”Työ antaa tilaisuuden arvon tuottamiseen, yhteisöön kuulumiseen ja merkityksellisyyden tunteeseen” (Nsuku 2020). Yleinen huoli nuorten syrjäytymisestä näkyy tiiviisti julkisessa keskustelussa. Syrjäytyminen itsessään on moninainen ongelma. TREENI-hankkeessa kartoitetaan ja tunnistetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että työuransa alussa oleva nuori jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Nuorelle ensimmäinen työkokemus tulee usein kesätyön kautta. Se tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ansaita omaa rahaa. Mutta käytännössä kesätyön merkitys on paljon enemmän. Työelämän kierto tarvitsee aloittajia, tulevaisuuden tekijöitä. Oman särönsä tähän tuo alkuvuodesta julkaistu Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kysely, joka kertoi, että yleisen taloudellisen epävarmuuden vuoksi kesätyöpaikkojen määrä vähenee tänä vuonna noin 20 000:lla (Heinonen 2024). Siitä huolimatta , työn tulisi alasta riippumatta säilyttää vetovoimaisuutensa ja kannustaa nuoria mukaan työelämään. Siirtyminen työelämään, oman alan löytäminen tai omien taitojen tunnistaminen ovat suuria kokonaisuuksia kohdattaviksi. Kesätyö tarjoaa konkreettisen alustan näille työelämän kannalta keskeisille opin poluille. Jokainen nuori tarvitsee ja ansaitsee kesätyömahdollisuutensa.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM (2024) toteaa raportissaan, että syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäistään vahvistamalla ihmisten osallisuutta ja työkykyä. Tulevaisuuden työttömyyttä vähennetään luomalla nuorille mahdollisuuksia konkreettisiin työelämäosallisuuden kokemuksiin esimerkiksi kesätöiden kautta. Kesätyö on nuorelle valtavan tärkeä mahdollisuus työelämätaitojen oppimisen ja työntekijäidentiteetin muodostumisen kannalta. Nsuku (2020) muistuttaa, että tänä päivänä nuoret ovat tietoisia itsestään ja odottavat ensimmäiseltä työpaikaltaan muutakin kuin rahallista korvausta. Työnantajien panos nuorelle työstä välittyvän kokemuksen taustalla on erittäin merkityksellinen sekä työn kiinnostavuuden oivaltamisen että oman työelämäpystyvyyden käsityksen vahvistumisen kannalta.
Kesätyö ei ole pelkästään työkokemusta
Näinä päivinä moni nuori on aloittanut elämänsä ensimmäisen kesätyön. Toisaalta valitettavan moni miettii, miksei tullut saaneeksi kesätöitä ahkerasta yrittämisestään huolimatta. Kesätyö on kuitenkin hyvin monitasoisesti tulevaisuuden yhteiskuntaosallisuuteen siltoja rakentava elämänvaihe. Kesätyö opettaa nuorelle työelämätaitoja ja avaa polkuja työelämään. Kesätyöllä on merkitystä myös nuoren koulutus- ja uravalintojen kannalta. TREENI-hankkeessa on kohdattu nuoria, jotka eivät sitkeästä yritteliäisyydestään ja hakemisestaan huolimatta ole onnistuneet saamaan kesätyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2023) muistuttaa, että nuorten syrjäytyminen on yhteydessä myös osallisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin. Työelämätaitojen oppimisen lisäksi kesätyö tukee nuoren itsenäistymisen prosesseja. Työelämäosaaminen kertyy pääasiallisesti työkokemuksen kautta. Kesätyö on se ympäristö, jossa nuori saa harjoitella työelämätaitojaan.
Kesätyöntekijälle ei useinkaan ole vielä kertynyt aiempaa työkokemusta. Hän on vasta työuransa alkuvaiheilla ja lähes kaikki työelämän peruspelisääntöihin kuuluvat helposti itsestään selvinä pidetyt asiat ovat hänelle uutta. Tämän takia kesätyössä rakennetaan henkilön tulevaisuuden kannalta erittäin merkityksellisiä asenteita työelämää kohtaan. Ensimmäisellä työkokemuksella onkin erityisen suuri merkitys sille, miten henkilö suhtautuu työelämään ja omaan työitsetuntoonsa myöhemmin. Inhimillisesti ajateltuna jo pelkästään työntekijän rooliin astuminen voi aiheuttaa nuorelle suurta epävarmuutta ja ahdistusta. Kettuoja ja Telkkälä (2021) muistuttavat siitä, miten ensimmäiset hetket perehdytyksessä ja työn aloituksessa ovat kokemuksellisesti vahvoja. Tällöin yhdelläkin huonolla kokemuksella voi olla todella pitkäkantoisia seurauksia. Sen vuoksi kesätyöntekijöiden kohdalla on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota motivoivaan johtamiseen, joka ei lannista nuoren intoa ja uskoa itseensä työelämässä. ”Motivoivan johtamisen ytimessä on se, että esihenkilö tunnistaa omat mahdolliset ”vahingossa huonon johtamisen” lähteensä eli sokeat pisteet, jotka liittyvät tavallisesti henkilön omiin erityisen intensiivisiin tarpeisiin tai motiiveihin” (Mayor 2022).
Nuori haluaa osallistua ja vaikuttaa
Työnantajan on järkevää panostaa nuoren kesätyökokemukseen monestakin syystä. Kun nuoren ensimmäinen työkokemus on positiivinen, se hyödyttää työnantajaa. Huupponen ym. (2023) toteavat, että perusta pitkälle työuralle luodaan mm. työelämässä hankittujen voimavarojen kautta. Nuorten ajatusten ja toiveiden kuuleminen on avainasemassa, kun luodaan työympäristöä, joka tukee nuorten ensiaskelia työelämässä ja positiivisten työelämäkokemusten syntymistä. Työelämän perinteiset selvärajaiset roolit työntekijän ja työnantajan välillä muuttuvat. Joskus esimies oli jopa hieman pelkoakin herättänyt auktoriteetti. Nykyään nuori kuitenkin ajattelee esihenkilön enemmänkin mentoriksi, joka tarjoaa yksilöllistä tukea, autonomiaa, avointa vuoropuhelua sekä joustavuutta. Positiivinen työnantajamielikuva tarkoittaa nuorelle helposti lähestyttävää työyhteisöä, jolta saa kannustusta ja tukea. Työyhteisön täysivaltainen jäsenyys välittää nuorelle merkityksellisyyden ja osallisuuden tunteita, jotka ovat työitsetunnon vahvistumisen kannalta perustavaa laatua. Kannustava ryhmähenki ja keskinäinen luottamus torjuvat heti alusta alkaen nuoren erilleen jäämistä ja lisäävät kuuluvuuden kokemusta. Leermarkersin (2022) mukaan tämän päivän nuoret haluavat myös olla aktiivisesti mukana päätöksenteossa sekä kehittämässä työyhteisöä ja omaa urapolkuaan.
TREENI-hanke kannustaa työnantajia nuorten tukemiseen
Työnantajan vastaanoto lla ja perehdytyksellä on korostunut merkitys työuransa alussa olevalle nuorelle. Kun työelämästä on vähän kokemusta, kunnolliseen perehdytykseen panostaminen tukee nuoren työntekijän kiinnittymistä työelämään. On keskeistä, että työnantaja pysyy nuoren rinnalla läpi työsuhteen ja osallistaa nuoren työyhteisöön. Tällaisilla läpi kesätyön tarjotuilla kokemuksilla ja tuella on nuoren työelämämielikuvalle ja työitsetunnolle merkittävä myönteinen vaikutus (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT 2023). Perehdytyksen avulla uudet työtehtävät tulevat tutuksi ja nuori pystyy työskentelemään itsenäisesti työyhteisön jäsenenä. Hyvä perehdytys kannustaa nuorta kysymään aktiivisesti erilaisista työn prosesseista ja avoimuuteen mieltä askarruttavissa asioissa. Kannusteisesti organisoitu kesätyö mahdollistaa nuorelle omien vahvuuksien hyödyntämisen. Työnantajan näkökulmasta jokainen kesätyöntekijä on potentiaalinen tulevaisuuden investointi. Kesätyöntekijälle on tärkeää tarjota monipuolisia työtehtäviä, jotta nuori saa toimialasta ja työtehtävästä monipuolisen kuvan ja kokemuksen.
TREENI-hanke kannustaa työnantajia tarjoamaan kesätyömahdollisuuksia nuorille. Ensimmäinen työpaikka on lähes poikkeuksetta meille kaikille unohtumaton kokemus. On tärkeää, että työnantaja suhtautuu sen mahdollistamiseen vastuuntuntoisesti ja suunnitelmallisesti. Monelle nuorelle varsinkin ensimmäinen kesätyö on kasvun ja itsenäistymisen paikka. Kun sitä tuetaan nuoren työelämäosallisuuden oikeutta kunnioittaen, tarjotaan hänelle rohkaiseva kokemus, jossa ymmärrys itsestä, omista kyvyistä ja vahvuuksista kehittyvät ja muokkaantuvat. On hyvä muistaa, että työelämä tarjoaa nuorelle kouluympäristöstä poikkeavan alustan tunnistaa omia mielenkiinnonkohteitaan ja ominaisuuksiaan. Ensimmäinen kosketus työelämään voi siis olla nuorelle erityisen merkittävä ja suuntaa kääntävä kokemus. Vaikka kesä jo alkoikin, kesätöitä on vielä jäljellä.
TREENI – Työelämän yhteistreenit
TREENI- Työelämän yhteistreenit -hankkeessa kehitetään valmentavalla sosiaalipedagogisella työotteella ratkaisuja nuorten työnhakijoiden ja työelämän kohtaanto-ongelmiin sekä työyhteisöjen moninaisuuden tukemiseen. Pyrkimyksenä on edistää nuorten hyvää elämää työelämään sijoittumisen ja osallisuuden kautta sekä vaikuttaa yhteiskuntaan lisäämällä moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden ymmärrystä työyhteisöissä.
Lähteet
- Heinonen, U. 2024. EK:n kysely: Talouden epävarmuus näkyy myös kesätyöpaikkojen määrässä. Elinkeinoelämän Keskusliitto. Viitattu 31.5.2024.
- Huupponen, T., Heikinmäki, E., Manninen, M., Penttala, H. & Virtanen, L. 2023. Kestävää terveyttä ja hyvinvointia monialaisesti – Työnantaja: Millä mielellä nuori astuu työelämään? Viitattu 2.6.2024.
- Kettuoja, I. & Telkkälä, A. 2021. Kesätöiden merkitys nuorten työminäkuvan muodostumisessa. Viitattu 1.6.2024.
- Leermakers, M. 2022. Mitä milleniaalit ja Z-sukupolvi haluavat työltään ja miten toiveisiin pitäisi vastata – kulttuurintutkija analysoi. Viitattu 2.6.2024.
- Mayor, P. 2022. Mitä motivoiva johtaminen on ja miten autan itseäni ja muita olemaan motivoitunut haastavissakin tilanteissa? Viitattu 7.6.2024
- Nsuku, E. 2020. Mikä on ensimmäisen työpaikan merkitys nuorelle? Viitattu 31.5.2024.
- Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. 2023. Työnantajilla on tuhannen taalan paikka luoda nuorille myönteisiä työelämäkokemuksia. Viitattu 2.6.2024.
- Pexels. Dominica Roselay.
- PIXABAY. Kallh.
- PIXABAY Mircea Iancu.
- STM. 2024. Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen. Viitattu 31.5.2024.
- THL. 2023. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Viitattu 1.6.2024.