Viestintä on tärkeässä roolissa meidän jokapäiväisessä toiminnassa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Monasti viestintä edelleenkin mielletään työyhteisöissä vain viestintävastuullisten toimenkuvaan kuuluvaksi. Viestintä on kuitenkin vaikuttamista, joka kuuluu meidän jokaisen tehtävään. Ilman viestintää ja sille asetettuja tavoitteita, mittareita ja säännöllistä seurantaa ja arviointia emme voi olla varmoja viestinnän vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta, päästiinkö tavoitteisiin vai ei? Viestinnän tehtävänä on tukea organisaation liiketoiminnan tavoitteita ja se kuuluu meidän jokaisen toimenkuvaan. Viestinnän tehtävänä on mahdollistaa strategian toteutuminen ja tulostavoitteiden saavuttaminen. (Juholin 2022, 3).
Näitä asioita muun muassa on käsitelty Hyvinkään kampuksella järjestetyissä projektipäällikkövalmennuksissa, joihin on osallistunut jo 81 liiketalouden opiskelijaa. Valmennus antaa opiskelijoille hyvät valmiudet toimia projektipäällikkönä niin opintojen aikana kuin tulevaisuuden työpaikoissa.
Kuvaaja Jopwell palvelusta Pexels
Jos katsomme tämän päivän tilannetta globaalisti niin tilanne on hyvin epävakaa. Elämme epävarmuudessa ja vahvojen muutosten maailmassa, jossa perusajatusmalli on muuttunut. Navigointi on vaikeampaa turbulenssissa, jossa kaikki osat liikkuvat (Juholin 2022). Miten tämä kaikki vaikuttaa lähiympäristöömme, omaan työyhteisöömme ja sitä kautta omaan tapaamme viestiä ja vaikuttaa? Meiltä odotetaan entistä enemmän itseohjautuvuutta ja vahvoja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä. Meiltä odotetaan ketteryyttä ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä ja muutoksia. Meiltä odotetaan myös tunne- ja empatiakykyä (Juholin 2022). Vaikka uusia järjestelmiä, kanavia ja välineitä kehitetään koko ajan ja ne tarjoavat meille uusia mahdollisuuksia viestiä niin silti vanhat tavat ja käytännöt istuvat meissä tiukassa ja toimivat näin esteenä uudistumiselle (Kankaanpää, Laakso & Vikkula 2021, 11).
Miten arjen pyörityksessä meillä riittäisi aikaa vielä ideointiin yksin ja yhdessä, ideoihin, jotka tuottaisivat uusia innovaatioita. Ideointiin, jotka tehostaisivat toimintaamme. On sanottu, että työntekijöiden ideoiden hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä tehostaa toimintaa ja lisää työtyytyväisyyttä. Näin varmasti onkin.
Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää kun puhutaan vaikuttamisesta? Vaikuttamisen taidot korostuvat entisestään globaaleilla markkinoilla työelämän muuttuessa nopearytmiseksi ja monialaiseksi. Työtehtävät ja työskentelytavat ovat suuressa mullistuksessa. Tarvitaan uutta osaamista ja uusia taitoja, digitalisaatio ja tekoäly tulevat olemaan nykyistäkin kiinteämpi osa työtämme ja arkeamme. (Kankaanpää ym. 2021, 216.)
Työssä ei suinkaan ole kyse uusista teknologioista vaan syvällisestä työn ja työtapojen mullistuksesta. Uudistuneet työtehtävät ja -tavat vaativat erilaista osaamista ja uusia taitoja, kuten kykyä ratkaista ongelmia ja vauhdittaa näin muutosta tai toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vaikuttamistaitoja voi kehittää ja niitä pitääkin kehittää, sillä vaikuttamistaidot korostuvat entisestään tulevaisuuden nopearytmisissä työyhteisöissä (Kankaanpää ym. 2021, 216.)
Tulevaisuudessa ihmisten työ on yhä useammin palvelua, ajattelua ja vaikuttamista riippumatta siitä palvelemmeko asiakkaita fyysisellä työpaikalla vai etäpisteellä. Työ on yhä enemmän ideointia, vuorovaikutusta, suunnittelua, neuvotteluja ja markkinointia. Työn luonne on muuttunut, työn ja vapaa-ajan välinen raja on hämärtynyt. Joustoja tarvitaan sekä työnantajalta että työntekijältä. Ajattelu ei pääty silloin kun henkilö sulkee koneensa ja työpaikkansa oven. Työ ei ole enää sidoksissa paikkaan ja aikaan niinkuin ennen (Kankaanpää ym. 2021, 222.) Välillä on syytä pohtia myös teemmekö oikeita asioita ja tehdäänkö ne oikein?
Projekteissa (P2P) opiskelijoiden ohjauksessa keskeistä on huomioida kaikki opiskelijat yksilöinä ja tasavertaisesti ja rohkaista heitä tuomaan omat ideat esiin yhteiseen pohdintaan ja kannustaa heitä aktiiviseen vuorovaikutukseen parhaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tarvitsemme siis toinen toisiamme, jotta itsekukin voi onnistua työssään ja kokea sen merkitykselliseksi. Menestys on pitkälti joukkuelaji. Pitää osata kuunnella muita ja hankkia lisätietoa, jotta voi sanoittaa omat ajatuksensa paremmin. (Kankaanpää ym. 2021, 227.) Viestinnän on muututtava organisaation ja sen toimintaympäristön mukana, sillä on merkittävä rooli organisaation menestymisen kannalta. Kankaanpää ym. toteaakin, että kun hyväksymme sen, että jokainen ansaitsee työyhteisössään parempaa vuorovaikutusta, hyväksymme myös sen, että meillä jokaisella on siitä vastuu omalta osaltamme. (Kankaanpää ym. 2021, 228).
Lähteet:
Julkaisemattomat lähteet:
- Juholin, E. 2022. Luento Communicare -kirjan julkistamistilaisuudessa 31.1.2022 Helsinki.
