Vantaalla kotoutumista edistetään koko kaupungin voimin monialaisessa verkostoyhteistyössä. Tämä yhdistää kaupungin, järjestöt ja muut toimijat tukemaan maahanmuuttaneiden sujuvaa arkea. Tuore Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen -koulutusohjelmassa tehty opinnäytetyö avaa näkökulmia verkostoyhteistyön merkitykseen ja sen tuomiin hyötyihin.
Kuva: BoliviaInteligente / Unsplash
Monimuotoistuva kaupunki ja verkostoyhteistyö kaupungin voimavarana
Vantaan väestöpohja on erittäin kansainvälinen. Väestön ennakkotietojen 2024 mukaan vantaalaisista jo lähes 30 % on vieraskielisiä. Kaupungin väestö on kasvanut jo viiden vuoden ajan pelkästään vieraskielisten asukkaiden määrän lisääntymisen ansiosta. (Vantaan kaupunki 2025.)
Kotoutuminen on maahanmuuttaneen ihmisen prosessi, jossa voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttajan kiinnittymistä yhteiskuntaan palveluita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta kehittämällä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025a). Kasvavan ja muuttuvan kunnan asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi edellyttää ennakointia, resurssien tehokasta käyttöä ja tiivistä yhteistyötä eri sektoreiden välillä.
Kotoutumisen edistämisen valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistäminen ei jää vain tiettyjen toimijoiden vastuulle, vaan on osa kaikkien viranomaisten ja kaupungin eri sektoreiden työtä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025b). Vantaalla ymmärretään, että kotoutuminen on koko kaupungin harteilla. Valtavirtaistamisessa onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä, johon monialainen verkostoyhteistyö tarjoaa erinomaiset lähtökohdat. Verkostoyhteistyössä kehitetään entistä osallistavampia palveluita, jotka tukevat maahanmuuttaneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan.
Opinnäytetyö tutki kotoutumisen verkostoyhteistyön toimintamalleja
Vantaalla pitkään tehty kumppanuustyö on tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueella. Samalla vuoden 2025 voimaan astuneet työllisyyspalveluiden ja kotoutumislain uudistukset ovat haastaneet kaupunkia arvioimaan yhteistyön vaikuttavuutta ja vakiinnuttamaan verkostotyön toimivia toimintamalleja.
Osana tradenomin YAMK-tutkintoa (tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen) toteutetussa laadullisena kehittämistyönä opinnäytetyössä kehitettiin ja mallinnettiin Vantaan kotoutumista tukevan verkostoyhteistyön toimintamalleja. Tutkimuksen keskiössä oli kolme palvelualueella koordinoitua verkostoa, jotka linkittyvät vahvasti kotoutumisen edistämiseen:
- • Maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutusverkosto
- • Neuvova Vantaan laaja kotoutumista edistävä verkosto ja
- • Vantaan vieraskieliset kotivanhemmat -yhteistyöverkosto.
Opinnäytetyö avaa verkostojen roolia kotoutumisen tukemisessa ja valtavirtaistamisessa. Tutkimus tarjoaa ajankohtaisen katsauksen Vantaan kotoutumista tukevan verkostoyhteistyön kentästä, luoden samalla pohjaa verkostojen jatkokehitykselle. Artikkelissa esitellään seuraavaksi joitakin keskeisiä nostoja tutkimuksesta.
Verkostoyhteistyön hyvät toimintatavat Vantaalla
Vantaalla kotoutumista tukevat verkostot nähdään vahvasti strategiseen kehittämistoimintaan sitoutuneina sekä johdonmukaisesti koordinoituina rakenteina, joita ohjaavat yhteiset tavoitteet.
Vantaan verkostotyössä tunnistettiin tutkimuksessa muun muassa seuraavat kuusi erityistä vahvuutta:
1.Luottamus: Verkostoyhteistyö ei voi perustua velvoittavuuteen, vaan se rakentuu aina vapaaehtoisuuden varaan. Sen ytimessä ovat yhdessä rakennettu luottamus ja vahvat yhteistyösuhteet – näin on myös Vantaalla. (Järvensivu 2019, 37 & 61.)
Verkostoyhteistyötä kantaa Vantaalla eteenpäin pitkäjänteisesti yli 20 vuoden ajan rakennettu luottamus, matalahierarkisuus ja yhteisesti jaetut arvot, kuten avoimuus sekä keskinäinen arvostus. Järjestöt, kaupunki, hyvinvointialue ja muut toimijat kohtaavat Vantaalla verkostoissa tasa-arvoisina toimijoina.
2. Kohtaamisten mahdollistaminen: Vantaalla arvostetaan aitoja kohtaamisia. Verkostotilaisuudet tarjoavat mahdollisuuksia tutustua sekä saada vertaistukea ja neuvoja haastavissa tilanteissa. Kohtaamiset kasvattavat jaettua tietoisuutta kaupungin eri palveluista ja toimijoista.
3. Ajankohtaisuus: Verkostot, joissa nostetaan esille ajankohtaisia maahan muuttoon ja kotoutumiseen liittyviä puheenaiheita, mahdollistavat nopean reagoinnin ilmiöihin muuttuvassa toimintaympäristössä.
4. Monialaisuus ja ketteryys: Asiantuntijat tuovat verkostotapaamisissa esille omaa työkenttäänsä. Tämä auttaa tunnistamaan työssä mahdollisesti ilmeneviä päällekkäisyyksiä sekä palvelutarjonnan katvealueita. Yhteistyö lisää joustavuutta ja mahdollistaa jaettujen voimavarojen tehokkaamman käytön.
5. Tiedon ja osaamisen jakaminen: Verkostot tarjoavat alustan ajantasaisen ja luotettavan tiedon levittämiselle, koulutusten järjestämiselle ja asiantuntijoiden osaamisen kehittämiselle. Verkostot mahdollistavat aktiivisen yhteistoiminnallisen palvelujen kehittämisen sekä reflektiivisen, vuorovaikutteisen oppimisen.
6. Asiakasymmärryksen rakentuminen: Verkostotapaamisissa rakennetaan yhteisymmärrystä eri kohderyhmien tarpeista. Tämä tukee ruohonjuuritason asiakas- ja palveluohjausta niin kaupungin, hyvinvointialueen kuin järjestöjen palveluissa.
Verkostojen jäsenet kertovat, kuinka verkostoyhteistyön vaikuttavuus heijastuu verkoston jäsenten ja heidän tekemänsä työn kautta suoraan kuntalaisten arkeen.
Verkostot avainasemassa asukaslähtöisten kotoutumispalveluiden rakentamisessa
Verkostoyhteistyön tuomat hyödyt ovat moninaisia. Yhdessä tehden hyödyt moninkertaistuvat: yhdessä tekemällä saavutetaan enemmän, kuin yksin toimimalla. (Agranoff 2006, 6–7.) Esimerkiksi Vantaan vieraskielisten kotivanhempien yhteistyöverkosto on onnistunut kokoamaan sitoutuneen kumppanuusverkoston ja syventämään asiantuntijoiden huomion yhdistävän tematiikan äärelle. Verkostossa on yhdessä kehitetty palveluita kohderyhmän tarpeisiin sekä pohdittu keinoja, joilla heille voidaan tarjota oikea-aikaisia palveluita.
“Monialainen kotoutumista tukeva verkostoyhteistyö tuo kotoutumisen edistämisen kaikkien Vantaan toimijoiden yhteiseksi asiaksi. Yhdessä syvennämme ymmärrystä moninaisten kuntalaisten tarpeista. Verkostojen kautta tavoitamme eri kohderyhmiä tehokkaammin.” – Ote Vantaan kotoutumista tukevan verkostotyön huoneentaulusta (Leskelä 2025.)
Verkostoyhteistyö mahdollistaa verkoston jäsenten näkemyksen mukaan asiakaslähtöisten kotoutumispalveluiden rakentamisen. Verkostoissa tapahtuva kehittämisen kautta voidaan tunnistaa kohderyhmälähtöisesti palveluiden kehitystarpeita ja mahdollisia pullonkauloja, jotka voivat hidastaa kuntalaisten pääsyä palveluihin. Samalla yhteiskehittämisessä yhteen kietoutuvat eri asiantuntijoiden taidot ja näkökulmat, mikä mahdollistaa entistä innovatiivisempien ratkaisujen löytämisen. Yhteistyön syventämiseen ja verkostojen toimintamallien eteenpäin kehittämiseen on syytä verkostotyössä panostaa jatkossakin.
“Visio 2023: Vantaan kotoutumista tukevan verkostotyön osallisuutta lisäävä vaikutus jatkuu ja vahvistuu, mikä edistää tiedonkulkua, yhteiskuntarauhaa ja vantaalaisten arkea.” – Ote Vantaan kotoutumista tukevan verkostoyhteistyön huoneentaulusta (Leskelä 2025.)
Lopuksi
Vahvojen kumppanuusverkostojen rakentaminen ei ole vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä, jotta kaikki kuntalaiset voivat löytää paikkansa yhteiskunnassa. Jatkuva dialogi eri toimijoiden välillä mahdollistaa joustavan ja asiakaslähtöisen kaksisuuntaisen kotoutumisen tukemisen.
Vantaalla kehitetyt verkostotyön mallit voivat tarjota arvokkaita oppeja muille kunnille, jotka haluavat vahvistaa kotoutumista tukevia rakenteitaan. Mitä seuraavia askeleita voimme yhdessä ottaa, jotta kotoutumista tukeva verkostoyhteistyö kehittyy entistä vaikuttavammaksi?
Lähteet
