoa ja rahoitusta hakeville pk- yrityksille.
Helsingin seudun kauppakamari tukee yrityksiä niiden kansainvälisessä laajentumisessa, tarjoaa tietoa kansainvälisistä markkinoista, auttaa luomaan kontakteja ulkomaisten yritysten kanssa ja neuvoo kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Kantavina teemoina ovat kansainvälistymisneuvonta, viennin asiakirjat ja ulkomaankaupan määräykset, kansainvälisten osaajien rekrytointi ja kansainväliset verkostot. Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta hakevien yritysten kannattaa siis ilman muuta olla kontaktissa kauppakamariin sekä Enterprise Europe Networkiin. Apua voi saada muun muassa seuraavissa aiheissa:
- Business Contact Exchange auttaa pk-yrityksiä ja tutkimuslaitoksia eri maista etsimään kansainvälisiä kumppaneita rahoitushakuihin
- Neuvontaa koskien kansainvälisyyttä, vastuullisuutta, rahoitusta ja EU-asioita
- Paljon kansainvälisiä verkostoitumistapahtumia (online, hybrid ja onsite)
- Informatiivisia webinaareja rahoituksesta, uusista regulaatioista, vastuullisuudesta yms.
- Tukea pk-yritysten vastuullisuuteen ja innovaatiotoimintaan
- Viestiä EU:n komissiolle havaituista markkinaesteistä (Helsingin seudun kauppakamari 2025.)
EEN on neuvonut yli 60 pk-yritystä vastuullisuusraportoinnissa. Yrityksistä noin puolet kävivät ns. vastuullisuusraportoinnin bootcampin, joka auttoi pk-yrityksiä valmistelemaan ensimmäisen vastuullisuusohjelman. (EEN, 2025)
Toivanen kertoi, että pinnalla ovat olleet myös eettiset kysymykset liittyen ei-pakotteiden alaisiin Venäjä-yhteyksiin. Tärkeinä teemoina ovat toimineet myös kysymykset: Miten yritys voi siirtyä lineaaritaloudesta kiertotalouteen? Mistä voi löytää kierrätettyä materiaalia yritykselle? Miten yritys voi irtautua riippuvuudesta Kiinaan/Yhdysvaltoihin? Miten vaihtaa kolmansista maista tulevat tuotteet ja raaka-aineet eurooppalaisiin? Millaisia rahoitusinstrumentteja on EU:lla saatavilla vastuullisille yrityksille ja innovaatioille? Monet EU-rahoitukset vaativat konsortiota ja olisi erittäin hyödyllistä saada enemmän suomalaisia yrityksiä mukaan kansainvälisiin konsortioihin. ”Hienoa olisi, jos yritykset näkisivät hyödyn ja tekisivät strategisen vastuullisuusohjelman mittareineen ja olennaisuusanalyysin”, totesi Toivanen lopuksi.
Ruoan arvoverkosto
Laurean palvelumuotoilija Saara Gröhn veti tapahtuman osallistujille työpajan, jossa kartoitettiin ruoan arvoverkoston toimijoita ja niiden yhteistyömahdollisuuksia. Samalla osallistujat saivat laittaa itsensä arvoverkoston kartalle, jota Vaikuttavat Verkostot -hanke on työstänyt talven 2024–2025 aikana. Visualisoinnin on tarkoitus havainnollistaa arvoverkoston eri osia, ja näyttää, mistä yhteistyökumppaneita voi etsiä.
Saara Gröhn esittelemässä työpajan tuloksia. (Kuva: Anne Turunen)
Ruoan arvoverkosto, jota Vaikuttavat Verkostot -hanke on työstänyt hankkeen aikana. (Kuva: Anne Turunen)
Yksi ruoan arvoverkostoon kuuluvista yrityksistä on Silmusalaatti, ja sen myyjä/luomuviljelijä Johanna Mäkinen kertoi aiheesta ’Vihreä siirtymä ja vastuullisuus kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajina’ Silmusalaatti Oy:n näkökulmasta. Kansainvälistymishaaveita on myös juuri Keravalle muuttaneella Silmusalaatilla. Silmusalaatti käynnistää vientiä Viroon, jossa täytyy huomioida mm. uudet pakkaustekstit.
”Vastuullisuusasiat yrityksessä on huomioitu kaikessa tekemisessä”, totesi Mäkinen. Silmusalaatin kohdalla vihreää siirtymää tukevaa toimintaa ovat olleet seuraavat toimenpiteet:
- Luomu FI-EKO-201 (luomutuotteen valvonnan on tehnyt Ruokavirasto. Pakkausmerkinnöissä tunnusnumero FI-EKO-201.)
- Maalämpö 60 kW
- Kasvispainotteisen ruokajärjestelmän kehittäminen
- Viljely suljetussa sisätilassa (energiatehokkuus)
- Sijainti lähellä päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksia
- Esimerkkinä toimiminen suuremmille toimijoille
Silmusalaatti on rakentanut tukevaa perustaa elintarviketurvallisuuden johtamisen hallintajärjestelmä BRC:n (British Retail Consortium, ja BRC Global Standard for Food Safety on elintarviketurvallisuusstandardi, joka auttaa yrityksiä takaamaan tuotteiden turvallisuuden, eheyden, laillisuuden ja laadun) avulla sekä osaamisen kehittämisellä koskien viljelemistä, prosessia, hankintaa, tuoteturvallisuutta, dokumentaatiota ja sisälogistiikkaa, Mäkinen summasi.
Kestävä elämäntapa ja elämänjalotus
Iltapäivällä siirryimme kartanon puutarhaan, jossa Jalotus ry:n Veera Vilén näytti kestävän elämäntavan muokkaamaa pihapiiriä. Alueella on mm. yhteisöviljelmiä, Jalopelto, eläimiä, joita lapset pääsevät hoitamaan, ekologinen kauppa ja kartanon kahvila, johon raaka-aineet tulevat läheisiltä pelloilta. Jalopelto on konsepti, jossa Jalotuksen palkkaamat luomupuutarhurit kasvattavat vihanneksia Keravan kartanon viereisillä pelloilla kaikille Jalopellon jäsenille. Ammattipuutarhuri huolehtii viljelmän hoidosta ja varmistaa, että vihanneksilla on oikeat olosuhteet hyvää satoa varten. Viljelmän jäsenet sitoutuvat ostamaan etukäteen tietyn osuuden viljelmän sadosta, ja tuottaja vastaavasti sitoutuu tuottamaan sadon. (Jalotus 2025b.)
Jalotuksen navetassa toimii ekokauppa ja pienyrittäjien työpajoja. (Kuva: Anne Turunen)
Yhteisöviljelmät ovat yksi Jalotuksen kestävään elintapaan tähtäävä toimintamuoto. Jokainen osakas huolehtii kaksi viikkoa kesässä viljelmästä. (Kuvat: Anne Turunen)
Jalotus tarjoaa myös kursseja eri teemoista sekä erilaisia kestävän elämäntavan tapahtumia. Saatavilla on myös Elämänjalotus-menetelmä, joka on työpajoista ja vertaisryhmistä koostuva kokonaisuus, joiden avulla luodaan henkilökohtainen suunnitelma kestävään elämäntapaan siirtymiseksi. Jalotus – Autamme sinua siirtymään kestävään elämään (Jalotus 2025a.)
Päivän aikana tuli tuhti paketti tietoa, ja myös ulkoilua Jalotus-kierroksen merkeissä. Jatkamme Vaikuttavat verkostot –hankkeen tilaisuuksia taas syksyllä. Ensimmäinen tapahtuma ‘Kasvua kestävästi ja kannattavasti ruoantuotantoon’ järjestettiin 9.9.2025 Perhon Liiketalousopistolla ja Green City Farmilla Malmilla.
Lisätietoa hankkeesta Vaikuttavat verkostot – yhdessä kestävää eurooppalaista TKI-yhteistyötä – Laurea-ammattikorkeakoulu.
Lähteet
