Tulevaisuudessa kaikki työ on vihreää työtä. Pohja tälle tulevaisuuden työlle ja vihreälle osaamiselle luodaan koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Siksi korkeakoulutuksen tulee kaikissa koulutusohjelmissaan edistää sellaista osaamista, joka on linjassa esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tässä artikkelissa kuvataan loppukeväästä 2023 toteutettua kansainvälistä verkko-opintojaksoa, jossa tehtiin yhteistyötä Climate Universityn, Una Europan ja 3AMK:n (Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia) VIHTA-hankkeen kanssa.
Vihreä kehitys on EU:n poliittinen tahto- ja tavoitetila
Euroopan parlamentti otti vuonna 2019 käyttöön vihreän kehityksen ohjelman (Euroopan vihreän kehityksen ohjelma), joka sisältää muun muassa ilmastoon, energiankäyttöön, liikenteeseen, teollisuuden ja maatalouden kehittämiseen sekä kestävään rahoitukseen liittyviä poliittisia aloitteita ja toimenpiteitä. Ilmastoneutraaliudella tavoitellaan uusia mahdollisuuksia talouskasvun, uusien työpaikkojen ja teknologisen kehityksen osalta. Tämän ohjelman tarkoituksena on vuoteen 2050 mennessä luoda resilientti, oikeudenmukainen ja vauras Eurooppa, joka on taloudeltaan kestävä ja kilpailukykyinen.
EU:n ohella globaalia vihreää kehitystä sanoittaa YK:n Agenda2030 (Agenda2030 -toimintaohjelma – Kestävä kehitys) ja tämän toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joihin kuuluvat muun muassa hyvän koulutuksen takaaminen, kestävien kaupunkien ja yhteisöjen tukeminen, ilmastoteot sekä vastuullinen kuluttaminen. Agenda2030 on tavoitteiltaan varsin kunnianhimoinen ja edellyttää kunkin maan hallinnolta ja kaikilta kansalaisilta aktiivista osallistumista ja vahvaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kuten Suomen YK-liitto toteaa, ”kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat ajatukselle siitä, että ketään ei jätetä” (Agenda2030-julistuksen sisältö).
Vihreän työn osaamista kaikille korkeakoulutetuille
Jotta ketään ei jätetä vihreän ja kestävän kehityksen ulkopuolelle, myös korkeakoulutuksen velvollisuus on omalta osaltaan varmistaa, että kaikilla korkeakoulutetuilla on riittävät vihreän työn valmiudet omalla työurallaan.
Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirjassa (2023, 15–17) Kangastie toteaa ammattikorkeakoulujen tuottavan opiskelijoilleen asiantuntijaosaamista sekä geneerisellä että ammatillisen osaamisen eri osa-alueilla. Siten myös kestävyys- ja vastuullisuusosaaminen kuuluvat jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan koulutuksen aikana hankkimaan osaamiseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene korostaa kestävän kehityksen periaatteiden tuntemusta ammattikorkeakoulutuksessa, monipuolista kestävyyshaasteiden ymmärtämistä sekä vastuullista toimintaa oman alansa ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä.
Kangastie (2023, 17) toteaa myös, että se, miten opetus ja oppiminen järjestetään ja toteutetaan, on ratkaisevaa sen suhteen, millainen opetus parhaiten tuottaa tarvittavaa osaamista ja tukee opiskelijan kasvamista vastuullisiin asiantuntijatehtäviin.
Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö tukemassa vihreää osaamista Laureassa
Myös Laureassa kestävän kehityksen teemat ovat enenevässä määrin läsnä sekä TKI- että opetustoiminnassa (TKIO). Laurean Kestävän kehityksen 2030-ohjelmassa (2021, 4) painotetaan, kuinka ”Laureassa opiskelevat ja opiskelleet tunnetaan ratkaisukeskeisinä kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaajina ja työelämän uudistajina”.
Loppukeväästä 2023 Laureassa toteutettiin viiden opintopisteen laajuinen kansainvälinen verkko-opintojakso Nature Wellbeing and Sustainability, johon osallistui Laurean suomen- ja englanninkielisten koulutusalojen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita eri maista. Yhteistyökumppaneina tällä opintojaksolla olivat Climate University, Una Europa sekä VIHTA-hanke.
Climate University on Helsingin yliopiston koordinoima Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laaja verkosto, joka tuottaa laadukasta verkkopohjaista ilmasto- ja kestävän kehityksen koulutusta ja mahdollistaa ristiin opiskelun eri yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Climate University kuuluu puolestaan Euroopan laajuiseen Una Europa -allianssiin, jonka jäseninä on 11 eurooppalaista yliopistoa. Una Europan alla on mahdollista opiskella esimerkiksi kestävän kehityksen MOOC-pohjainen mikro-opintojen kokonaisuus, johon sisältyy muun muassa Climate Universityn tarjoamia kokonaisuuksia eri opintopisteiden laajuisina.
Nature Wellbeing and Sustainability -opintojakso tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden koostaa kaksi erilaista kokonaisuutta Climate Universityn ja Una Europan tarjonnasta. Toinen kokonaisuus koostui kolmen opintopisteen laajuisesta monialaisesta Introduction to Sustainability -kurssista sekä kahden opintopisteen laajuisesta oppimispäiväkirjatyöskentelystä, jossa opiskelija saattoi valita kohdennetusti yhden tai kaksi erityisteemaa oman opiskelunsa ja tulevan työuransa näkökulmasta. Lisäksi päiväkirjaosiossa opiskelijoita pyydettiin antamaan palautetta Climate Universityn ja Una Europan kurssisisällöistä ja niiden hyödyllisyydestä omaa opiskelu- ja tulevaa työuraa ajatellen. Toinen kokonaisuus koostui kolmen opintopisteen laajuisesta Introduction to Sustainability -kurssista, yhden opintopisteen laajuisesta Sustainability and the Arts -kurssista sekä yhden opintopisteen laajuisesta oppimispäiväkirjatyöskentelystä, jossa ohjeistus oli sama kuin edellä.
Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi opintojaksoon sisältyi mahdollisuus perehtyä elokuussa 2023 päättyvään VIHTA-hankkeeseen, jossa etsittiin digitaalisia ratkaisuja vihreään työhön 3AMK-yhteistyössä. Viiden opintopisteen VIHTA-vaihtoehto tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä teoreettisesti vihreään työhön ja samalla toteuttaa oma käytännön analyysi vihreän työn edellyttämistä kompetensseista ja niiden toteutumisesta oman koulutusalan ja tulevan työn näkökulmasta.
Opiskelijapalautetta
Opiskelijat saivat myös antaa palautetta oppimispäiväkirjassaan ja analyysissään kurssiaineistojen sisällöistä ja niiden hyödyllisyydestä omien opintojen ja tulevan työuran näkökulmasta.
Climate Universityn ja Una Europan kestävän kehityksen kurssiaineistoja sekä VIHTA-hankkeen vihreän työn teemoja pidettiin ymmärrystä avartavina, monella tapaa hyödyllisinä, laajoina ja opiskelijan näkökulman huomioivina. Käytännön esimerkit, vertaistyöskentely ja elävän elämän skenaariot saivat myönteistä palautetta opiskelijoilta, samoin teorian ja käytännön kohtaaminen aineistoissa. Vapaus valita ja edetä omaa tahtia koettiin myös opiskelua helpottavana. Monelle opintojakso oli myös herätys oman elämäntavan uudelleen arvioimiseen – ajatus siitä, että olemme kaikki muutosagentteja, ”kolahti”.
Materiaalit tarjosivat esimerkiksi sosiaalisen kestävän kehityksen osalta monia uusia ulottuvuuksia. Useampi opiskelija toivoi myös voivansa käydä kurssiaineistoja läpi myöhemmin uudelleen, aina kun kurssille lisätään uusinta tietoa ajankohtaisista aiheista. Osalle opiskelijoista kurssiaineistot tarjosivat myös ideoita omaan opinnäytetyöhön, ja moni alkoi pohtia syvällisemmin oman maansa kestävän kehityksen kokonaistilannetta. Samoin VIHTA-vaihtoehdon valinneet vertailivat eri maiden talouselämän ja eri alojen vihertymistä tai esimerkiksi kansainvälisen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia edistää vihreää työtä Reduce, Reuse and Recycle -ajattelulla.
Myös toiveita esitettiin, esimerkiksi lisää vertailevaa tutkimusta teollistuneiden ja ns. kehittyvien maiden välisistä eroista. Joillekin opiskelijoille kulttuurinen kestävä kehitys oli uusi käsite, jota ei omissa opinnoissa ollut lainkaan sivuttu, ja näin kurssin teemoissa liikuttiin paikoin myös oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tämä vieraus nähtiin kuitenkin myönteisenä ja avartavana oppimiskokemuksena. Osa erityisesti sosiaalialan opiskelijoista olisi halunnut ympäristökasvatusta, kulttuurista kestävää kehitystä sekä taidetta tarkasteltavan vieläkin laajemmin. Joidenkin aineistojen laajuus nähtiin positiivisena mutta paikoitellen myös puuduttavana eli asioita olisi voitu ehkä tiivistää tai esimerkiksi visualisoida tehokkaammin, samoin toivottiin lisää tietoa käytännön keinoista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kurssien rekisteröinnissä oli myös jonkin verran haasteita etenkin vaihto-opiskelijoilla eli tämän osalta ohjeistusta voitaisiin selkeyttää vielä entisestään.
Lopuksi
Tulevaisuuden vihreä työ tarvitsee monipuolista vihreää korkeakoulutusta tänään. TKIO mahdollistaa EU:n ja YK:n kestävän kehityksen ja vihreän työn teemojen ja tavoitteiden tuomisen monialaisesti ja työelämälähtöisesti osaksi oppimisen vihreää arkea yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Niin kansalliset kuin kansainväliset hankkeet tarjoavat tässä monenlaisia mahdollisuuksia. Monikulttuuriset ja monialaiset TKIO-opintojaksot voivat parhaimmillaan vähentää myös koulutusalojen siiloutumista, edistää eri kulttuurien välistä dialogia ja tuoda tulevaisuuden vihreän työelämän haasteita yhdessä ratkottaviksi jo tänään.
Lähteet